Näkökulmia opiskelijoiden oppimisen tukemiseen ja työelämävalmiuksiin

Miten voimme vahvistaa ammattikouluopiskelijoiden edellytyksiä menestyä opinnoissaan, rakentaa realistista käsitystä työelämästä ja edistää heidän hyvinvointiaan? Näihin kysymyksiin syvennyttiin Työsuojelurahaston rahoittaman Yhteisöllinen hyvinvointityö ammatillisessa koulutuksessa -hankkeen toisessa työpajassa, jossa käsiteltiin oppimisen tukea, uraohjausta ja työhyvinvointitaitoja.

Työpajassa käydyt keskustelut toivat esiin selkeän viestin: opiskelijoiden tukeminen opinnoissa, urapolulla ja hyvinvoinnissa vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät yksilöllinen ohjaus, yhteisölliset kokemukset ja realistiset työelämäyhteydet.

Oppimisen tuki – selkeyttä ja yksilöllistä ohjausta

Ammattiin opiskelevien tarpeet oppimisen tukemisessa ovat moninaisia. Työpajoissa havaittiin selkeitä, toisistaan erottuvia teemoja: suomen kielen oppimisen tukeminen on avainasemassa erityisesti suomi toisena kielenä -opiskelijoille, mutta selkokielisyys hyödyttää laajasti kaikkia ammattikouluopiskelijoita.

Oppimisessa painottuvat opiskelutaidot ja oman toiminnan ohjaus, jotka auttavat opiskelijoita hallitsemaan itsenäistä työskentelyä ja ryhmätilanteita. Ryhmätyöskentelyyn liittyvä työrauha nousi keskeiseksi teemaksi, sillä yhteistyötaidot ovat yhä merkittävämpiä niin opintojen kuin työelämän konteksteissa.

Myös paineensieto ja resilienssi – kyky kohdata ja hallita vaikeuksia – ovat tärkeä osa oppimista. Näiden taitojen vahvistaminen luo opiskelijoille valmiuksia kohdata sekä opintojen että työelämän haasteet. Jotta näihin tarpeisiin voidaan vastata, oppilaitosten tulisi panostaa sekä ohjausresursseihin että selkeisiin rakenteisiin, jotka antavat opiskelijoille raamit ja tarvittavan tuen.

Uraohjaus – ammatti-identiteettiä ja työelämäyhteyttä rakentamassa

Työpajoissa korostui oman osaamisen tunnistamisen ja sanoittamisen merkitys. Ammatti-identiteetin kehittäminen on keskeinen osa ammattiin opiskelijan urapolkua, ja se rakentuu vähitellen opintojen ja työelämäkokemusten kautta.

Opiskelijoita tulisi ohjata havainnoimaan omaa oppimistaan eri tilanteissa. Esimerkiksi itsereflektiotehtävät voivat tarjota tähän hyödyllisen työkalun. Rakenteellisesti suunnitellut reflektiot paitsi tukevat oppimista myös vahvistavat opiskelijan kykyä hahmottaa omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan.

Lisäksi palautteen merkitys on ratkaiseva: opiskelijat tarvitsevat säännöllistä, konkreettista ja rakentavaa palautetta osaamisensa kehittymisestä. Työpajoihin osallistuneiden ammattilaisen mukaan opettajien tarjoama aktiivinen palaute voi merkittävästi vahvistaa opiskelijan ammatti-identiteettiä ja realistista käsitystä työelämän vaatimuksista.

Työpaikkavierailujen ja harjoittelujaksojen merkitys ammatillisen kasvun ja osaamisen konkretisoitumisessa on kiistaton, mutta yhtä tärkeää on jakaa kokemuksia ja oppeja ryhmässä. Kokemusten reflektointi rikastaa kaikkien opiskelijoiden ymmärrystä työelämän arjesta ja käytännöistä.

Työhyvinvointitaitojen vahvistaminen – yhteisöllisyys ja osallisuus keskiössä

Yhteisöllinen hyvinvointityö ammatillisessa koulutuksessa -hankkeen toisessa työpajassa todettiin, että opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen oppilaitoksessa on osa oppimisen ja urapolulla kehittymisen tukemista. Yhteisöllisyys ja osallisuus ovat työhyvinvoinnin ydin, ja niiden vahvistamiseksi opiskelijat ja oppilaitokset tulisi ottaa aktiivisesti mukaan kehittämistyöhön.

Nuorten parissa toimivat ammattilaiset korostivat työpajoissa, että vastakkainasettelu eri alojen välillä tulisi minimoida ja tilalle pitäisi rakentaa yhteisöllisiä kokemuksia, jotka vahvistavat opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta ja ammattiylpeyttä.

Yhteisöllisten tapahtumien järjestäminen ja opiskelijoiden osallisuuden lisääminen ovat konkreettisia keinoja, joilla oppilaitokset voivat vahvistaa opiskelijoiden kokemusta kuulumisesta osaksi suurempaa yhteisöä. Tämä kokemus tukee hyvinvointia ja rakentaa pohjaa tulevaisuuden työelämätaitojen kehittymiselle.

 

Lue lisää:

• Yhteisöllinen hyvinvointityö ammatillisessa koulutuksessa -hanke
• Selkeä toimintakulttuuri luo pohjan nuorten työelämävalmiuksien vahvistamiselle (Sun OpiX 11.12.2024)

 

Teksti:

Minna Salakari
FT, lehtori, projektipäällikkö
Turun AMK

Niina-Kaisa Perälä
toimintaterapeutti (YAMK) ja kouluttaja, toimitusjohtaja
Occu Oy

Susanne Rättö
toimintaterapeutti (AMK), psykofyysisen psykoterapian lyhytterapeutti ja kouluttaja
Occu Oy

Jan Holmberg
sairaanhoitaja (YAMK), erityisasiantuntija ja kouluttaja
Turun AMK