Kaikille tuttu neuvola täyttää 100 vuotta

Lähes jokaisella suomalaisella on jokin kokemus, muisto tai mielikuva neuvolasta. Joku saattaa muistaa neuvolaterveydenhoitajan antaman rokotuksen, toinen kenties neuvolasta saadun hyvän neuvon ja kolmas ehkä neuvolassa nähdyn ultraäänikuvan kohdussa kasvavasta uudesta elämästä. 

Neuvola on kulkenut suomalaisten äitien, lasten ja perheiden rinnalla vuodesta 1922 alkaen. Ensimmäinen neuvola perustettiin arkkiatri Arvo Ylpön toimesta Lastenlinnaan, Helsinkiin. Vähitellen neuvoloita käynnistettiin myös Viipurissa ja muissa isoissa kaupungeissa. Maaseudulla ja pikkukaupungeissa neuvolatoimintaa vietiin koteihin, joihin terveyssisaret (nykyisin terveydenhoitajat) kulkivat kävellen, potkukelkalla, hiihtäen, pyörällä tai moottoripyörällä.

Neuvolat perustettiin vähentämään korkeaa lapsi- ja äitikuolleisuutta. Suomi oli neuvolatoiminnan alkuaikoina köyhä maatalousyhteiskunta, jossa joka kymmenes lapsi menehtyi alle viisivuotiaana. Äitikuolleisuus oli 400 / 100 000 synnytystä kohden. Perheet joutuivat kokemaan isoja haasteita, eikä yhden tai useamman lapsen menettäminen ollut harvinaista. Suomen kuolinsyyrekistereistä selviää, että 1920- ja 1930-luvuilla pienten lasten kuolinsyyt olivat syntymäheikkous, -vammat, tartuntataudit (hinkuyskä, tuberkuloosi, tulirokko, keuhkokuume ja kurkkumätä), hukkuminen sekä ”lapsenmurha”.

Ensimmäisissä neuvoloissa lääkärit ja terveyssisaret tekivät terveystarkastuksia, rokottivat ja antoivat lastenhoidon ohjausta ja neuvontaa. Ensimmäiset terveyssisaret olivat sairaanhoitajia tai kätilöitä, jotka täydensivät osaamistaan muutaman kuukauden mittaisilla lastenhoidon ja ohjauksen kursseilla.

Neuvolan ydintehtävä – äitien, lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen – on vähintään yhtä ajankohtaista tänään kuin 1920-luvulla.

Varsinainen terveyssisarkoulutus käynnistyi vuonna 1926. Terveyssisarkoulutuksen pääsyvaatimuksena oli sairaanhoitajatutkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus. Vuonna 1930 terveyssisar-nimike muuttui terveydenhoitajattareksi ja 1970-luvulla, kansanterveyslain myötä, terveydenhoitajaksi. Koulutus on uudistunut yhteiskunnan muutosten myötä. Nykypäivän terveydenhoitajat ovat suorittaneet 240 opintopisteen laajuisen ammattikorkeakoulututkinnon, joka antaa pätevyyden toimia sekä terveydenhoitajana että sairaanhoitajana.

Neuvola on yksi hienoimmista suomalaisista keksinnöistä, ja sen menestystarina jatkuu vuosikymmenestä toiseen. Tänä päivänä, pitkälti neuvolatoiminnan ansiosta, Suomessa syntyy maailman terveimmät lapset ja äitiyskuolleisuus on maailman alhaisinta. Vaikka 2020-luvun Suomi on aivan erilainen kuin 1920-luvulla, on neuvolan ydintehtävä – äitien, lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen – vähintään yhtä ajankohtaista tänään kuin 1920-luvulla. Paljon onnea neuvola 100 vuotta!

 

Teksti:

Marja-Liisa Gustafsson
terveydenhoitaja, TtT, tiimivastaava
Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala
Turun ammatti-instituutti

Maika Kummel
terveydenhoitaja, FT, koulutusvastaava
Ensihoito, terveydenhoito, kätilötyön osaamisala
Turun ammattikorkeakoulu

Leena Salminen
terveydenhoitaja, TtT, terveyspedagogiikan professori
Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto

Camilla Laaksonen
terveydenhoitaja, TtT, koulutus- ja tutkimuspäällikkö
Ensihoito, terveydenhoito, kätilötyön osaamisala
Turun ammattikorkeakoulu