Kokemuksia tutkimusryhmäopinnoista: RENE-hanke innoitti hakemaan tutkimusryhmän opiskelijaksi
Opintojaan viimeistelevät tutkimusryhmäopiskelijat tiivistävät Turun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin liittyvässä blogisarjassa kahden vuoden aikaisia kokemuksiaan uudesta oppimispolusta.
Valmistuin vuonna 1991 Porin terveydenhuolto-oppilaitoksesta lääkintävoimistelijaksi ja fysioterapeutiksi Turun ammattikorkeakoulusta 2017, jolloin suoritin korkeakoulututkinnon opistotason tutkinnon jatkeeksi. Olen ammatiltani työfysioterapeutti ja työskentelen työterveyshuollossa.
Työfysioterapeutin työssä keskeistä on muun muassa ennaltaehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja edistää työkykyä kehittämällä työympäristöä ja -välineitä sekä työtä ergonomian avulla. Tässä tehdään yhteistyötä työnantajan edustajien ja työterveyshoitotiimin kanssa. Oma asiakaskuntani koostuu pääasiassa terveydenhuoltoalan työntekijöistä ja organisaatiosta.
Hankkeessa tekeminen oppimisen välineenä
Tekemällä oppiminen sopii parhaiten minulle opiskelumuotona, jolloin uuden tiedon ja taidon oppimista voi sitoa aiempaan kokemukseen ja osaamiseen. Tähän hankkeissa ja tutkimusryhmätyöskentelyssä oppiminen soveltuu hyvin. Tavoitteenani onkin ollut lähinnä oman osaamisen kehittäminen ja uusien näkökulmien saaminen oman työhön. Välillä on hyvä poistua omalta mukavuusalueeltaan ja tutuista ympäristöistä kehittyäkseen.
Myös aiemmin työssäni hankkeiden toteutukseen osallistuminen lisäsi kiinnostusta hankeosaamiseni kehittämiseen. Tutkimusvastaava on opiskelijan tavoitteiden ja osaamisen mukaisesti ohjannut erilaisiin tehtäviin eri hankkeissa. Tutkimusryhmäopintojen aikana minut kutsuttiin työterveyshuollon asiantuntijan roolissa Verkko-hankkeen ohjausryhmään. Se toi uudenlaista perspektiiviä hankemaailmaan – nyt työtä ohjaavana toimijana.
Käytännönläheisyys innoitti hakemaan RENE-hankkeeseen
Työfysioterapeuttina kohtaan työssäni lähes päivittäin hoitoalan työntekijöitä, joilla esiintyy tuki- ja liikuntaelinten oireita. He ovat valmistuneet eri oppilaitoksista ja ovat saaneet hyvinkin erilaiset valmiudet potilaiden avustamiseen ja ergonomiseen työskentelyyn. Työnantajat usein olettavat potilaiden siirtokoulutuksen sisältyvän peruskoulutukseen, mutta näin ei useinkaan ole tai koulutuksen sisällöt ovat hyvin erilaisia.
Useiden vuosien työskentely vanhusten fysioterapeuttina sekä työkokemus hoitotyön ergonomian parissa ja kokemus potilassiirtojen kouluttajana terveydenhuollossa saivat minut kiinnostumaan New Ways of Promoting Performance -tutkimusryhmän RENE-hankkeesta. RENE − Renewing Ergonomic Education for Health Care Students in European HEIs -hankkeen tavoitteena oli parantaa ja yhtenäistää potilaan siirtoergonomian koulutusta Euroopan korkeakouluissa.
Mieleenpainuvia ja ainutlaatuisia kokemuksia
RENE-hankeen työkielenä oli englanti. Se oli aluksi haasteellista, mutta kävi helpommaksi hankkeen edetessä, mikä on hienoa! Tutkimusvastaavan tuki ja kannustus olivat tarpeellisia onnistumisessa. Olen myös oppinut uusia pedagogisia lähestymistapoja, kuten simulaatio-oppimista, josta olen saanut ideoita kehittää omaa työtäni työterveyshuollossa.
RENE-hankkeessa työskentely osana tutkimusryhmäopintoja on ollut mielenkiintoista. Mieleenpainuvin kokemus minulle oli hankkeen intensiiviviikolla Portugalin Setubalissa, jossa opetin kansainvälisiä opiskelijaryhmiä ja työskentelin kasvokkain kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Sain myös pilotoida käytännön osuuden opintomateriaalia fysioterapiaopiskelijoiden kanssa, johon koronarajoitteet toivat omia käytännön toteuttamisessa huomioitavia asioita.
Tunnen olevani etuoikeutettu, kun olen saanut osallistua kansainväliseen RENE-projektiin. Olen saanut mahdollisuuden syventää tietämystäni, oppia uusia näkökulmia ja tehdä yhteistyötä kansainvälisten alan ammattilaisten kanssa.
Työfysioterapeutin näkemys: hoitajien työkyvyn ja turvallisuuden edistäminen vaatii toimenpiteitä
Näen tärkeänä RENE-hankkeeseen osallistuttuani sekä työkokemukseni pohjalta että näyttöön perustuva standardoitu potilassiirtojen ja potilaan toimintakykyä edistävän avustamisen koulutuksen tulisi sisältyä potilassiirtoja sisältävien ammattialojen opetussuunnitelmiin terveydenhuoltoalla. On tarpeellista lisätä tietoutta turvallisesta ja kuntouttavasta työskentelystä alalla.
Viittaan Rene-hankkeen tutkimukseen, jossa todettiin potilassiirtokoulutuksen tarvitsevan yhtenäisten eurooppalaisen viitekehyksen terveydenhuollon työntekijöiden suojelemiseksi raskaiden kuormien käsittelyssä. Tulevaisuudessa kaikki hoitotyöntekijät ovat kullan arvoisia työntekijöitä, joten heidän hyvinvoinnistaan ja työturvallisuudestaan on tärkeä huolehtia uran alusta alkaen. Oma keho on tärkeä työvälineemme!
Lue lisää:
Tutkimusryhmäopiskelijat pääsevät ääneen uudessa blogisarjassa
Kolme eri taustaista YAMK-opiskelijaa kertoo kokemuksistaan tutkimusryhmäopinnoista, joissa opinnot tehdään pääasiallisesti osana TKI-hankkeita.
Turun ammattikorkeakoulun uusi Master-tutkintolinja kouluttaa sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita tutkimusryhmäopintojen kautta. Tutkimusryhmät tarjoavat monipuolisen hankesalkun myötä työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat voivat kehittyä ja oppia toimimaan oman alansa vaativissa asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä. New Ways of Promoting Performance -tutkimusryhmä tutkii ja kehittää työhyvinvointia ja johtamista erityisesti uusien työmuotojen ja muuttuvan työelämän tarpeisiin
Aiemmin julkaistut tekstit:
Teksti:
Minna Lahti
Työfysioterapeutti
YAMK-opiskelija, Turun AMK
Marion Karppi
Lehtori, tutkimusvastaava
New Ways of Promoting Performance -tutkimusryhmä
Turun AMK