Maahanmuuttajanaisten terveyden edistäminen – työpaja tutustutti hyviin valintoihin

30.08.2021

Terveydenhoitajaopiskelijat toteuttivat maahanmuuttajanaisille työpajan osana kehittämistehtävää ja WoHealth-hanketta. Keväällä 2019 käynnistyneen hankkeen tavoitteena on tukea Suomessa asuvien maahanmuuttajanaisten voimaantumista. Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun, Kaarinan kaupungin ja neuvolan, Sateenkaari Koto ry:n sekä Flyktingmedicinskt center Norrköpingin kanssa.

Suomessa maahanmuuttajien terveydentilasta on aiemmin tiedetty melko vähän. Erityisesti maahanmuuttajille kohdennettuja terveystutkimuksia on tehty vain muutamia, ja useissa niistä ei ole pystytty ottamaan huomioon eri maahanmuuttajaryhmiä. Tutkimuksia tehdään kuitenkin enenevissä määrin (esim. FinMonik-tutkimus). Maahanmuutto on kasvussa, ja muun muassa maahan tulevat pakolaiset lisäävät maahanmuuttajien määrää merkittävästi.

Maahanmuuttajataustaisella väestöllä voidaan olettaa ainakin jossain määrin olevan terveyteen liittyviä erityistarpeita. Entistä tärkeämpää olisi pystyä seuraamaan maahanmuuttajien terveydentilaa ja sen kehittymistä aiempaa paremmin. Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiassa todetaan, että Suomessa tarvitaan kaiken kaikkiaan lisää tietoa maahanmuuttajista ja kansainvälisestä muuttoliikkeestä. Tietoa tulisi hyödyntää myös viranomaistyössä nykyistä paremmin.

Maahanmuuttajien terveyteen vaikuttavat monet tekijät

Hiljattain maahan tulleiden fyysinen terveys on usein parempi kuin valtaväestön, koska muuttajat ovat yleensä nuoria ja vain kohtuullisen terveillä on ollut edellytykset maahanmuuttoon. Maahanmuuttajien terveyteen vaikuttavat muun muassa lähtömaa, maahanmuuttoikä, maahanmuuton syyt sekä se, kuinka kauan maahanmuutosta on aikaa.

Maahanmuuttajataustaiset väestöt Suomessa ovat hyvin erilaisia sairastavuuden ja terveysriskien suhteen. Myös miesten ja naisten väliset erot voivat olla suuria ja erisuuntaisia erilaisissa etnisissä ryhmissä. Nämä erot tulisi huomioida nykyistä paremmin maahanmuuttajataustaisten terveystarkastuksissa ja riskinarvioinneissa sekä heille kohdennetussa terveysneuvonnassa ja tarjottavissa palveluissa.

Maahanmuuttajia koskevissa tutkimuksissa on huomioitava, että haastatteluilla kerättyyn tietoon liittyy jonkin verran epävarmuutta. Eri kulttuuritaustoista tulevilla voi olla hyvinkin erilaisia subjektiivisia käsityksiä sairauksista, niiden oireista sekä oireiden merkityksestä. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi saada tietoa itse maahanmuuton vaikutuksista terveyteen sekä tukea maahanmuuttajien ohjaukseen.

Elämäntapoihin liittyvä ohjaus tärkeää

Terveydenhuoltohenkilöstön on tarpeen huomioida ulkomaalaistaustaisen väestön riskit sydän- ja verisuonitaudeille. Maahanmuuttajien sydän- ja verisuonisairastuvuuden on havaittu olevan vahvasti riippuvainen lähtömaasta sekä maasta, johon on muutettu. Kun muutto tapahtuu suuren riskin maasta pienen riskin maahan, sydän- ja verisuonitautisairastuvuus yleensä vähenee. Kun taas muutto tapahtuu pienen riskin maasta suuren riskin maahan, sairastavuus vastaavasti lisääntyy.

Maahanmuuttajien terveyden seuranta tulisi yhdistää paremmin osaksi koko väestön terveysseurantaa.

Ylipainon on todettu olevan yleistä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleiden naisten keskuudessa. Somalialais- ja kurditaustaisien naisten ylipainon lisäksi tyypin 2 diabetes on tutkimuksissa yleistä koko tämän ryhmän väestöllä. Siksi maahanmuuttajien terveyden seuranta tulisi yhdistää paremmin osaksi koko väestön terveysseurantaa.

