Mikä TOF-mittari?
Oletko kuullut lihasrelaksaatiosta? Entä sen monitoroinnista? Tämän luettua voit sanoa tietäväsi edes jotain. Teimme narratiivisen kirjallisuuskatsauksen lihasrelaksaatiomittarista leikkauspotilaan hoitotyössä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opetusvideo sairaanhoitajaopiskelijoille lihasrelaksaatiomittarista ja sen käytöstä aikuispotilailla. Työn tavoitteena meillä oli edistää sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimista lihasrelaksaation aikana käytettävästä TOF-mittarista eli lihasrelaksaatiomittarista.
Lihasrelaksaatio ja sen mittaus
Jotta lihasrelaksaatio saadaan luotua, siihen tarvitaan lääkkeitä, lihasrelaksantteja. Lihasrelaksanttien tehtävänä on kumota potilaan lihasvoima. TOF-mittarilla mitataan lihasrelaksaation syvyyttä nukutuksen aikana. Aina, kun annetaan lääkkeitä, jotka kumoavat lihasvoiman, tulee arvioida lihasvoiman häviämistä ja palautumista.
Mittaamiseen on kaksi eri tapaa: objektiivinen sekä subjektiivinen. Objektiivisessa mittaamisessa apuna käytetään monitoria, kun taas subjektiivisessa mittaamisessa arvioidaan potilaan kliinisiä merkkejä. Edellisestä lauseesta voi jo päätellä, että objektiivinen tapa on luotettavampi. Videolla keskitytään kuitenkin ainoastaan subjektiiviseen tapaan mitata lihasrelaksaatiota.
Hyödyt ja komplikaatiot
TOF-mittarin käytöstä saatavat hyödyt ovat huomattavat, eikä yhtäkään hyvää syytä lihasrelaksaation monitoroinnin tekemättä jättämiseen löytynyt. Saavutetuiksi hyödyiksi luetaan lihasrelaksantin vasteen ja vaikutuksen mittaamisen nopeus ja vaivattomuus, optimaaliset lääkeannokset, lääkekustannuksien pieneneminen, jäännösrelaksaation riskin minimointi, potilasturvallisuuden parantuminen sekä lihasvoiman seuranta ja palautumisen ennakointi.
Komplikaatioiksi nousi ainoastaan kaksi asiaa: kipu sekä jäännösrelaksaatio. Molemmat komplikaatiot ovat täysin vältettävissä oikeaoppisen monitoroinnin ja tulkinnan avulla.
Jos muuta tästä kirjoituksesta ei jää mieleen niin muista, että aina lihasrelaksantteja käytettäessä tulee monitoroida lihasrelaksaatiota.
Lähteet:
Illman, Hanna. 2012. Lihasrelaksaation monitorointi käytännön työssä. Finnanest. Vol. 45, No. 3, 218–224. Viitattu 15.12.2021. http://www.finnanest.fi/files/illman_relaksaatio.pdf
Karma, A; Kinnunen, T; Palovaara, M & Perttunen, J. 2016. Perioperatiivinen hoitotyö. 1.painos. Sanoma Pro Oy: Helsinki.
Lukkari, L.; Kinnunen, T. & Korte, R. 2010. Perioperatiivinen hoitotyö. 1.–2. painos. WSOYpro Oy.
Meretoja, Olli. 2012. Onko jäännösrelaksaatiolla väliä? Finnanest. Vol. 45, No. 3, 226–229. Viitattu 16.12.2021. http://www.finnanest.fi.ezproxy.turkuamk.fi/files/meretoja_onko.pdf
Rosenberg, P; Alahuhta, S; Lindgren L; Olkkola, K & Ruokonen, E. 2014. Anestesiologia ja tehohoito. 3. uudistettu painos. Duodecim: Helsinki.
Teksti:
Mia Kanerva ja Camilla Läntinen
Sairaanhoitajaopiskelijat
Turun AMK
Ohjaava opettaja:
Tuija Leinonen
Yliopettaja
Turun AMK