Ammattikorkeakoulujen maksamat sote-alan harjoittelumaksut siirtyvät historiaan
Aiemmin ammattikorkeakoulujen maksamat sosiaali- ja terveysalan (sote) harjoittelukorvaukset kustannetaan jatkossa valtion varoista suoraan harjoitteluorganisaatioille. Uudistus tukee eri alojen opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja tuo uusia mahdollisuuksia koulutus- ja työelämäyhteistyöhön tulevilla hyvinvointialueilla.
Ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyy perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyö. Harjoittelun laajuus tulee olla vähintään 30 opintopistettä. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopinnoissa harjoittelua on lähes puolet, ja esimerkiksi sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, kätilö- ja ensihoitaja-koulutuksissa säädöspohjainen harjoittelumäärä on 90–130 opintopistettä.
Sote-alojen harjoittelujaksot vuorottelevat koulussa tapahtuvan oppimisen kanssa ja sijoittuvat pääsääntöisesti syys-toukokuulle. Kesäkuukaudet pyritään opiskelun osalta rauhoittamaan, jotta opiskelijoilla olisi mahdollisuus osallistua sosiaali- ja terveysalan työtehtäviin erityisesti loma-aikoina helpottamaan kärjistyvää työvoimapulaa ja turvaamaan kansalaisten avun saannin.
Jotta lukijalle muodostuu konkreettinen kuva sote-alojen harjoittelumääristä, voidaan todeta, että pelkästään Turun ammattikorkeakoulussa on vuonna 2023 noin 2 800 sote-alojen opiskelijaa, joista valtaosa suorittaa keskimäärin 20 harjoitteluviikkoa vuoden 2023 kuluessa. Tämä tarkoittaa yhteensä lähes 50 000 harjoitteluviikkoa. Kun sote-alan työnantajat perivät valtakunnallisesti ammattikorkeakouluilta harjoittelumaksuja, joiden suuruus vaihtelee välillä 0–50 euroa/viikko (lisäksi mahdollinen suojavaatekorvaus), on lopputulemana useiden satojen tuhansien eurojen lasku yksittäiselle ammattikorkeakoululle.
Sote-alojen harjoittelumaksujen poistuminen ammattikorkeakouluilta on oikeasuuntaista kehitystä.
Tammikuusta 2023 alkaen tulevat ammattikorkeakoulujen sote-alan työnantajille suorittamat harjoittelumaksut kuitenkin siirtymään historiaan. Osana Suomen hallituksen tekemiä ehdotuksia, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistamista on harjoittelukorvauksiin esitetty allokoitavan huomattava määrä rahoitusta. Esityksessä harjoittelukorvaukset maksetaan valtion varoista suoraan harjoittelun järjestäjille ja näin maksuvelvollisuus poistuu ammattikorkeakouluilta.
Uudistus on luonnollisesti ammattikorkeakouluille erittäin arvokas. Vähintään yhtä arvokas uudistus on sote-alojen opiskelijoille, jotka ovat olleet eriarvoisessa asemassa muiden alojen opiskelijoihin verrattuna harjoittelujaksoihin liittyen. Sote-alojen opiskelijoille eivät esimerkiksi palkalliset harjoittelujaksot, puhumattakaan työsuhteessa tapahtuvasta harjoittelusta (harvoja yksittäistapauksia lukuun ottamatta), ole olleet tarjolla. Uudistus johtaa entistä nykyaikaisempiin mahdollisuuksiin oppia ja yhdistää opiskelu, työ ja muu elämä, kuten perhe ja harrastukset.
Sote-alojen harjoittelumaksujen poistuminen ammattikorkeakouluilta on erinomainen esimerkki oikeansuuntaisesta kehityksestä. Tämänkaltaiset, tulevaisuuteen suuntaavat, konkreettiset, uudenlaiset ratkaisut ovat välttämättömiä, jotta sosiaali- ja terveysalan henkilöstötarve ja alan veto- ja pitovoima (jo opiskeluaikana) turvataan nyt ja tulevaisuudessa. Uudistuksen uskotaan tuovan myös ainutlaatuisia mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiseen tulevilla hyvinvointialueilla.
Teksti:
Camilla Laaksonen, KT-päällikkö
Ensihoito, terveydenhoito ja kätilötyö
Turun AMK
Riitta-Liisa Lakanmaa, KT-päällikkö
Sairaanhoito, Turun AMK
Virpi Fagerström, KT-päällikkö
Diagnostiset palvelut, suun terveydenhuolto ja kuntoutus
Turun AMK
Katariina Felixson, KT-päällikkö
Sosiaali- ja kasvatusala, Turun AMK
Anne Isotalo, koulutusjohtaja
Terveys ja hyvinvointi -sektori, Turun AMK