Nenämahaletkuhoidon onnistuminen lasten hoitotyössä

Nenämahaletkuruokinnan onnistuminen on monen asian summa. Turvallinen hoito perustuu tutkitun tiedon kautta tehtyihin ohjeistuksiin.

Laittamisen jälkeen toimenpiteen onnistuminen saadaan varmistettua hyvillä sijainnintarkistusmenetelmillä, joiden jälkeen voidaan toteuttaa itse nenämahaletkuruokintaa. Toisaalta nenämahaletkun laitossa ja käytössä tulee tietää ja huomioida mahdolliset komplikaatiot, joita kaikenlaisiin toimenpiteisiin liittyy.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ajantasaista ja innostavaa opetusmateriaalia ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoille, joka saavutettiin tekemällä aiheesta opetusvideo. Opetusvideo perustuu kirjallisuuskatsaukseen aiheesta.

Nenämahaletkun laittaminen on monivaiheinen prosessi

Nenämahaletkun laittaminen on aiheellista, kun lapsi ei pysty ottamaan ravintoa suun kautta. Tarvittavat välineet kerätään valmiiksi lähelle, ja lapselle selitetään toimenpide iän vaatimalla tasolla. Toimenpiteestä kertominen auttaa lasta valmistautumaan tilanteeseen ja luo turvallisuudentunnetta.

Nenämahaletkun laittaminen ei ole steriili toimenpide. Laittamisessa voidaan käyttää tehdaspuhtaita hansikkaita. Nenämahaletkun pituus mitataan etukäteen, jotta letku osataan työntää oikeaan syvyyteen. Letkun laittaminen tuntuu inhottavalta, joten se työnnetään mahdollisimman nopeasti paikoilleen. Letku voi myös sijoittua väärin ja joutua keuhkoputkeen, jolloin se on heti poistettava. Oireita väärin sijoittumisesta ovat lapsen kasvojen sinistyminen, yskä tai hengitysvaikeus.

Letkun oikea sijainti varmistetaan nenämahaletkuruokinnan turvallista aloittamista varten. Oikean sijainnin varmistamiseen hyödynnettäviä tapoja on useita. Yksi tapa on aspirointi ja pH-indikaattoriliuskat, jossa mahansisältöä vedetään ruiskuun ja tiputetaan sitä pH-indikaattoriliuskalle. Tuloksen tulisi olla hapan eli alle 5,5, jotta letku voidaan todeta olevan mahalaukussa. Toinen tarkistusmenetelmä on letkun laittaminen vesimukiin mahdollisten ilmakuplien tarkastelemista varten. Letkun sijainti on oikea, mikäli ilmakuplia ei ilmesty.

Varmin tapa varmistua oikeasta sijainnista on röntgenkuvaus. Säteilyannoksen vuoksi röntgenkuvaus tulee aina olla perusteltua. Oikean sijainnin varmistamiseen olisi hyvä hyödyntää useampaa tarkistusmenetelmää. Lopuksi letku kiinnitetään teipillä paikoilleen. Kiinnittämisessä huomioidaan, että sieraimet eivät jää tukkoon.

Komplikaatiot osana nenämahaletkuhoitoa

Nenämahaletkuun liittyy myös komplikaatioiden riski, joka on huomioitava nenämahaletkua laitettaessa. Komplikaatiot voivat olla lieviä tai hengenvaarallisia. Nenämahaletkun yleisin komplikaatio on ripuli ja vaarallisin aspiraatio. Nenämahaletku saattaa tahattomasti irrota, mikä lisää myös aspiraation vaaraa. Tahattomasta irtoamisesta voi seurata ruokatorven puhkeama, ilmarinta tai henkitorven intubaatio.

Uuden nenämahaletkun laittaminen viivästyttää letkuravitsemuksen aloittamista. Nenämahaletku voi mennä tukkoon, joka oireilee yskänä, stressireaktioina ja hengenahdistuksena.

Nenämahaletkun monet hyödyt

Nenämahaletku toimii lääkkeiden antoreittinä, vatsan tyhjentämiseen, näytteiden ottamiseen, vatsan huuhtelemiseen myrkytystilanteissa ja mahalaukun tutkimiseen. Yleisesti nenämahaletku tunnetaan kuitenkin nestemäisen ravinnon antoreittinä.

