Sote-alaa koskevat lait vaativat taitavaa osaamisen johtamista

07.02.2023

Sosiaali- ja terveysalalla toimiminen edellyttää lakisääteisten ammattivalmiuksien jatkuvaa ylläpitämistä ja osaamisen täydentämistä. Osaamisen tunnistamisen ja johtamisen tulee olla keskeinen osa alan strategista toimintaa. Ilman osaavaa henkilöstöä lain edellyttämä laadukas hoito ja sosiaalihuolto eivät toteudu.

Sote-alalla ammattihenkilöiltä vaadittava koulutus, ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämien valmiuksien ylläpitäminen on määritelty lainsäädännöllä (1,2). Tästä syystä työpaikoilla ja työnantajalla tulee olla selkeä käsitys ammattihenkilöiden osaamisen tilasta. On mahdotonta ajatella, että se tapahtuisi muutoin kuin tarkastelemalla alati muuttuvia organisaation ja sote-alan osaamistarpeita.

Onnistunut osaamisen johtaminen parantaa hoidon laatua ja terveydenhuolto-organisaatioiden suorituskykyä. Johtajan rooli on toimia työpaikalla muun muassa sosiaalisena vaikuttajana, työilmapiirin muovaajana ja mahdollistajana sekä innostaa työntekijöitä (3). Toisaalta tiedetään, että esimerkiksi terveydenhuollon johtajien osaamisesta on rajallisesti näyttöä. (4).

Edellä mainituista syistä on tärkeää, että työpisteissä tunnistetaan työn kannalta tärkeät osaamisalueet ja asetetaan tarkkaan kartoitetut osaamistavoitteet koko henkilöstölle.

Yhdessä jaettu osaamisen tunnistaminen tukee alan veto- ja pitovoimaa

Osaamisen tunnistaminen ei synny sote-alan työpaikoilla ainoastaan hallinnon työhuoneissa. Se on parhaimmillaan jaettua tekemistä sisältäen toimintaa, jonka avulla työpaikan strategian edellyttämää osaamista hankitaan, kehitetään ja uudistetaan (5). Näin toimittaessa työpisteiden aikaa kestävät ydinosaamiset ja tulevaisuuden osaamistarpeet kartoitetaan läpinäkyvästi esiin.

Koulutettujen sote-alan ammattilaisten valtakunnallisessa henkilöstöpulassa oppimisen ja osaamisen vahvistaminen voidaan nähdä työpaikan kilpailuetuna ja veto- ja pitovoimatekijänä. Työntekijän henkilökohtaisen osaamisen kehittämiseen panostaminen voi toimia myös paljon kaivattuna rekrytointivalttina.

Hyvää laatua ei synny ilman osaavia ammattilaisia

Työpaikan osaamispääoman hyödyntäminen on mahdotonta ilman jokaisen työntekijän oppimisen ja osaamisen syvällistä ymmärtämistä. Aikaa kestävä totuus on, ettei organisaatiolla ole osaamista ilman osaavia työntekijöitä (6.) Hyvin hoidettu osaamisen johtaminen myös lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia (7).

On kaikkien etu, että asiakas pystyy terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa asioidessaan luottamaan siihen, että hänen asioitaan käsittelevät osaavat ja hyvinvoivat ammattilaiset. Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon ja sosiaalihuoltoon (8,9). Nopeasti muuttuvissa sote-alan toimintaympäristöissä ainutlaatuiset kohtaamiset ja laadukkaat palvelut perustuvat taitavaan ammattiosaamiseen ja -johtamiseen.

 

Tämä blogiteksti on osa Osaamisen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -opintojaksoa, jossa sote-alan ammattilaiset opiskelevat tradenomi (YAMK) -tutkintoa.


Teksti:

Kaisa Säilävaara
Tradenomiopiskelija, Master School
Turun AMK

Laura Saarinen
Tradenomiopiskelija, Master School
Turun AMK

Jan Holmberg
Tuntiopettaja, sairaanhoitaja (YAMK)
Turun AMK

 

Lähteet:

  1. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559. Viitattu 2.2.2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559.
  2. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 26.6.2015/817. Viitattu 2.2.2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150817.
  3. Fredriksson, M. & Saarivirta, T. 2015. Johtaminen eilen ja tänään – johtamisen rooli oppimisen mahdollistajana. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 17(1), 7–20. Viitattu 2.2.2023. https://journal.fi/akakk/article/view/90152/49325.
  4. Karsikas, E. ym. 2022. Health care managers’ competence in knowledge management: A scoping review. J Nurs Manag. 30(5):1168–1187.
  5. Viitala, R. & Uotila, T-P. 2014. Osaamisen uhkana tehokkuusajattelu. Teoksessa Viitala, R., Järlström M. (toim.). Henkilöstöjohtaminen uuden edessä. Henkilöstöbarometrin nostamat kehityshaasteet. Vaasan Yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 302, 98–113. Viitattu 30.1.2023. https://www.uwasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-537-4.pdf.
  6. Virtainlahti S. 2009. Hiljaisen tietämyksen johtaminen. Helsinki: Talentum Media Oy.
  7. Laine, P. 2013. Työhyvinvoinnin kehittäminen. Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa. Turun yliopiston julkaisuja C 372. Turku: Painosalama.
  8. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785. Viitattu 2.2.2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785.
  9. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812. Viitattu 2.2.2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812#L2P4.