Saako iäkäs riittävän laadukasta hoitoa asumispalveluissa?

Ikääntyneiden määrä kasvaa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Tämä johtaa kasvavaan ikääntyneiden asumispalveluiden tarpeeseen. Hoidon laatua on seurattava säännöllisin väliajoin, jotta tiedetään, mitkä asiat asukkaat kokevat hyvinä ja missä on kehittämisen tarvetta. Hoidon laatua voidaan mitata asukkaiden näkökulmasta muun muassa haastattelemalla, havainnoimalla sekä erilaisilla kyselyillä.

Hoidon laatu ikääntyneiden asumispalveluissa koostuu monista tekijöistä, mitä kaikkia ei välttämättä tule edes ajatelleeksi. Näitä ovat muun muassa henkilökunnan ammattitaito, vanhainkodin ympäristö ja siellä järjestettävät aktiviteetit, asukkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyvät asiat sekä se, paljonko resursseja yksiköllä on tarjota hoidon järjestämiseen.

Opinnäytetyön tulosten perusteella asukkaat kokevat hoidon laadussa positiivisimpana heille tarjotut aktiviteetit ja etenkin niiden monipuolisuuden. Kehitettävää he puolestaan kokivat itsemääräämisoikeuteen liittyvissä asioissa.

Hoidon laadun säännöllinen mittaaminen on tärkeää hoitotyön kehittämisen kannalta ja lisäksi se kuuluu vanhuspalvelulakiin. Laatua voidaan mitata eri menetelmillä, mutta yleisin tapa on erilaiset kyselyt. Kyselyissä on otettava huomioon niin asukkaiden, omaisten kuin työntekijöidenkin näkökulmat.

Vanhustenhoito herättää kysymyksiä

Vanhustenhoito on tällä hetkellä mediaa ja ihmisiä paljon puhututtava asia. Hoitajien määrän väheneminen johtaa palveluiden laadun heikkenemiseen, koska hoitajia on liian vähän hoitamaan työtehtäviä. Hoitajapula on suurta etenkin vanhuspalveluiden piirissä, ja siellä alalta lähteviä koulutettuja henkilöitä on korvattu avustajilla. Tämän takia on erityisen tärkeää tutkia, kuinka iäkäs kokee hoidon laadun.

Tällä hetkellä maailmanlaajuisena ilmiönä on väestön suuri ikääntyminen. Tämä johtuu yleisestä eliniän pidentymisestä sekä väestörakenteen muutoksesta. Maailman terveysjärjestö WHO on ennustanut, että vuosina 2020–2050 yli 80-vuotiaiden määrä tulee nousemaan kolminkertaisesti.

WHO on kuitenkin reagoinut tähän räjähdysmäiseen kasvuun kehittämällä strategian ” the Decade of Healthy Ageing” nykyiselle vuosikymmenelle 2021–2030. Tämän aikana on tarkoitus vähentää terveydellistä eriarvoisuutta, muuttaa ihmisten ajattelutapaa ikääntymisestä, muokata elinympäristöistä ikäystävällisempiä sekä parantaa iäkkäiden terveyspalveluiden laatua.

 

Tutustu Jenny Perälän ja Saija Lybeckin opinnäytetyöhön: Laatu ikääntyneiden asumispalveluissa asukkaan näkökulmasta.

 

Teksti:

Jenny Perälä ja Saija Lybeck
sairaanhoitajaopiskelijat, Turun AMK

Tuija Leinonen
Yliopettaja, Turun AMK