Palliatiivisen osaamisen koulutus on investointi tulevaisuuteen
Palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksen suorittaneet ammattilaiset hallitsevat laaja-alaiset ja edistyneet kliiniset tiedot ja taidot, jotka perustuvat näyttöön ja monitieteelliseen lähestymistapaan.
Arvioiden mukaan Suomessa on palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarvitsijoita noin 60 000. Heistä noin puolet tarvitsisi varhaista palliatiivista hoitoa, puolet erityistason palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa. Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa, joka keskittyy potilaan ja hänen läheistensä fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja henkisten tarpeiden huomioimiseen. Tavoitteena on lievittää kärsimystä ja parantaa elämänlaatua sairauden kaikissa vaiheissa. Se on ala, joka vaatii erityistä osaamista ja herkkyyttä, ja sen merkitys kasvaa väestön ikääntyessä ja pitkäaikaissairauksien yleistyessä. (STM 2019, Vierula 2019, 512–515.)
Sosiaali- ja terveysministeriön raportin (2019: 68) mukaan palliatiivisen hoidon osaajia tarvitaan lisää hyvän palliatiivisen hoidon järjestämiseksi tasapuolisesti kaikille suomalaisille. Palliatiivisen hoidon osaamisen vahvistaminen on ajankohtainen asia, josta myös Varsinais-Suomen hyvinvointialue viesti meille nostamalla esiin alueella olevaa koulutustarvetta.
Erikoistumiskoulutuksesta syvällistä tietoa ja taitoa
Järjestyksessään toinen Palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksen (30 op) toteutus alkoi helmikuussa 2024. Erikoistumiskoulutus tarjoaa syvällistä tietoa ja taitoa, jota tarvitaan palliatiivisen hoidon erityis- ja perustason vastuutehtävissä.
Koulutukseen osallistui 15 hoitotyön ammattilaista erilaisista yksiköistä. Ryhmässä oli hyvä yhteishenki. Opiskelijoiden mielestä koulutuksen parasta antia oli tutustua muihin samaa koulutusta käyviin hoitotyön ammattilaisiin ja saada vaihtaa heidän kanssaan ajatuksia palliatiivisesta hoitotyöstä.
Koulutuksen jälkeen opiskelijat kokivat olevansa valmiimpia kohtaamaan palliatiivisia potilaita ja heidän läheisiään.
Oma tietotaito koettiin syventyneen koulutuksen myötä. Opiskelijat oppivat hakemaan tutkimuksiin perustuvaa tietoa ja hyödyntämään sitä myös käytännössä. Koulutuksen loppupuolella oleva työnohjaus koettiin antoisana ja hyödyllisenä.
Omien tunteiden käsittelytaidot sekä muiden ihmisten tunteiden ymmärtäminen vaikeissa tilanteissa kehittyivät. Koulutuksen jälkeen opiskelijat kokivat olevansa valmiimpia kohtaamaan palliatiivisia potilaita ja heidän läheisiään sekä keskustelemaan heidän kanssaan vaikeistakin asioista.
Kehittämistyöt olivat antoisia ja hyödyllisiä
Koulutuksessa tehtävät kehittämistyöt kohdentuivat jälkisoittoon kuolleen potilaan läheiselle, käyttöohjeiden kehittämiseen CADD Solis Vip -oirehoitopumpusta sekä tarkistuslistan laatimiseen palliatiivisen potilaan potilassiirtoihin.
Lisäksi kehittämistöissä tarkasteltiin vainajan laiton käytänteiden päivittämistä ja yhtenäistämistä, vointisoittolomakkeen kehittämistä sekä laitekontrolliin tulevan hengitysvajepotilaan hoitopolun kuvailua. Kehittämistehtävissä konkretisoitui tarve näyttöön perustuvaan toiminnan kehittämiseen, käytänteiden päivittämiseen ja ohjeiden sekä tarkistuslistojen kehittämiseen.
Palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutus on investointi tulevaisuuteen, jossa yhä useammat ihmiset tarvitsevat palliatiivista hoitoa elämänsä loppuvaiheessa.
Teksti
Isa Öhberg
kouluttaja, lehtori
Turun AMK
Tuija Leinonen
kouluttaja, yliopettaja
Turun AMK
Sari Mäkinen
kouluttaja, lehtori
Turun AMK
Lähteet
STM. 2019. Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:68.
Vierula, H. 2019. Lääkärilehti, Vol 74, no 9, 512–515.