Opetusvideoiden käyttö oppimisen tukena

07.06.2021

Opetusvideoiden hyödyntäminen on yleistynyt osana korkeakoulutusta, ja videot toimivat tärkeänä tiedonvälitysmekanismina nykypäivän opetuksessa. Hoitoalan opiskelijoille suunnatuissa tutkimuksissa on todettu tosielämän tilannetta vastaavien opetusvideoiden parantavan hoitotyön opiskelijoiden kliinistä osaamista sekä valmistavan heitä paremmin työharjoitteluihin.

Teimme toiminnallisena opinnäytetyönä opetusvideon lapsen anafylaktisen reaktion ja kouristuskohtauksen hoidosta sairaalaympäristössä. Videot tehtiin Turun ammattikorkeakoulun lasten hoitotyön kurssille. Tavoitteena oli luoda opetusvideo, joka parantaa sairaanhoitajaopiskelijoiden valmiuksia toimia lasten akuuteissa tilanteissa.

Lapsen akuutti tilanne vaatii välitöntä hoitoa

Lapsen äkilliseen sairastumiseen reagoiminen vaatii sairaanhoitajalta erityisosaamista. Lasten akuutit tilanteet ovat ensihoidossa ja päivystyksissä melko harvinaisia, eikä niihin muodostu rutiinia. Yleisimpiin syihin toimittaa lapsi päivystykseen lukeutuvat anafylaktinen reaktio ja kouristuskohtaus.

Edellä mainituista aiheista kaivattiin Turun ammattikorkeakoulun käyttöön opetusvideot, jotka konkretisoivat tilanteessa toimimista. Aihe tulee olemaan aina ajankohtainen, vaikka tilanteet ovat harvinaisia, niissä on tärkeä osata toimia nopeasti.

Anafylaktinen reaktio on vakava allergia- tai yliherkkyysreaktio, joka voi olla henkeä uhkaava tai kuolemaan johtava. Reaktio on nopeasti etenevä ja vaatii välitöntä hoitoa, koska elimistössä kehittyy lisää oireita tilanteen edetessä. Anafylaktinen reaktio voi alkaa yllättäen ja sitä esiintyy usein nuorilla, muuten terveillä ihmisillä. Allergisista reaktioista johtuvat sairaalahoidot ovat kaksinkertaistuneet Suomessa vuosina 1999–2011.

Kouristelu on yksi kymmenestä yleisimmästä ensihoitotilanteesta, jonka takia soitetaan hätänumeroon. Kuumekouristus kuuluu yleisimpiin lasten aivoperäisiin kohtausoireisiin. Suomessa 8–10 prosenttia väestöstä saa elämänsä aikana vähintään yhden epileptisen kohtauksen.

Opetusvideot auttavat konkretisoimaan käytännön työtä

Opetusvideot ovat toimineet jo pitkään osana opetusta. Nykypäivänä suosiotaan kasvattaneet, verkossa toimivat oppimisalustat mahdollistavat opetusvideoiden laajemman käytön opetuksessa.

Teknologia on monella eri tapaa läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä, minkä vuoksi useimmille opiskelijoille on luonnollista käyttää erilaisia medioita opiskelun tukena. Nykypäivänä opetus suuntautuu yhä enemmän itseohjautuvammaksi, ja opiskelijat tarvitsevat monipuolisempia vaihtoehtoja opiskeluun perinteisen luokkahuoneopetuksen lisäksi.

Videon avulla voidaan havainnollistaa käytännön työtä ja hahmottaa jo teoriassa opittua asiaa. Sen avulla voidaan konkretisoida asioita, joiden havainnollistaminen muilla keinoilla olisi vaikeaa.

Videon hyödyllisyyden varmistamiseksi on kuitenkin tärkeää valita oikea sisältö oikealle katsojakunnalle. Hyvää opetusvideota suunniteltaessa tulee videolle määritellä selkeä tavoite, rakenne ja tarkasti mietitty sisältö. Parhaimmillaan opetusvideot lasten akuuteissa tilanteissa toimimisesta voivat valmistaa sairaanhoitajaopiskelijoita toimimaan äkillisessä hätätilanteessa.

Opetusvideot koettiin hyödyllisiksi

Molemmista opetusvideoista kerättiin palautetta sairaanhoitajaopiskelijoilta. Tarkoituksena oli saada tietoa, kuinka hyvin projektissa toteutetut opetusvideot soveltuvat opetustarkoitukseen.

Opiskelijoiden palaute videoista oli pääsääntöisesti positiivista, ja kaikki kertoivat oppineensa videoilta jotain uutta. Opetusvideot koettiin hyödylliseksi tavaksi havainnollistaa lapsen akuutteja tilanteita.

Videoista saadun palautteen pohjalta opinnäytetyön tekijät kokevat, että opetusvideo myös muista lasten akuuteista tilanteista voisi olla hyödyllinen osa Turun ammattikorkeakoulun lastenhoitotyön kurssia.

Tutustu Jenna Kantosen ja Ronja Antsonin opinnäytetyöhön: Lapsen anafylaktinen reaktio ja kouristuskohtaus – opetusvideo sairaanhoitajaopiskelijoille.

Lähteet

Brame, C. J. 2016. Effective Educational Videos: Principles and Guidelines for Maximizing Student Learning from Video Content. CBE Life Sci Educ. Vol 15, No 4. Viitattu 29.4. 2021 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5132380/#B32

Hakkarainen, P.; Kumpulainen, K. 2011. Liikkuva kuva- muuttuva opetus ja oppiminen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Mediapedagogiikkakeskus. Kokkola: Jyväskylän yliopisto. Vol 28, No 31, s. 173-174. Viitattu 2.5. 2021 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/26957/978-951-39-4270-0.pdf

Kivistö, J. 2020. Anafylaksia – haaste potilaalle, perheelle ja kliinikolle. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Vol 136. No 8. s. 845-847. Terveysportti. Duodecim. Viitattu 5.5.2021 Anafylaksia – haaste potilaalle, perheelle ja kliinikolle (8/2020) – Duodecim (terveysportti.fi)

Mehtälä, K. 2016. Liikkuvan kuvan ja Flipped Classroom- menetelmän hyödyntäminen opetuksessa. Pro Gradu -työ. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Opettajankoulutuslaitos. Helsinki: Helsingin yliopisto. s. 8-9,41. Viitattu 26.4.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201609192729

Simons, F. E. R.; Ardusso, L. RF.; Bilo, B. M; Cardona, V.; Ebisawa, M.; El-Gamal, Y. M., . . .Worm, M. 2014. International consensus on (ICON) anaphylaxis. World Allergy Organization Journal. Vol 7, No 1. p. 9. Viitattu 16.4.2021 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4038846/

Thompson, H.; Seith, R.; Craig, S. 2018. Downstream consequences of diagnostic error in pediatric anaphylaxis. Pediatrics. Vol 18, No 40. Viitattu 15.4.2021 https://bmcpediatr.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12887-018-1024-z

Teksti

Jenna Kantola
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Ronja Antson
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Mirka Toivonen
Lehtori
Turun AMK