Pystyvyyden tunne ja oikea-aikainen tuki takaavat digipalvelujen käytön

Sosiaali- ja terveyspalveluissa digitalisaatio on vääjäämätöntä. Suurin osa väestöstä kaipaa helposti lähestyttävää ja näppärästi käytettävää palvelualustaa asioinnin tueksi. Digikehityksessä on muistettava ikääntyvät ja ikääntyneet käyttäjät, jotka tarvitsevat erityistä ohjausta digipalvelujen käyttöön.

Hyvinvointialueille siirtymisen myötä kaupunkien vastuu terveyden edistäjänä kasvaa. Pienessä kaupungissa, jonka ikärakenteen pääpaino on yli 65-vuotiaissa, peräänkuulutetaan paikallislehden mainontaa ja konkreettista asiakaspalvelua.

Sote-digitalisaatiossa on taattava pääkäyttäjien teknologian osaaminen ja ymmärrys, jotta verkkopalvelu tai terveyssovellus tuntuvat asiakaslähtöisiltä ja mielekkäiltä.

Hyvinvointisuunnitelma on yksi ratkaisu digipalvelusuunnitteluun. Kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan vapaa-aikapalveluiden, erityisesti liikuntapalveluiden, tavoitteeksi useita painopisteitä. Suunnitelman toteutuksessa tulisi ensisijaisesti pohtia, miten resurssit riittävät – voidaanko liikunnanohjaajien ohjaustyöstä kaventaa, jotta aika riittää digitaalisten palvelujen suunnittelun toteuttamiseen? Tässä vaiheessa ikääntynyt havahtuu virtuaalivesijumpan ääreltä kaipaamaan konkreettista ohjaajaa.

Osaamattomuus on suurin syy protestoida digipalveluja

STM:n tiedonhallinnan kehittämisstrategian yhdeksi kuudesta osa-alueesta on nimetty ”Kansalainen – Pystyn itse”. Nopeissa muutoksissa, erityisesti digitalisaatiossa, kaadutaan kuitenkin yhteen suurimmista motivaation tappajista: kun ihminen ei koe pystyvänsä.

Muutos vaatii aikaa. Uusi asia ei välttämättä tunnu mielekkäältä, sillä tuttu on turvallista. Kun palvelunkäyttäjät oppivat löytämään tarvitsemaansa tietoa ja kykenevät huolehtimaan itsestään, siirtyvät kaupungin resurssit toisenlaisiin kehittämiskohteisiin.

Tähän on kuitenkin vielä matkaa. Vaikka digitalisaation ajatuksena on helpottaa arkista elämää ja lisätä demokratiaa, nähdään se erityisesti ikääntyvien silmissä ”punaisena vaatteena”. Jos muutokset näyttäytyvät liian hankalina ja vaativina, palvelun käyttäjä protestoi ja lopettaa palvelun käytön.

Digitalisaatio vaatii käyttäjien ääneen kuulemista

On tärkeää saada digitaalisten palvelujen käyttäjien ääni kuuluviin palvelusuunnittelussa sekä palvelumuutoksia tehdessä. Tällöin siirtymät vanhasta ja tutusta voidaan suunnitella paremmin ja järjestäjätahon on mahdollista pohtia kohderyhmien koulutus- ja opastustarpeita.

Liikuntapalveluissa tämä tarkoittaa muun muassa hybriditoteutusten hyödyntämistä: vesijumppa voidaan järjestää virtuaalisena, mutta osa-aikaisesti paikalla on myös ohjaaja. Liikunta- ja harrasteryhmiin ilmoittautumisen siirtyessä puhelinsoitoista nettialustalle on hyvä pitää matkassa myös mahdollisuus soittoon ainakin jonkin aikaa. Netissä olevan ilmoittautumisalustan käyttöön voidaan pitää opastuspäivä, jolloin liikunnanohjaaja yhdessä asiakkaan kanssa tekee ilmoittautumisen nettialustalla.

Aika, jolloin ihmiset kaipaavat enemmän nettialustaa kuin paikallislehteä ja asiakaspalvelijaa, on juuri nyt käsillä. Nuoret ja työikäiset kaupunkilaiset ikään kuin pakottavat pikkukaupunkia pysymään aallonharjalla. Jos kaupunki haluaa säilyttää elinvoimansa ja muuttaa ikärakennettaan tulevaisuudessa, on sen tartuttava digitalisaation hyötyihin ja pyrittävä ennakoimaan sen tuomat haasteet.

 

Teksti:

Mira Teräväinen
Master School -opiskelija (terveyden edistäminen), vapaa-aikapäällikkö
Turun AMK

Minna Salakari
Lehtori, FT
Turun AMK

Anu Vaihekoski
Päätoiminen tuntiopettaja
Turun AMK

 

Lähteet:

Salakari, M. & Vaihekoski, A. 2023. Luentomateriaali. Teknologia terveydenhuollossa ja terveyden edistämisessä. Turun AMK. Viitattu 22.1.2023