Miten sydäninfarktipotilasta monitoroidaan ja tarkkaillaan päivystyksessä?

Sydäninfarkti on luultua moninaisempi sairauskohtaus. Sydäninfarktipotilaan tunnistaa sydäninfarktille tyypillisistä oireista ja kliinisestä kuvasta. Oireet eivät kuitenkaan ole kaikilla samat, ja voi ilmentyä komplikaatioita.

Iskeeminen sydänsairaus on maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy, ja sen yleisyys on kasvamassa. Lähes jokaisessa sydäninfarktitapauksessa syynä on valtimotauti. Siinä sepelvaltimot kovettuvat ja ahtautuvat, jolloin sydän vaurioituu hapenpuutteen seurauksena. Äkillisestä tukoksesta seuraa yleisimmin infarkti. Nopea hoitoon pääsy on tärkeää, jottei sydänlihas mene kuolioon.

Sydänfilmi eli EKG on tärkeässä roolissa sydäninfarktin diagnostiikassa, sillä sen ja sydänlihasvaurion merkkiaineiden avulla voidaan todeta sydäninfarkti. EKG kuvaa sydämen sähköistä toimintaa. Sydänlihaksen aktivoituminen ja lepotilaan palautuminen synnyttää vaihtelevan sähkökentän, joka näkyy monitorilla käyränä.

Sydäninfarktipotilaan tarkkailu

Potilaan tarkkailu on tärkeää monitoroinnin lisäksi. Tarkkailussa voidaan hyödyntää NEWS-taulukkoa. Se perustuu fysiologisten mittausten tulosten koontiin, esimerkiksi hengitystaajuuteen ja happisaturaatioon. Tätä pisteytysjärjestelmää hyödynnetään päivystyspoliklinikalla potilaan tilan arvioinnissa ja välitöntä hoitoa tarvitsevien tunnistamisessa. Infarktipotilaalta tulee seurata myös huonovointisuutta, huimausta ja hengenahdistusta.

Kipua voi kysellä esimerkiksi VAS-asteikon avulla, jossa kipu luokitellaan kipukiilan avulla asteikolla 0–10. Kipu voi säteillä esimerkiksi käsiin ja se on usein niin voimakasta, että potilas on kylmänhikinen ja harmaankalpea. Myös mahdollista ahdistusta täytyy seurata ja tarvittaessa lääkitä. Hengitystä arvioidaan ja tarkkaillaan esimerkiksi kuuntelemalla hengitysäänet. Tajuntaa voidaan arvioida Glasgow’n kooma -pisteytyksellä sekä lämpötilan ja verensokerin mittauksella.

Mitä monitorointi on?

Sydäninfarktipotilasta tarkkaillaan monitorin ja voinnin muutosten avulla. Muutoksiin voinnissa ja mittaustuloksissa reagoidaan toimenpiteillä ja lääkehoidolla. Sairaanhoitajan tulee osata tulkita monitorilta sydäninfarktipotilaan tilan kannalta olennaisia arvoja, jotka kuvaavat juuri sydäninfarktin tilaa. Hoitajan tulee myös tunnistaa, milloin tila mahdollisesti vaatii hoitoa tai toimenpiteitä.

Valvontamonitorit ovat potilaan tilan seurannassa käytettäviä laitteita, joilla seurataan elintoimintojen mittausarvoja. Tavoitteena on ennakoida elintoiminnoissa tapahtuvia muutoksia, arvioida ja seurata vastetta hoitotoimenpiteisiin ja -tilanteisiin. Infarktin hoidon alkuvaiheessa monitoroidaan verenpainetta, sykettä ja happisaturaatiota. Lähellä tulee olla saatavilla myös defibrillaattori.

Sydäninfarkti on vakava tila, joka vaatii nopean hoidon

Hoito aloitetaan ottamalla potilaalta EKG eli elektrokardiogrammi niin nopeasti kuin mahdollista. EKG on tärkeä diagnoosin ja hoitomuodon valinnan kannalta. Tämän jälkeen aloitetaan lääkehoito. Sydäninfarktipotilaan on hyvä olla puoli-istuvassa tai makuuasennossa. Tukkeutuneen suonen avaava hoito tulee aloittaa kahden tunnin sisällä oireen alkamisesta.

Infarktin jälkeisen hoidon tavoitteena on, että potilas on kivuton. Rytmihäiriöitä ennaltaehkäistään ja hoidetaan. Tarvittaessa sykettä ja verenpainetta kontrolloidaan lääkkeillä. Näillä toimilla pyritään vähentämään häiriöitä sydämen toimintakyvyssä. Sydäninfarktin lääkehoito perustuu ennusteen parantamiseen ja oireiden hoitoon.

Osana Erasmus+ -projektia luotiin käsikirjoitus 360°-videopeliin. Tieteelliseen näyttöön perustuva tieto on pohjana käsikirjoituksen potilastapaukselle. Potilastapauksessa käsitellään sydäninfarktipotilaan voinnissa tapahtuvia muutoksia ja sitä, miten sairaanhoitajan tulisi näihin muutoksiin reagoida. 360°-videon avulla edistetään oppimista konkretisoimalla ja havainnollistamalla. Tämä teknologia luo turvallisen ja mielenkiintoisen oppimisympäristön.

 

Tutustu Annika Ristolaisen, Julia Syrjäläisen ja Pinja Tapion opinnäytetyöhön: Sydäninfarktipotilaan monitorointi ja voinnin seuranta päivystyksessä – käsikirjoitus 360°-videopeliin.

 

 

Teksti:

Annika Ristolainen
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Julia Syrjäläinen
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Pinja Tapio
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Tiina Nurmela
TtT, yliopettaja
Turun AMK