Tartunnanjäljityksen monet kasvot

26.02.2021

Tartunnanjäljitykseen voidaan korona-aikana käyttää monia eri keinoja. Perinteisesti se on toteutettu potilashaastatteluin, jotka vaativat terveydenhuollolta resursseja, aikaa ja ammattitaitoa. Koronaviruspandemia on kiihdyttänyt tartunnanjäljityksen digitalisaatiota. On kehitetty sovelluksia, jotka hyödyntävät eri teknologioita.

Tartunnanjäljityksellä tarkoitetaan infektiopotilaan kontaktien selvittämistä. Tarkoituksena on katkaista tartuntaketjuja tunnistamalla altistuneet henkilöt mahdollisimman nopeasti. Näin pystytään ehkäisemään epidemioiden leviämistä ja pandemioiden syntyä. Tartunnanjäljityksen yhteydessä varmistetaan, että altistuneet henkilöt ovat tietoisia mahdollisesta tartunnasta.

Opinnäytetyössämme on esitelty erilaisia maailmalla käytettyjä tartunnanjäljitysmenetelmiä ja sitä, mihin niitä voidaan käyttää. Työn tavoitteena oli nostaa esille hyödyllistä tietoa, jonka avulla voidaan helpottaa tartunnanjäljitystapoja ja kehittää niitä eteenpäin. Toteutimme opinnäytetyön kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Käytimme lähteinä kansainvälisiä tutkimusartikkeleita, joita haimme biolääketieteeseen ja biotieteisiin keskittyvästä PubMed-tietokannasta. Lisäksi hyödynsimme ajankohtaisia viranomaislähteitä, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta sekä WHO:ta.

Tartunnanjäljitys ei ole uusi keksintö, vaan sitä on hyödynnetty jo vuosikymmenien ajan tartuntatautien kontrolloimisessa. Esimerkiksi isorokon hävittämisessä ei onnistuttu niinkään maailmanlaajuisten rokotusten myötä tulleen immunisaation avulla, vaan pikemminkin perusteellisen tartuntaketjujen jäljittämisen avulla. Jäljitystä on hyödynnetty mm. ebolan, HIV:n ja COVID-19:n tartuntaketjujen katkaisussa.

Tartunnanjäljityssovellukset tunnistavat mahdollisesti altistuneita henkilöitä ja altistuspaikkoja eri teknologioiden avulla. Sovellukset voivat käyttää puhelimien paikannustietoja, GPS- ja Bluetooth-signaaleja, WiFi-verkkoja sekä QR-kooditeknologiaa. Lisäksi maailmalla on tartunnanjäljityksessä hyödynnetty yllättäviäkin keinoja, kuten valvontakameroiden videokuvaa ja luottokorttimaksutietoja. Nämä menetelmät sopivat erityisesti suurten tartuntamäärien jäljittämiseen. Nykyaikaiset menetelmät yhdistettynä perinteisiin potilashaastatteluihin saavuttavat parhaan mahdollisen jäljitystehokkuuden.

Tartuntaketjut eivät piittaa maarajoista. Esimerkiksi laivoilla tartuntataudit pääsevät leviämään nopeasti vallitsevien olosuhteiden takia. Koronaviruspandemia keskeyttikin risteilyliikenteen lähes täysin. Tartunnanjäljitys tulisi ottaa huomioon monilla eri yhteiskunnan osa-alueilla – emmehän halua maailman pysähtyvän.

Lue lisää

Pääset tutustumaan opinnäytetyöhön tästä linkistä.

Lähteet

ASHM 2010. Australasian Contact Tracing Manual. A practical handbook for health care providers managing people with HIV, viral hepatitis, STIs and HIV-related tuberculosis. 4. painos. Darlinghurst, NSW, Australia: Australasian Society for HIV Medicine. Viitattu 23.11.2020

ECDC & EMSA 2020. COVID-19: EU Guidance for Cruise Ship Operations. Guidance on the gradual and safe resumption of operationsof cruise ships in the European Union in relation to the COVID-19 pandemic. European Centre for Disease Prevention and Control & European Maritime Safety Agency. Viitattu 13.11.2020

Korea Centers for Disease Control & Prevention. COVID-19 National Emergency Re-sponse Center. Epidemiology & Case Management Team. 2020. Contact Transmission of COVID-19 in South Korea: Novel Investigation Techniques for Tracing Contacts. Osong Public Health Res Perspect.2020 Feb; Vol. 11, No 1, 60–63.

Owusu, P.N. 2020. Digital technology applications for contact tracing: the new promise for COVID-19 and beyond? Global health research and policy, vol. 5, 36.

Saurabh, S. & Prateek, S. 2017. Role of contact tracing in containing the 2014 Ebola outbreak: a review. African health sciences. Vol. 15, No 1, 225–236.

Skoll, D.; Miller, J. & Saxon, L. 2020. COVID-19 Testing and Infection Surveillance: Is a Combined Digital Contact Tracing and Mass Testing Solution Feasible in the United States? Cardiovascular digital health journal. Online ahead of print.

Steffen, R.; DuPont, H.L. & Wilder-Smith, A. 2007. Manual of Travel Medicine and Health, 3. painos. Hamilton, Ontario, Kanada: BC Decker Inc.

THL 2020. Tartunnan jäljityksen kulku. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.11.2020.

THL 2020. Toimenpideohje epäiltäessä koronaviruksen COVID-19 aiheuttamaa infektiota. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 16.11.2020.

WHO 2020.Contact tracing in the context of COVID-19 –Interim guidance. World Health Organization. Viitattu 24.11.2020.

Teksti

Sonja Järvinen
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Henni-Sofia Kaptens
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Kati Lahtinen
Päätoiminen tuntiopettaja
Turun AMK