Miten sinä nukuit viime yönä?

Stressillä on merkittävä vaikutus unen laatuun ja määrään. Stressi ja unettomuus ruokkivat toisiaan ja muodostavat usein pahenevien oireiden noidankehän. Opinnäytetyössämme käsittelimme lyhytkestoista unettomuutta ja sen taustalla vaikuttavia erilaisia stressitekijöitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli yhteistyössä Tyksin Uni- ja hengityskeskuksen kanssa tuottaa lyhytkestoisesta unettomuudesta kärsivien potilaille tietoa, jotta he osaavat tunnistaa omia oireitaan ja unettomuuteen vaikuttavia stressitekijöitä.

Uni on elimistöllemme elintärkeää. Unen aikana ihmisen elimistö kerää voimia ja toipuu. Unettomuus on erittäin yleinen vaiva, ja jokainen meistä kärsii unettomuudesta jossain vaiheessa. Tilapäiset unettomuusjaksot kuuluvat normaaliin elämään eivätkä aina aiheuta pysyviä ongelmia. Joskus uniongelmat voivat kuitenkin muodostua liian suuriksi, ja lyhytkestoinenkin unettomuus voi haitata elämää. Päälle jäänyt stressitila on useimmiten unettomuuden syy. Siinä vaiheessa, kun stressi alkaa vaikuttaa uneen ja valveillaoloon häiritsevästi, on syytä puuttua stressiä aiheuttaviin tekijöihin.

Stressi on ihmisen tahdosta riippumaton reaktio uhkaavaan tai epämiellyttävään tilanteeseen. Stressi oireilee eri tavoin. Se voi aiheuttaa erilaisia psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta, masentuneisuutta ja jännittyneisyyttä. Lisäksi se voi aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, vatsakipua tai pahoinvointia. Oireet ovat ikään kuin kehomme hälytysmerkkejä siitä, että elimistön kuormitus on kasvanut ja voimavarat ovat vaarassa ylittyä.

Pitkäkestoisen stressin seurauksena aivojen stressihormonitasot ja kehon vireystila nousevat.

Kaikki kokemamme stressi ei ole aina haitallista. Oleellista on se, onko stressaava tilanne tilapäinen vai pidempiaikainen. Tilapäinen stressi voi jopa saada ihmisen toimimaan tehokkaammin. Siedettävä ja ohimenevä stressitila voi johtaa myönteisiin muutoksiin ja edistää uusien taitojen oppimista. Esimerkiksi jos ihminen nukkuu yönsä huonosti ennen huomista tenttiä, voi hän itseasiassa suoriutua siitä jopa paremmin. Elimistö ikään kuin valmistautuu tulevaan koitokseen pitämällä vireystilaa yllä. Tämä ilmiö ei toki pidempää jatkuvana vaikuta enää positiivisesti ihmisen toimintakykyyn.

Pitkäkestoisen stressin seurauksena aivojen stressihormonitasot ja kehon vireystila nousevat. Pitkittyessään stressi saa aikaan uniongelmia, jotka puolestaan tuovat mukanaan lisää erilaisia haitallisia oireita. Kun ihminen kärsii univajeesta, olo on alakuloinen ja mieli on maassa. Väsymystila vaikuttaa suoraan mielialaan ja lisää ikäviä ajatuksia. Liian vähäinen unen määrä voi heikentää myös tarkkaavuutta ja reaktiokykyä.

Ennaltaehkäisy on avainasemassa stressinhallinnassa ja unettomuuden pitkittymisen ehkäisyssä.

Univajeella on lisäksi fyysisiä vaikutuksia ihmisen elimistölle. Se lisää muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien, liikalihavuuden ja diabeteksen riskiä. Kun uniongelmaan puututaan riittävän ajoissa, pystytään vähentämään masennuksen, diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä muiden kansantautiemme esiintyvyyttä.

Ennaltaehkäisy on avainasemassa stressinhallinnassa ja unettomuuden pitkittymisen ehkäisyssä. Jos havahtuu siihen, että stressinsietokyky alkaa ylittyä, on syytä pohtia omia elintapoja. Olisi hyvä pyrkiä sellaiseen tilanteeseen, että elämässä olisi samanaikaisesti vain sen verran asioita kuin oma jaksamiskyky sillä hetkellä kestää. Joskus on vain pakko pysähtyä ja pistää stoppi liialliselle suorittamiselle, jotta vältytään loppuun palamiselta.

Erilaiset rentoutumis- ja hengitysharjoitukset rentouttavat niin mieltä kuin kehoa ja nopeuttavat palautumista.

Stressin lievittämisessä voidaan hyödyntää erilaisia rentoutumis- ja hengitysharjoituksia, jotka kehittävät stressinhallintakykyä. Ne rentouttavat niin mieltä kuin kehoa ja nopeuttavat palautumista. Esimerkiksi hengitysharjoitusten myötä voidaan lievittää jännittyneisyyttä sekä edistää rentoutunutta ja rauhallista olotilaa. Harjoituksia voi tehdä esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa. Ohjeita erilaisiin rentoutumisharjoituksiin voi löytää verkosta esimerkiksi Mieli ry:n ja Mielenterveystalon nettisivuilta.

 

Tutustu Jonna Merisaaren ja Rosa Petterssonin opinnäytetyöhön: Lyhytkestoinen unettomuus ja stressitekijät.

 

 

Teksti:

Jonna Merisaari
sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Rosa Pettersson
sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Jonna Laine
päätoiminen tuntiopettaja
Turun AMK