Safewards-toimintamalli turvaa lastensuojelulaitoksen työtä

Sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla on enenevässä määrin erilaisia väkivaltaan liittyviä haasteita. Osa niistä on ennalta-arvaamattomia. Viime aikoina lastensuojelun tilannekuva on ollut vakava. Julkisuudessa on käyty keskustelua työntekijäpulasta, väkivallan uhasta ja työntekijöiden keinoista vaikuttaa lastensuojelulaitosten turvallisuuteen.

Englantilainen professori Len Bowers on kehittänyt Safewards-toimintamallin. Se on tutkimukseen perustuva työelämälähtöinen malli, jonka avulla on kyetty vähentämään psykiatrisilla osastoilla konflikti- ja aggressiotilanteita sekä pakon käyttöä. Toimintamallin kuusi taustatekijää ja kymmenen interventioita voidaan ottaa käyttöön myös lastensuojelulaitoksen toimintaympäristöön lisäämään sekä asiakkaiden että työntekijöiden turvallisuutta.

Taustatekijät ovat

• potilaiden muodostama yhteisö,
• potilaiden erityispiirteet ja tausta,
• osaston säännöt ja rajoitukset sekä niiden ilmaiseminen,
• henkilökunta ja sen toiminta,
• osaston fyysinen ympäristö sekä
• sairaalan fyysinen ympäristö.

Safewardsin kymmenen interventiota ovat

• yhteiset odotukset,
• puheella rauhoittaminen,
• avun antaminen,
• rauhoittumismenetelmät,
• pehmeät sanat,
• tunnetaan toisemme,
• huonojen uutisten kertominen,
• positiiviset sanat,
• turvallisuuden ylläpitäminen sekä
• kotiutumisviestit.

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolissa tekemässäni opinnäytetyössä pilotoitiin Safewards-toimintamallia Perhekuntoutuskeskus Lausteella. Pilotointi oli ensimmäinen laatuaan suomalaisessa lastensuojeluympäristössä.

Opinnäytetyön ja Safewards-mallin käyttöönoton tarkoituksina olivat vaaratilanteiden, konfliktien ja rajoitustoimenpiteiden väheneminen lastensuojelulaitoksessa. Kehittämisprojektilla tavoiteltiin myös työkulttuurin muutosta.

Lapset voivat vaikuttaa omaan turvallisuuteensa

Safewards-toimintamallin suunnittelussa ja käyttöönotossa lastensuojelulaitoksessa on keskeistä lasten osallisuus. Lapsen osallisuudessa on kyse siitä, miten hän voi olla itse vaikuttamassa ja toteuttamassa oman etunsa turvaamiseksi tehtävää työtä.

Lasten oikeutta vaikuttaa omaan elämäänsä liittyviin asioihin määrittävät sekä kansainväliset sopimukset että lainsäädäntö. Lapsilla on lastensuojelulaitoksessa oikeus vaikuttaa pieniin arjen ratkaisuihin. Lapsia tulee kuulla siitä, mitkä asiat tuovat heille päivittäin hyvää mieltä ja minkälaista tukea he haluavat arjen toimintoihin.

Lapset tietävät usein itse, mikä auttaa heitä esimerkiksi hillitsemään ahdistuneisuuden tunnetta tai ennalta ehkäisemään aggressiivisia kohtauksia. Lasten osallisuus interventioiden juurruttamisessa arkeen oli ensiarvoisen tärkeää. Kun lapset saivat itse suunnitella intervention, se tuli heille tutuksi ja helpoksi käyttää sekä osaksi oman osaston toimintatapoja.

Kehittämisprojektin aikana osastoilla otettiin käyttöön kaksi interventioita, joista positiiviset sanat -interventio oli ensimmäinen. Henkilökunnan tulisi kertoa päivittäisraporteilla jotakin positiivista asiakkaasta tai huomioida heidän positiivinen ominaisuutensa. Mikäli se ei ole mahdollista, kuvaillaan jotain positiivista tavasta, jolla henkilökunta on asiakasta tukenut. Jos asiakkaalla on haastavaa käyttäytymistä, tulisi sille tarjota psykologinen ymmärrys.

Toisena interventiota otettiin käyttöön rauhoittumismenetelmät. Lapset suunnittelivat interventiovastaavien kanssa rauhoittumislaatikon, jonne kerättiin esineitä ja asioita, jotka ennalta ehkäisevästi rauhoittavat lasta haastavissa tilanteissa. Kolmantena interventiona otetaan käyttöön kotiutumisviesti-interventio. Osastojen lapset maalasivat molempien osastojen seinille taulut, joissa oli kotiutumisviestipuu. Lapsen lähtiessä osastolta hän kiinnittää puuhun lehden, jossa on voimaviesti uusille asukkaille.

Asenne ratkaisee

Tiedetään, että työpaikoilla vallitsevat asenteet muuttuvat hitaasti ja vallitsevaa kulttuuria on vaikeaa muuttaa. Safewards-toimintamallin interventioita ja niiden käyttöönottoa epäiltiin liian yksinkertaisiksi. Työntekijöiden mukaan interventioilla ei voisi olla vaikutusta isompaan kysymykseen, kuten työturvallisuuteen. Toimintamallin pilotoinnin aikana esiintyi muutosvastarintaa.

Safewards-toimintamallin ajateltiin jo olevan käytössä osastojen arjessa eikä sen käyttöönotolle nähty työyksikössä selkeää tarvetta. Kuitenkin suurin osa henkilöstöstä lähti yhteistuumin kehittämään mallin käyttöönottoa – he kokivat, että Safewards-toimintamallissa on tiivistettynä kaikki yksikön aiempi osaaminen.

Mitä useampi työntekijä innostui toimintamallin pilotoinnista ja käyttöönotosta, sitä varmemmin interventiot saatiin käynnistettyä perhekuntoutuskeskuksessa. Tämä vaikutus on näkyvissä pilotointien jälkeenkin: interventioiden käyttäminen juurtuu päivittäiseen arkeen askel askeleelta, millä on vaikutusta toimintamallin ja opinnäytetyön perimmäiseen tavoitteeseen eli työturvallisuuden lisääntymiseen.

Työturvallisuus lisää työhyvinvointia

Työturvallisuuden kokemus lisää tutkitusti työntekijöiden työhyvinvointia. Kun työntekijät saavat tehdä työtään turvallisessa toimintaympäristössä, se lisää heidän sitoutumistaan työhön. Kaikki tämä kulminoituu lopulta lapsen etuun eli vaikuttavan asiakastyön tekemiseen.

Safewards-toimintamalli on selkeä, läpinäkyvä ja tutkittuun tietoon perustuva malli, joka vahvistaa turvallisuutta sekä lapsille että heidän parissaan työskenteleville ammattilaisille. Tämä taas parantaa laaja-alaisesti hyvinvointia ja edelleen esimerkiksi kuntoutustuloksia.

Teksti

Taina Väinölä
Sosionomi
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-opiskelija
Turun AMK

Minna Salakari
FT, lehtori, projektipäällikkö
Turun AMK