Eri menetelmien hallinta on tärkeää, jotta voidaan taata lapsen turvallinen ravinnonsaanti.

Nenämahaletkun kautta ravintoa voidaan antaa lapsille annossyöttönä niin, että ruoka tiputetaan vapaasti painovoimaa hyödyntäen. Siinä ruiskusta irrotetaan mäntä ja annetaan nesteen valua vapaasti nenämahaletkua pitkin. Toinen annossyöttötapa on ruiskun mäntää hyödyntäen painaa hitaasti maito nenämahaletkuun. Annossyöttöjen lisäksi ravintoa voidaan antaa myös jatkuvana syöttönä syöttöpumpun kanssa.

Eri menetelmien hallinta on tärkeää, jotta voidaan taata lapsen turvallinen ravinnonsaanti. Tutkimuksissa käy ilmi, että annossyötöllä on paljon hyviä puolia sekä huonoja puolia. Jatkuvan syötön hyvä ja puoli on esimerkiksi sen tasaisuus. Tasaisesti annettuna ravintoa päätyy vain vähän kerrallaan vatsaan. Toisaalta tasainen antotahti ei tue normaalia vuorokausirytmiä.

Opetusvideolla selkeyttä oppimiseen

Opinnäytetyön aiheista laadittiin opetusvideo, jolle oli tarvetta lastenhoitotyön kurssilla tulevien sairaanhoitajien opetuksessa. Videon ei kuitenkaan ole tarkoitus jäädä pelkästään sairaanhoitajien käsiin, sillä videon katsomisesta voivat hyötyä myös alan ammattilaiset osana jatkuvasti kehittyvää hoitoalaa. Hyvä video voi motivoida uuden oppimisessa aloittelevia sekä kokeneita sairaanhoitajia. Lisäksi se piristää ja tuo erilaisuutta alan luentoihin.

Nykyajan tekniikka mahdollistaa realistisemman oppimismahdollisuuden kuin kuvista katsominen tai oppikirjasta lukeminen. Tällaisia opetusmahdollisuuksia on hyvä hyödyntää, vaikka videoiden käyttäminen itsessään opetuksessa ei ole uusi keksintö. Työssä päästiin soveltamaan omia kokemuksia erilaisista opetusvideoista vuosien varrelta, joita opintojen ohella on päässyt näkemään.

Käsikirjoitusta videolle laadittiin sopimaan ammattikorkeakoulun kurssin tarpeisiin. Sitä jouduttiin muuttamaan aina uusien ideoiden ja kirjallisuuskatsauksen tuomien tietojen perusteella. Liian hitaasti etenevä kerronta menettää kiinnostavuutensa, kun taas liian nopeasti aiheesta aiheeseen siirtyminen voi tehdä videosta epäselvän.

Käsikirjoituksen muutaman harjoituskierroksen jälkeen päästiin tekemään itse videota. Videon toteutuksessa ja kuvakulmissa on pyritty välttämään mahdollisia häiriötekijöitä. Opinnäytetyön tekijöiden mielestä videolla häiritseviä piirteitä ovat esimerkiksi liian laaja näkymä kuvaruudulla, jolloin katse voi keskittyä epäolennaisiin tavaroihin taustalla tai kuvassa näkyviin ihmisiin toimenpiteen sijaan. Tausta pyrittiin rauhoittamaan mahdollisimman hyvin valkoisella piirtotaululla. Lisäksi tärkeä elementti videon onnistumisen kannalta olivat videon äänet. Äänenlaatua pyrittiin takaamaan mikin käyttämisellä äänityksissä. Mahdollinen taustamusiikki jätettiin pois videon yksinkertaistamisen vuoksi.

 

 

Teksti:

Tanja Nurmilinna
sairaanhoitajaopiskelija
sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK

Sarafia Piri
sairaanhoitajaopiskelija
sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK

Tuija Leinonen
yliopettaja
sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK

Päivi Matikainen
lehtori
sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK