Johtajuusmenestys perustuu yksinkertaisiin asioihin: vinkkejä projektin johtamisen kehittämiseen

Minulta kysytään usein sekä projektipäällikkönä että opettajana, mitä projektin johtamiseen tarvitaan. Kollegat ja opiskelijat ovat kiinnostuneita erityisesti siitä, millä tavoin voi onnistua hankkeen vetovastuusta sekä kehittää omaa johtajuuttaan. Tarkastelin asiaa viimeksi journalismi-opintojeni Media-alan yrittäjyys -opintojaksolla, jossa tehtävänämme oli pohtia lähteisiin perustuen oman johtajuutensa kehitystä. Kokosin projektijohtamiseen viisi varsin pätevää vinkkiä.

Oma johtajuuskokemukseni perustuu projektinjohtamiseen. Olen toiminut useissa erilaisissa sote- ja sivistysalan projekteissa projektipäällikkönä. Asiajohtajana tiedän olevani suunnitelmallinen, innovatiivinen, eteenpäin pyrkivä ja tasa-arvoinen. Olen omimmillani ja parhaimmillani suurten kokonaisuuksien hallitsijana.

Olen tutustunut hyvin erilaisiin ja monialaisiin yritysjohtajiin. Olen saanut tavata osallistavia, demokraattisia ja empaattisia johtajia sekä törmännyt hyvinkin vanhakantaisiin, byrokraattisiin ja jopa diktaattorimaisiin johtajahahmoihin. Olen seurannut puolisona erään perheyrityksen toimintaa 25 vuoden ajan ja päässyt aitiopaikalle tarkastelemaan oikeasti menestyvän organisaation johtamista. Kun haastattelin opintojakson tehtävää varten miestäni, hän totesi, että yrityksen menestys perustuu lopulta hyvin yksinkertaisiin asioihin: osaamiseen, yhteistyöverkoston tuntemukseen, pitkäjänteisyyteen ja jatkuvaan kehittymiseen sekä muutoskyvykkyyteen.

Samoihin asioihin perustuu johtaminen, oli sitten kyse asia- tai henkilöstöjohtamisesta. Kokosin tutustumani lähdemateriaalin ja pienimuotoisen haastatteluni pohjalta viisi vinkkiä siitä, miten kehittyä hyväksi, pärjääväksi johtajaksi.

Miten omaa johtamistaan voi kehittää?

Ensimmäisenä mainitsen sen, että johtaja on usein varsin yksin tavoitteidensa edessä sekä johtamistilanteissaan, budjettivastuussaan ja kehittämispyrkimyksissään. Vaikka johtaja mielletään edelläkävijäksi ja tienviitoittajaksi, varsin usein johtajuutta kuitenkin suoritetaan yksin. Myös Alf Rehn toteaa vuonna 2018 ilmestyneessä kirjassaan Johtajuuden ristiriidat, että ”johtaja voi olla näkyvä sankarihahmo tai näkymätön ohjaaja, joskus yksi joukosta mutta usein yksin.”

Toisena vinkintapaisena kirjaan ylös epäonnistumisen sietämisen, sillä ”johtaja epäonnistuu aina, mutta sen kanssa on osattava elää”, Rehn toteaa. Muistan myös äitini kauan sitten lausuneen seuraavan totuuden: Joka ei tee virheitä, ei tee juuri muutakaan.

Kolmantena viisautena voisi olla, se, että johtajuutta ei ole ilman muita ihmisiä – kohderyhmät, sidosryhmät, asiakkaat, työtiimiläiset ja alaiset on tunnettava, ja heidän kanssaan on tehtävä yhdessä. Yrityksen tai projektin tulos ja menestys saattavat olla kiinni heidän panoksestaan, osaamisestaan ja motivaatiostaan.

Neljäntenä mainitsen sitoutumisen. Siihen sisältyy jo aiemmin mainitsemani pitkäjänteisyys. Johtajana haluaisin perustaa päätökseni tietoon ja varmistua näin työni oikeasta suunnasta. Tietokaan ei aina pelasta, mutta pitkäjänteisellä tekemisellä ja halulla kehittyä pääsee varmasti pitkälle. Sitoutuminen merkitsee myös jatkuvaa oppimista ja edellyttää vahvaa tahtoa.

Viimeisenä vinkkinä kirjoitan tekemisen. Johtajana ja liiderinä on tehtävä paljon, jotta onnistumisiin ja menestykseen päästään. Alf Rehn on todennut teoksessaan, että “asiat on näytettävä teoilla”. Lukiessani teoksesta laadittua blogitekstiä, voin helposti nyökytellä: tärkeintä on tehdä, vaikkei johtajana olisikaan täysin varma lopullisesta tuloksesta.

Johtajuus ei ole yksinkertaista eikä helppoa. Mutta olen varma, että johtajuudessa voi onnistua. Se vaatii täydellisyyden tavoittelusta luopumista ja sitä, että hahmottaa itse itselleen juuri oikean tavan johtaa. On sanottu, että johtamista ei voi toteuttaa oppikirjan mukaan.

 

Teksti:

Minna Salakari
Lehtori, FT
Turun AMK

Kirjoittaja työskentelee lehtorina Turun ammattikorkeakoulun terveys- ja hyvinvointialan Master Schoolissa sekä projektipäällikkönä terveyden edistämisen alueellisissa ja kansallisissa hankkeissa, tällä hetkellä seuraavissa: ANKKURI sekä Voimavaralähtöisyys ja tarinallisuus terveyden edistämisessä. Lisäksi hän toimii vastuuopettajana Projektinhallinta sote-toimintaympäristöissä -opintojaksolla ja opiskelee työnsä ohella journalismia Turun AMK:ssa.