Somalinaisilla ylipainon syiksi on tutkimuksissa yhdistetty istuva elämäntapa ja ruokailutottumukset. Heillä on havaittu olevan tietoa liikunnan ja ravitsemuksen vaikutuksista tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä, mutta siitä huolimatta epäterveellinen ruokavalio ja runsas istuminen saattavat kuulua heidän elintapoihinsa. Eräs syy tähän voi olla räätälöityjen terveyden edistämisen ohjeiden huono saatavuus tai liikuntamahdollisuuksien vähyys.

Terveyden edistämisen kannalta tulee kiinnittää huomiota tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn somalialais- ja kurditaustaisilla naisilla. Lisäksi on tärkeää ehkäistä ja hoitaa näihin ryhmiin kuuluvien naisten lihavuutta.

Myös muiden maahanmuuttoon liittyvien tekijöiden mahdollista yhteyttä diabetes- tai ylipainoriskiin tulee pohtia. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi itse maahanmuuttoon liittyvät tekijät, psykososiaalinen hyvinvointi sekä mielenterveyteen ja mahdollisiin syrjintäkokemuksiin liittyvät asiat. Maahanmuuttoon liittyen painon nousu voi johtua myös huomattavasta muutoksesta ruokavaliossa ja fyysisessä aktiivisuudessa.

Elämäntapoihin liittyvä ohjaus on tärkeää, sillä sen on todettu vähentävän tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista aikuisiällä ja vaikuttavan lasten glukoosi- ja insuliiniaineenvaihduntaan suotuisasti.

Runsas istuminen lisää terveysriskejä

Pitkäaikaisen istumisen on tutkimuksissa todettu voivan johtaa ennenaikaiseen ikääntymiseen sekä kroonisten sairauksien ilmaantuvuuden lisääntymiseen. Haitallisia vaikutuksia aiheutuu muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistölle sekä tuki- ja liikuntaelimistön terveydelle.

Runsas istuminen on yhteydessä masennukseen sekä syöpä- ja hengityselimistön sairauksiin. Näitä haittavaikutuksia ilmenee muista elintavoista riippumatta. Runsaalla istumisella on myös haitallista vaikutusta osteoporoosin riskiin sekä glukoosiaineenvaihduntaan. Istuva elämäntyyli voi heikentää unen laatua ja lisätä siten väsymystä. Väsymykseen liittyy monesti myös painonnousua. Heikentynyt uni ja väsymys voivat nostaa leposykettä ja verenpainetta.

Runsaasta istumisesta johtuvien haitallisten vaikutusten vuoksi lyhyitä matkoja tulisikin pyrkiä kulkemaan kävellen tai pyörällä sekä suosia erilaisia työasentoja istumisen välttämiseksi. Lisäksi pitkiä paikallaan olemisen jaksoja tulee pyrkiä välttämään.

Liikunta parantaa aineenvaihduntaa ja unen laatua

Suomessa tehdyssä FinMonik-tutkimuksessa maahanmuuttajien terveydestä saatiin selville, että Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleista naisista yli puolet eivät harrastaneet liikuntaa vapaa-ajallaan. Tämä voi johtua esimerkiksi kielellisistä vaikeuksista tai maahanmuuttajien haasteesta löytää tietoa palveluista tai liikenneyhteyksistä.

Terveyden kannalta olisi tärkeää, että fyysistä aktiivisuutta lisäisi edes vähän. Aikuisten tulisi liikkua reippaasti ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavasti ainakin 1 tunti 15 minuuttia. Tämän lisäksi tulisi tehdä lihaskuntoa ja liikehallintaa kahdesti viikossa. Alle kouluikäisten lasten on suositeltua liikkua kolme tuntia päivittäin. Kouluikäisenä lapselle tulisi kertyä liikuntaa vähintään 1,5–2 tuntia päivässä.

Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta kotoisin olevien unettomuus on myös suuri ongelma.  Näistä maista muuttaneilla myös painajaisunien näkeminen on yleisempää. Uni on tärkeä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmista, joten on tärkeä huomioida se maahanmuuttajien kanssa toimiessa. Huonosti nukkuminen voi aiheuttaa kansanterveydellisiä ongelmia, kuten lihavuutta, metabolista oireyhtymää, kohonnutta verenpainetta, tyypin 2 diabetesta sekä masennusta.

Terveelliset elintavat tärkeää oppia jo lapsuudessa

Lapset oppivat hyvinvointiin vaikuttavat elintavat jo omassa lapsuudessaan. Terveellisiin elintapoihin kuuluvat ajan käyttö, uni, ravitsemus, liikunta ja ruutuajan hallinta.

