Johtamisosaamista työhyvinvoinnin tukemiseksi

Hyvinvointi, terveys, turvallisuus, työnkuva ja työn mielekkyys muodostavat työhyvinvoinnin. Työntekijöiden ammattitaito, työyhteisön ilmapiiri sekä hyvä ja motivoiva johtaminen lisäävät työhyvinvointia. Työhyvinvointia tukevaan johtamisosaamiseen tulee panostaa, ja sitä pitää kehittää.

Sote-ala on jatkuvassa muutoksessa, ja johtamisosaamisen pitäisi olla nykypäiväistä ja laadukasta. Johtamisosaamisella tuetaan työhyvinvointia, työtyytyväisyyttä sekä lisätään työhön sitoutumista. Työhyvinvoinnin vaikutukset eivät rajoitu yksilötasolla pelkästään työtyytyväisyyden lisääntymiseen, vaan työhyvinvoinnilla on vaikutusta työtyytyväisyyden lisäksi niin työyhteisötaitoihin, työkykyyn kuin työmoraaliinkin.

Työhyvinvointiin panostamalla organisaatiot edistävät omaa veto- ja pitovoimaansa.

Henkilökunnan vaihtuvuuden vähentämiseksi ja työpaikan kiinnostavuuden lisäämiseksi organisaatioissa tulisi pyrkiä hyvinvoinnin mahdollisimman korkeaan tasoon. Organisaatioissa tulisi tunnistaa, minkälainen johtajuus lisää tai toisaalta vähentää työtyytyväisyyttä. Johtamistaitojen kehittäminen pitää nähdä elinikäisenä prosessina ja johtamisosaaminen pitäisi nähdä organisaatioissa voimavarana, millä henkilökuntaa sitoutetaan työhönsä ja millä ylläpidetään työyhteisön hyvinvointia.

Työhyvinvoinnilla on suora taloudellinen vaikutus organisaatioiden toimintaan. Sairauslomien lisääntyminen kasvattaa organisaatioiden kustannuksia, ja kasvaneet kustannukset vaikuttavat negatiivisesti organisaatioiden kannattavuuteen. Työhyvinvointiin panostamalla organisaatiot edistävät omaa veto- ja pitovoimaansa. Negatiiviset asenteet työtä kohtaan saattavat lisääntyä johtajuuden ja johtamisen ollessa puutteellista, ja tällöin työhyvinvointi kääntyykin pahoinvoinniksi.

Organisaatioissa tulisi kiinnittää huomiota johtamisosaamisen kehittämiseen ja kouluttamiseen.

Arvostavalla johtamisella, vuorovaikutustaidoilla, oikeudenmukaisuudella, kommunikaatiolla ja mahdollisuudella vaikuttaa omaan työhönsä lisätään työhyvinvointia, edistetään työtyytyväisyyttä ja kasvatetaan työhön sitoutuneisuutta. Organisaatioissa tulisi kiinnittää huomiota johtamisosaamisen kehittämiseen ja kouluttamiseen, jotta johtamisosaamisen taso vastaisi niitä vaatimuksia ja tarpeita, mitä johtamisosaamiselle tänä päivänä on. Johtamisosaamisen valmiuksien pitäisi keskittyä valmentavaan johtajuuteen, sillä johtajuuden tulisi olla tänä päivänä yhdessä tekemistä ja yhdessä päättämistä.

Erityisesti pienissä ja keskisuurissa sote-alan yrityksissä ja järjestöissä on mahdollisuus kehittää johtamisosaamista henkilökunnan työhyvinvoinnin tukemiseksi, sillä usein tällaiset organisaatiot ovat ketteriä muuttamaan toimintaa ja johtamisrakenteita ilman riippuvuuksia poliittisista päätöksistä.

Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä KESTO-hankkeen kanssa. KESTO-hankkeella vastataan järjestöjen ja pk-yritysten johtamisosaamisen kehittämisen tarpeeseen. Hanke toteutetaan ylimaakunnallisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa Turun ammattikorkeakoulun ja Opintokeskus Siviksen yhteistyönä. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

 

Tutustu Julia Heleniuksen ja Karri Kallion opinnäytetyöhön: Työhyvinvointia tukeva johtamisosaaminen – kuvaileva kirjallisuuskatsaus.

 

Teksti:

Julia Helenius ja Karri Kallio
Sairaanhoitajaopiskelijat
Sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK

Riitta-Liisa Lakanmaa
Koulutus- ja tutkimuspäällikkö
Sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK

Mirka Toivonen
Lehtori
Sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK