Terveydenhuollon ammattilaisella on merkittävä rooli terveydenlukutaidon vahvistamisessa
Terveydenlukutaitoon kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä kehittää entistä tehokkaampia menetelmiä terveydenlukutaidon edistämisen tueksi.
Terveydenlukutaito tarkoittaa yksilön kykyä hankkia, ymmärtää ja hyödyntää terveyteen liittyvää tietoa omassa elämässään (Nutbeam 2000). Se vaikuttaa keskeisesti terveyskäyttäytymiseen, itsehoitoon ja terveyspalveluiden käyttöön (Mieli 2023).
Terveydenlukutaidon merkitykseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota, ja sen tutkimus on laajentunut yksilön osaamisesta koko terveydenhuoltojärjestelmään. Terveydenlukutaito ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan siihen vaikuttavat myös terveydenhuollon saavutettavuus, ammattilaisten viestintätaidot ja terveystiedon monimutkaisuus (Van der Heiden ym. 2018).
Terveydenlukutaitoa voidaan tukea monin tavoin
Terveydenlukutaitoa voidaan parantaa tarjoamalla tietoa, tehokkaalla viestinnällä sekä koulutuksen avulla. Sen parantumista on mahdollista arvioida mittaamalla muutoksia tiedoissa ja taidoissa. (Nutbeam ym. 2017.)
Terveydenhuollon ammattilaisella on keskeinen rooli terveydenlukutaidon arvioinnissa. Tavoitteena on tukea asiakasta tekemään terveytensä kannalta hyviä valintoja ja löytämään itselleen sopivia keinoja edistää terveyttään.
Tämä edellyttää asiakkaalta paitsi motivaatiota myös kykyä ymmärtää ja arvioida saamaansa tietoa. Heikko terveydenlukutaito voi johtaa tiedon väärintulkintaan, vaikeuksiin arvioida sen luotettavuutta tai haasteisiin suositusten noudattamisessa.
Visuaaliset materiaalit, kuten kaaviot ja infografiikat, voivat selkeyttää monimutkaisia asioita.
Käytännössä terveydenlukutaito vaikuttaa eri terveyden osa-alueisiin. Terveystottumuksiin liittyvien ohjeiden omaksuminen edellyttää tiedon omaksumisen lisäksi konkreettisten muutosten tekemisen arjessa.
Terveydenlukutaitoa voidaan tukea monin eri menetelmin. Visuaaliset materiaalit, kuten kaaviot ja infografiikat, voivat selkeyttää monimutkaisia asioita. Seurantatapaamisten avulla terveydenhuollon ammattilainen pystyy arvioimaan asiakkaan omaksumia tietoja ja taitoja pidemmällä aikavälillä ja pystyy tunnistamaan mahdolliset vahvistamista vaativat osa-alueet.
Monipuolisempia menetelmiä ja materiaaleja kaivataan
Tutkimuksissa on havaittu haasteita terveydenlukutaidossa eri-ikäisten väestöryhmissä. Nutbeamin ym. (2017) tutkimuksen mukaan tutkimukselliset puutteet terveydenlukutaidon ”taitokeskeisessä” lähestymistavassa sekä jatkuvassa mittaamisessa ovat huolestuttavia.
Kouluikäisten terveydenlukutaitoa arvioidaan HLSAC-mittarilla, jonka avulla on havaittu, että noin 10 prosenttia suomalaisista nuorista kokee terveydenlukutaitonsa alhaiseksi (Paakkari 2020). Iäkkäiden terveydenlukutaidon tutkimus on Suomessa vielä puutteellista, mutta se voisi tarjota tärkeää tietoa terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn (Eronen 2021).
Olisi tärkeää kehittää mittareita, joiden avulla pystyttäisiin tunnistamaan tukea ja ohjausta kaipaavat henkilöt tehokkaammin.
Terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen tehtävä terveyden lukutaidon arvioinnissa myös tulevaisuudessa. Selkeän, ymmärrettävän ja ajantasaisen tiedon tarjoaminen sekä asiakkaan kannustaminen aktiiviseen tiedonhakuun ja kriittiseen ajatteluun ovat avainasemassa.
Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä kehittää entistä monipuolisempia menetelmiä ja materiaaleja terveydenlukutaidon parantamiseen – sellaisia, jotka huomioisivat erilaiset oppimistyylit ja yksilölliset tarpeet. Lisäksi terveydenlukutaidon mittaamiseen olisi tärkeää kehittää mittareita, joiden avulla pystyttäisiin tunnistamaan eri-ikäiset tukea ja ohjausta kaipaavat henkilöt entistä tehokkaammin.
Teksti:
Annu Lehtimäki
Master School -opiskelija, Liikunnan ja kuntoutuksen integraatio
Turun AMK
Riina Tuokko
Master School -opiskelija, Avoin AMK
Turun AMK
Minna Salakari, lehtori, FT
Turun AMK
Aleksi Rajamäki, viestinnän asiantuntija, FM
Turun AMK
Lähteet:
Eronen, J. 2021. Terveyden lukutaito – ajankohtainen, mutta vähän tutkittu kansalaistaito. Gerontologia 2/2021. Viitattu 23.2.2025. https://journal.fi/gerontologia/article/view/97439/64026
Mieli 2023. Koululaisten mielenterveys heikkeni pandemian aikana – terveyden lukutaidon ja opettajien tuen merkitys kasvoi. Viitattu 21.2.2025. https://mieli.fi/tutkittua-tietoa/koululaisten-mielenterveys-heikkeni-pandemian-aikana-terveyden-lukutaidon-ja-opettajien-tuen-merkitys-kasvoi/.
Nutbeam, D. 2000. Health literacy as a public health goal: a challenge for contemporary health education and communication strategies in the 21st century. Health Promotion International. Vol 15, No 3, 259–267. Viitattu 21.2.2025. https://doi.org/10.1093/heapro/15.3.259.
Nutbeam, D.; McGill, B. & Premkumar, P. 2017. Improving health literacy in community populations: a review of progress. Health Promotion International 33, 901–911. Viitattu 2.3.2025. https://research-ebsco-com.ezproxy.turkuamk.fi/c/5komzs/viewer/pdf/zbfg46cpqv?route=details. Vaatii käyttäjätunnuksen.
Paakkari, L. 2019. Terveyden lukutaidossa puutteita joka kymmenellä nuorella. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 23.2.2025. https://www.sttinfo.fi/tiedote/69853621/terveyden-lukutaidossa-puutteita-joka-kymmenennella-nuorella?publisherId=69817172.
Paakkari, O. 2020. Uusi työkalu kouluikäisten terveyden lukutaidon mittaamiseen. Liikuntatieteellinen seura. Viitattu 23.2.2025. https://www.lts.fi/media/liikunta-tiede-lehden-artikkelit/4_2020/lt_4_2020-s15-18.pdf.
Van der Heide, I., Poreslami, I., Mitic, W., Shum, J., Rootman, I. & FitzGerard J. 2018. Health literacy in chronic disease management: a matter of interaction. Journal of Clinical Epidemiology. Vol 102, 134–138. Viitattu 23.2.2025. https://www.jclinepi.com/article/S0895-4356(17)30943-5/abstract.
Kuva: Pixabay