Maahanmuuton jälkeen voi olla haastavaa tehdä terveellistä ruokaa, sillä muun muassa elämäntavan muutokset ja ruokatarjonta voivat tuntua hämmentäviltä. Pikaruoat ovat monissa maissa samankaltaisia, joten ruokavalio voi ainakin aluksi kaventua näihin tuttuihin ruokiin. Siksi maahanmuuttajien tulisi saada tietoa suomalaisista ravitsemussuosituksista sekä erilaisista ruokailuun liittyvistä käytännöistä, jotka voivat helpottaa muiden muutoksien ohella.

Ulkomaalaistaustaisille on annettava kohdennetusti neuvontaa kasvisten ja hedelmien terveysvaikutuksista.

Tärkeää on myös huomioida D-vitamiinilisän tarpeellisuus. Ohjauksen antamisen yhteydessä ei tule kuitenkaan unohtaa esimerkiksi uskontoon liittyviä ruokarajoituksia, kuten ramadania.

FinMonik-tutkimuksesta selviää, että Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta kotoisin olevat henkilöt syövät niukasti tuoreita vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Ulkomaalaistaustaisille olisikin annettava kohdennetusti neuvontaa kasvisten ja hedelmien terveysvaikutuksista.

Hyvä välipala marjoista ja hedelmistä. Pixabay.

Ravitsemuksen osalta on tärkeä, että syödään säännöllisesti 3–4 tunnin välein. Säännöllisen ateriarytmin avulla on mahdollista kohtuullistaa yksittäisillä aterioilla syötyä ruoan määrää. Sen avulla myös napostelua voi vähentää.

Janojuomaksi sopii parhaiten vesi, sillä esimerkiksi mehuista tulee helposti piilosokeria. Sokeria tulisikin olla enintään 10 prosenttia päivittäisestä kokonaisenergiansaannista. Lapset saavat ruokavaliostaan sokeria pääosin mehuista, leivonnaisista, kekseistä ja jogurteista. Jogurteista olisi hyvä valita maustamattomat vaihtoehdot ja maustaa niitä hedelmillä tai marjoilla.

Lapset opettelevat vanhempien kanssa kohtuuden rajoja, ja huomioitavaa on, että makeansyönnissä tavat ja mieliteot ovat usein opittuja. Suolan saantia rajoittamalla voi suojautua muun muassa kohonneelta verenpaineelta sekä sydän- ja verisuonisairauksilta. Käytetyn suolan on hyvä olla jodioitua.

Työpajasta tietoa ruokamalleista ja unitottumuksista

Osana kehittämistehtävää maahanmuuttajanaisille toteutettiin työpaja eräässä opetuskodissa. Työpajan aiheena oli kokonaisvaltainen hyvinvointi, johon kuuluivat teemoina ravitsemus, lepo, liikunta ja ulkoilu. Aiheisiin perehdyttiin laajasti työpajan suunnitteluvaiheessa sekä aikuisten, raskaana olevien, että lasten näkökulmista. Aiheista tehtiin kuvia sisältävä diaesitys, jonka tarkoituksena oli saada aikaan keskustelua ja kartoittaa naisten tuen ja tiedon tarpeita.

Työpajaan osallistui naisia useista eri maista, kuten Somaliasta ja Iranista. Suurin osa heistä oli asunut Suomessa jo kymmenen vuotta tai jopa kauemmin. Työpajan aihe oli mielenkiintoinen ja terveydenhoitajan osaamisen kannalta tärkeä, sillä maahanmuuttajataustaiset asiakkaat ovat kasvava ryhmä perusterveydenhuollossa.

Työpajan tunnelmia tutustuttaessa ruokamalleihin. Kuvan on ottanut opetuskodin ohjaaja.

Työpaja aloitettiin tutustumalla muovisiin ruokamalleihin. Naiset saivat koota niistä annoksen, joka voisi olla esimerkiksi oma aamupala tai lounas. Kootuista aterioista huomasi, että osallistujilla on tietoa terveellisestä ruokavaliosta.

Tämän jälkeen keskusteltiin terveellisestä ravinnosta sekä muun muassa terveellisistä välipalavaihtoehdoista Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ruokapyramidin ja lautasmallin avulla. Materiaalina oli lisäksi video sokeripommeista Syö hyvää -sivustolta.

Työpajan ohjaajat ja hankkeessa mukana olevat henkilöt olivat tyytyväisiä työpajan suunnitteluun ja toteutukseen.

