Teknologiasta tukea yli 55-vuotiaiden yrittäjien hyvinvointiin
Teknologian merkitys hyvinvoinnin tukena on merkittävä. Tutkimusten mukaan ikääntyvät ja ikääntyneet kokevat haastavana pysyä teknologisen kehityksen mukana. Jotta ikääntyvät yrittäjät kykenevät toimimaan työssään, he toivovat teknologiselta tuelta erityisesti ”yksinkertaisuutta”.
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä pyrittiin tukemaan yli 55-vuotiaiden yrittäjien stressin- ja palautumisenhallintaa teknologian avulla. Opinnäytetyössä kerättiin käyttäjäkokemustietoa teknologian tarjoamasta tuesta sekä työpajojen ja ryhmän vaikutuksesta koettuun hyvinvointiin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisäksi osallistaa yli 55-vuotiaita hyvinvointiteknologian pariin. Menetelminä hyödynnettiin kartoittavaa ja osallistavaa tutkimusta sekä työpajamenetelmää. Työ tehtiin osana EntreFox-hanketta, jossa selvitetään yrittäjien teknologiakäyttäytymistä oman hyvinvointinsa tukena.
Aktiivisuusranneke ja Firstbeat-mittaus hyvinvoinnin tukena
Tuloksissa nousi selkeästi esiin yrittäjien teknologiamyönteisyys, ja vain yksi ryhmäläisistä koki jääneensä sivustaseuraajan rooliin teknologian käytön suhteen. Työpajoihin osallistuneille yrittäjille tarjottiin Fitbit-aktiivisuusranneke, joka koettiin mieleiseksi oman hyvinvoinnin seuranta- ja tukivälineeksi.
Suurin osa osallistujista seurasi rannekkeen avulla askeleitaan ja sykettään. Myös Turun ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijoiden toteuttama fyysisen toimintakyvyn Firstbeat-mittaus koettiin mieleiseksi. Sen koettiin lisäksi tukeneen hyvinvointia.
Tulosten mukaan yrittäjät kokivat hyvinvointianalyysin motivoivan liikkumaan lisää ja kuntotestin olleen ”positiivinen yllätys”: moni vastaaja oli kuvitellut olevansa huonommassa kunnossa kuin mitä on.
Yrittäjät liikkuvat liian vähän ja kokevat palautumisenhallinnan heikentyneeksi
Yrittäjät eroavat palkkatyössä olevista ikätovereistaan siinä, että he eläköityvät keskimäärin näitä myöhemmin. Yrittäjien aktiiviseen ikääntymiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin onkin kiinnitettävä erityishuomiota. Tehdyn kartoituksen mukaan osallistuneet yrittäjät liikkuvat vain vähän sekä työaikana että työmatkoilla.
Yrittäjät kokivat myös sekä stressinhallintansa että palautumisenhallintansa selkeästi heikentyneeksi: saadut mittaustulokset puolsivat tutkimuksien tuloksia siinä, että työ- ja työmatkaliikunta ovat vähäisiä ja yrittäjät viettävät runsaasti aikaa staattisesti työpäivänsä aikana. Moni yrittäjistä raportoi työskentelevänsä ”kotitoimistolla”, joten tästä syystä varsinaista työmatkaa ei juuri kertynyt.
Koronapandemian koettiin vähentävän liikkumista työpäivän aikana pakollisten etätöiden vuoksi, ja osalla yrittäjistä pandemiasta johtuvan töiden vähentymisen vuoksi. Kertyneet askeleet ja fyysinen aktiivisuus toteutettiinkin pääosin aina työajan ulkopuolella, yrittäjän vapaa-ajalla.
”Pienikin tauko olisi paikallaan ja hyväksi!”
Työpajoissa nousi esiin yrittäjän ”vapaus” ja ajankäyttö oman työpäivän suunnittelussa. Osallistujat pyrkivät varaamaan kalenterista aikaa itselle ja omalle stressin- ja palautumisenhallinnalle. Ajankäytön hallinta, vapaan ajan löytyminen ja kalenterin käyttö koettiin kuitenkin haasteellisina.
Vertaistuen merkitys korostui työpajatyöskentelyissä. Yrittäjät pohtivat, minkälaisia positiivisia mahdollisuuksia yrittäjyys tarjoaa omaan työpäivään ja arkeen. Yhdessä mietittiin, voisiko osan työpäivästä toteuttaa kuntopolulla tai voisiko lounastauolla käydä happihyppelyllä. Osa pohti, voisiko kalenteriin mahduttaa edes 15 minuutin liikuntahetken työpäivän aikana ja jatkaa töitä sen jälkeen.
Yrittäjät nostivat esiin elektroniset kalenterimuistutukset taukoliikunnasta, ja luonnosta nauttiminen työpäivän aikana herätti myönteisiä mielikuvia. Myös työajan radikaali erottaminen vapaa-ajasta otettiin esiin, sillä yrittäjällä ei ole varsinaista työaikaa virka-aikana ja viikkotunteja työnmerkeissä vierähtää helposti yli ”perinteisen” 37,5 tunnin.
Ikääntyminen ei ole heikkenemistä, vain osaaminen muuttuu
Hyvä työkyky korostuu entistä enemmän lähitulevaisuudessa työikäisten määrän vähentyessä. Tutkimusten mukaan vuoteen 2060 mennessä kolmasosa eurooppalaisista tulee olemaan yli 60-vuotiaita. Terveydenhuollon- ja hoitopalveluiden helpottamiseksi sekä niiden integraation nopeuttamiseksi onkin tarpeen toteuttaa teknisiä ja digitaalisia ratkaisuja.
Tulevina vuosina ikääntyvä väestö alkaa olla entistä tottuneempi käyttämään teknologiaa, mikä mahdollistaa sekä nykyisten että uusimpien teknologioiden laajemman käytön. On muistettava, että tämän päivän ikääntyneille tekniikan arkipäiväistyminen ja haltuunotto eivät ole uusi asia – yhteiskuntakehitys on vain muuttunut lyhyellä aikavälillä ”24/7-yhteiskunnaksi” ja teknologinen muutos kiihtynyt nopeasti. On hyvä korostaa, että ikääntymisen myötä osaaminen muuttuu, sillä monet ihmisen ominaisuuksista vain vahvistuvat iän myötä.
Opinnäytetyön lopputuotoksena tuotettiin Teknologiasta tukea hyvinvointiin -verkko-opas yli 55-vuotiaille yrittäjille. Oppaan tarkoituksena on tukea ja ohjata yrittäjiä itsenäiseen hyvinvointinsa edistämiseen ja näin tukea jaksamista työelämässä. Verkko-oppaan sisältö on toteutettu tutkimuksen yrittäjien omista kokemuksista ja kokemuksista kumpuavista henkilökohtaisista tarpeista hyvinvoinnin edistämiseksi.
Lue lisää EntreFox-hankkeesta.
Teksti
Janica Vapaavuori
Sairaanhoitaja, YAMK-opiskelija
Turun AMK
Minna Salakari
FT, lehtori
Turun AMK