Omavalvonta – lupaus hoitotyön laadusta?

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä testattiin ylikunnallisessa valvontakeskushankkeessa kehitettyä sähköistä itsearviointilomaketta sote-alan yksityisen palveluntuottajan omavalvonnan työkaluna. Tavoitteena oli varmistaa palvelujen laatu ja turvallisuus sekä parantaa asiakasturvallisuutta ja hoivan, hoidon ja palvelujen laatua.

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on varmistaa sote-palvelujen käyttäjien asiakas- ja potilasturvallisuus. Uudistuksen yhteydessä vastuu näiden palvelujen järjestämisestä siirtyy maakunnille, jotka voivat järjestää sote-palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia ne muilta palveluntuottajilta.

Omavalvonta on palveluntuottajan vastuulla olevaa omatoimista palvelujen laadun varmistamista – toiminnan tavoitteena on luoda toimiva menetelmä, jolla asiakasturvallisuutta ja toiminnan laatuun koskevat muutokset on mahdollista saada aikaan nopeasti. Lisäksi omavalvonnalla varmistetaan, että kaikki työyhteisössä työskentelevät toimivat sovittujen käytäntöjen mukaisesti.

Voiko hoitotyön laadun ja asiakasturvallisuuden luvata?

Arjen työn lähtökohtana on toimia siten, että palveluissa yhteisesti sovitut toimintatavat, arvot ja käytännöt toteutuvat. Lainsäädännön mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajalla on siihen velvollisuus. Omavalvonta on järjestelmällistä asiakas- ja potilasturvallisuustyötä sekä riskien hallintaa. Omavalvonnan jatkuva itsearviointi on palveluntuottajan vastuulla. Omavalvontaan liittyvä tuki, ohjaus ja itsearvioinnin työkalut tuovat lisäarvoa omavalvonnan toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Omavalvonnan tulee olla palveluntuottajan työkalu, joka varmistaa sekä asiakkaan oikeuden laadukkaaseen ja turvalliseen terveyspalveluun että toiminnan asianmukaisten toimintaperiaatteiden toteutumisen. Palveluntuottajan vastuulla on arvioida ja kehittää oman palvelun omavalvontaa. Itsearvioinnin työkaluja kehitetään, ja ne voivat tuoda tukea omavalvonnan lainsäädännön toteuttamiseen sekä parantaa palveluntuottajien tasavertaista asemaa omavalvonnan toteuttamisen tukemisessa ja arvioinnissa.

Palveluntuottajan tulee tiedostaa ja myöntää myös epäkohdat, jotta palvelua voidaan kehittää omavalvonnan avulla.

Sote-alan omavalvontaa ohjaavat ja valvovat valvontaviranomaiset. Omavalvonnan tavoitteena valvontaviranomaisen näkökulmasta on edistää asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä ennaltaehkäistä asiakkaan oikeuksia vaarantavien olosuhteiden ja käytäntöjen syntymistä. Tavoitteena on lisäksi se, että toiminnassa havaitut riskit, puutteet ja epäkohdat korjataan ennakolta. Tämä on lupaus hoitotyön laadusta valvontaviranomaisen näkökulmasta.

Omavalvonnan ohjauksen ja valvonnan kokonaisuuden hallinnan kannalta keskeiseksi muodostuu eri viranomaisten kyky toimia ohjaus- ja valvontatehtävissään samansuuntaisesti. Tämä edellyttää yhtenäistä ja kattavaa tietopohjaa ja jaettua käsitystä niistä kriteereistä, joiden valossa toimintaa arvioidaan.

Itsearviointi ohjaa pohtimaan asiakasturvallisuutta

Palveluntuottajan näkökulmasta toiminnan periaatteet ja arvot ohjaavat laadukasta hoitotyötä. Omavalvonta jäsentää asiakasturvallisuuden ja riskienhallinnan kokonaisuudeksi, josta muodostuu lupaus hoitotyön laadusta. Valvontaviranomaisten ”vaatimusten viidakko” tekee kuitenkin työstä haasteellisen: yhteistyössä toimivien tahojen voi olla vaikeaa hahmottaa, kuka mitäkin vaatii. Tärkeää onkin, erityisesti tulevaisuudessa, kehittää yhteistyötä valvontaviranomaisten ja sote-alan toimijoiden kanssa.

Toimijoiden tukeminen ja ohjaaminen erilaisten työkalujen avulla, esimerkiksi omavalvonnan itsearvioinnin tukeminen ja vahvistaminen, on olennaista ja välttämätöntä. Itsearviointi ohjaa miettimään asiakasturvallisuutta ja riskienhallintaa asiakkaan omassa ympäristössä, ja sen tulee olla kirjattuna omavalvontasuunnitelmassa. Omavalvonnan tarkoituksena on, että palveluntuottaja kehittää ennakoivasti omia toimintaprosessejaan haittatapahtumien vähentämiseksi ja hoitotyön laadun parantamiseksi.

Omavalvonnan tarkoituksena on, että palveluntuottaja kehittää ennakoivasti omia toimintaprosessejaan haittatapahtumien vähentämiseksi ja hoitotyön laadun parantamiseksi.

Tietoon perustuva palvelujen valvonta sekä hoidon laadun määrittely edellyttävät jaettua käsitystä laadusta, toiminnan tavoitteista ja seurattavista laadun osatekijöistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen tulisi nojautua yhtenäiseen tietopohjaan, jonka pohjalta toiminnan vaikuttavuuden arviointi ja vertailtavuus mahdollistuisivat. Ohjaus voisi tällöin toteutua yhtenäisellä tavalla, olla ennakoivaa ja ennalta toimintaan vaikuttavaa.

Omavalvonta tuottaa kustannushyötyjä ja vaatii yhteneväisiä toimintatapoja

Omavalvonnan tarkoituksena on hyvinvoinnin ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuus, saatavuuden parantaminen ja kustannusten vähentäminen. Jotta palveluntuottaja kykenee sitoutumaan hoitotyön laadun lupaukseen, riittävä tuki, ohjaus ja yhteneväiset toimintatavat valvontaviranomaiselta ovat olennainen asia laatulupauksen toteuttamiselle.

Vaikka omavalvonnan tärkeys tunnistetaan yleisesti, omavalvontaa toteuttavat toimijat tarvitsevat omavalvontaan tukea, koulutusta ja melko yksityiskohtaistakin ohjeistusta, jotta se juurtuisi osaksi organisaation toimintakulttuuria.

Tavoitteena on, että omavalvonta koetaan osaksi oman organisaation ydintoimintaa, ei vain ulkoapäin tulevaksi vaatimukseksi. Valvonnan tulisi olla näkyvää, tasavertaista ja säännöllistä. Entistä tiiviimpi ja säännöllisempi yhteistyö sekä osaamisen jakaminen sote-alan palveluntuottajien kesken on mahdollisuus edistää palveluntuottajien tasavertaista asemaa ja parantaa asiakkaiden hoidon laatua.

 

 

Teksti:

Riikka Nurmela, sairaanhoitaja (YAMK)
Turun AMK

Minna Salakari, FT, lehtori
Turun AMK