Varsinkin suolan ja sokerin käytöstä syntyi runsaasti keskustelua. Naiset yllättyivät muun muassa siitä, miten paljon esimerkiksi mehut, virvoitusjuomat ja jogurtit sisältävät sokeria. Keskustelua käytiin säännöllisen ateriarytmin tärkeydestä sekä yhdessä syömisestä ja Ramadanin vaikutuksista ruokailuun. Lisäksi keskusteltiin uni- ja lepotottumuksista sekä keinoista parantaa unenlaatua.

Sekä työpajan ohjaajat että hankkeessa mukana olevat henkilöt olivat tyytyväisiä työpajan suunnitteluun ja toteutukseen. Suurin haaste suunnitteluvaiheessa oli riittävän ymmärrettävien ja keskustelua herättävien diojen tuottaminen. Tästä opittiin, miten tärkeää on valita juuri kohderyhmälle sopivat tavat käsitellä asioita sekä herättää keskustelua. Naiset keskustelivat välillä myös omilla kielillään ja auttoivat toisiaan käsiteltävän aiheen ymmärtämisessä sekä suomen kielessä.

Työpajassa oli mukavan rento ja avoin ilmapiiri, ja kaikki osallistujat vaikuttivat kiinnostuneilta. Kaiken kaikkiaan työpajan suunnittelu ja toteutus sujuivat onnistuneesti.

 

Lähteet

Juonala, M. & Toppari, J. 2018. Lapsuuden elintavat ja diabeteksen ehkäisy: kuinka panostaa tuleviin sukupolviin? Diabetes avoterveydenhuollossa -katsaus. Duodecim 2018; 134: 2280–2286.

Kuusisto, H.; Seppänen, A.; Jokela, S.; Somersalo, L. & Eero, L. (toim.). 2020.  Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa. FinMonik-tutkimus 2018–2019. Helsinki: PunaMusta Oy. Viitattu 24.2.2020 http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139210/URN_ISBN_978-952-343-034-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Laatikainen, T.; Wikström, K.; Skogberg, N.; Rask, S.; Castaneda, A.; Koskinen, S. & Koponen, P. 2016. Maahanmuuttajien kansanterveysongelmat. Katsausartikkeli. Suomen lääkärilehti Vol. 72, No 12–13. Viitattu 8.2.2020 https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.turkuamk.fi/pdf/2016/SLL122016-877.pdf

Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -. 2020. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 13.3.2020 https://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=ateriarytmi

Lurati, A. 2017. Health issues and injury risks associated with prolonged sitting and sedentary lifestyle. Sage Journal. Vol. 66, No 6.

Neuvokas perhe. Liikuntasuositus lapselle. Viitattu 30.3.2020 https://neuvokasperhe.fi/liikuntasuositus-lapselle/

Sateenkaari Koto 2019. WoHealth-hankeyhteistyö. Viitattu 8.3.2020 https://www.sateenkaarikoto.fi/wohealth-hankeyhteistyo/

Skogberg, N. 2019. Cardiovascular risk factors among russian, somali and kurdish origin populations in Finland. Väitöskirja. Lääketieteen tiedekunta. Helsinki: Helsingin yliopisto. Viitattu 30.1.2020 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/288722/cardiovas.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Skogberg, N.; Laatikainen, T.; Lundqvist, A.; Lilja, E.; Härkänen, T. & Koponen, P. 2018. Which aantropometric measures best indicate type 2 diabetes among Russian, Somali and Kurdish origin migrants in Finland? A cross-sectional study. BMJ Open 2018. Viitattu 1.2.2020 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/237196/e019166.full.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. Istu vähemmän – voi paremmin. Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2015. Viitattu 13.3.2020 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74517/STM_esite_210x210_Kansalliset%20suositukset%20istumisen%20v%C3%A4hent%C3%A4miseksi_sisus_net_jpg..pdf

THL 2019. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. Helsinki: PunaMusta Oy. Viitattu 11.3.2020 http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137459/URN_ISBN_978-952-343-254-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y

UKK-instituutti 2020. Aikuisten liikkumisen suositus. Viitattu 30.3.2020 https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus

 

Teksti

Sofia Elo
Terveydenhoitajaopiskelija
Turun AMK

Marianna Sainio
Terveydenhoitajaopiskelija
Turun AMK

Sini Eloranta
Yliopettaja, TtT, dosentti
Turun AMK

Susanna Mört
Yliopettaja, TtT
Turun AMK

Maika Kummel
Yliopettaja, FT, TtM
Turun AMK