Terveysviestintä potilaskohtaamisissa – haasteita ja mahdollisuuksia

Sairaanhoitajan viestintä on keskeinen osa potilaan hyvinvoinnin edistämistä, ja sen tulee olla selkeää, ajantasaista ja eettistä. Potilasta tuetaan elintapamuutoksissa ja itsenäisessä seurannassa, samalla kun omaisten rooli hoidon tukena on tärkeä.

Sairaanhoitajan työssä terveysviestintä on olennainen osa päivittäistä työtä. Terveyden edistäminen kuuluu keskeisesti terveydenhuollon ammattilaisen vastuisiin (Köhler 2019, 3).

Potilaita ohjataan esimerkiksi elintapamuutoksissa, liikunnan lisäämisessä tai kotiutuessa varaamaan itse laboratoriokäynti ja seuraamaan verenpainettaan kotona. Sairaanhoitajan viestinnän tulisi olla selkeää, ajantasaista ja kannustavaa, jotta potilas saa tarvittavan tuen ja motivaation hyvinvointinsa edistämiseen.

Viestintä ei rajoitu vain potilaisiin, vaan myös omaiset on otettava huomioon. Heillä on yllättävän suuri rooli potilaan hoidossa; omaisilta saadaan ajoittain arvokasta lisätietoa, joka voi parantaa hoidon laatua. Sairaanhoitajan on oltava herkkä omaisten kohtaamisessa, sillä heidän sen hetkisiä tunteitaan ja ajatuksiaan läheisensä tilanteesta ei aina tiedetä. Se, että läheinen on hoidossa esimerkiksi teho-osastolla, voi luonnollisesti aiheuttaa voimakkaan tunteiden ja ajatusten myllerryksen.

Ammattilaisen tulisi perustella ja viestiä asiat niin, että potilas innostuisi muuttamaan tapojaan.

Käytännön työssä haasteeksi on kuitenkin muodostunut se, kuinka saada potilas motivoitumaan esimerkiksi terveellisempään elämäntapaan, seuraamaan verenpainettaan, liikkumaan enemmän tai käyttämään hänelle määrättyjä lääkkeitä. Elintavat ovat kokemuksen mukaan usein syvään juurtuneita, ja sairaalahoidossa olevat potilaat ovat monesti iäkkäitä ja tottuneet elämään omalla tavallaan.

Muutos kohti terveellisempiä elämäntapoja lähtee kuitenkin aina yksilöstä itsestään, ei toisen ihmisen määräyksestä (Köhler 2019, 35). Siksi ammattilaisen tulisi perustella ja viestiä asiat niin, että potilas innostuisi muuttamaan tapojaan.

Sairaanhoitajan etiikka koetuksella

Covid-pandemian aikana koronarokotukset olivat kuuma puheenaihe valtakunnallisesti. Jos potilaat olisivat ottaneet rokotuksen, olisimme ehkä voineet välttää päätymisen tähän tilanteeseen, päiviteltiin pitkään sairaalassa hoitajien keskusteluissa. Yleisesti tiedetään, että rokotus ehkäisee taudin vakavaa muotoa ja siten myös esimerkiksi päätymistä raskaaseen tehohoitoon.

Kun pandemiaa oli kestänyt jo toista vuotta, henkilökunnassa alkoi näkyä turnausväsymystä: rokottamattomuudesta tuli lähes epävirallinen demografinen tekijä, josta muistutettiin aina hoitoon osallistuvalle henkilökunnalle.

Aiheesta käytiin keskusteluja sekä potilaan että omaisten kanssa: kuinka tärkeää rokotuksen ottaminen on ja kuinka hengityskonehoitoa teho-osastolla olisi voitu mahdollisesti välttää. Nämä väitteet perustuivat faktoihin ja tutkimustietoihin, mutta keskustelujen sävyyn alkoi hiipiä turhautumista ja vähemmän arvostavaa asennetta.

Jokaista potilasta hoidetaan oikeudenmukaisesti ja yhtä hyvin, potilaan taustasta riippumatta.

Sanoman luotettavuuteen vaikutti myös mahdollisesti heikentävästi se, että rokotus oli usein keskiössä potilaan hoitoon liittyvissä keskusteluissa. Terveysvalintoihin liittyvä lievä moralisoiminen on tässä vaiheessa jo jokseenkin turhaa. (Kaiku 2022.)

Sairaanhoitajan eettisiin ohjeisiin kuuluu kuitenkin se, että jokaista potilasta hoidetaan oikeudenmukaisesti ja yhtä hyvin, riippumatta potilaan taustasta, aina parhaan osaamisen mukaan. Onneksi yhteiskunnassamme vallitsee myös yksilönvapaus monessa asiassa – tätä on tärkeää vaalia terveydenhuollon ammattilaisenakin.

Selkeä viestintä tukee hyvinvointia

Sairaanhoitajan viestinnän eettisyys on tärkeää – potilasta tulee kohdella arvostavasti ja viestiä hänelle totuudenmukaisesti. Ammattilaisen omat uskomukset tai mielipiteet eivät saa vaikuttaa siihen, millaista tietoa hän potilaalle antaa. Vaikka terveydenhuollon ammattilaisilla on luonnollisesti omia näkemyksiä, terveysviestinnän on aina perustuttava tutkittuun tietoon. (VEN 2025.)

Potilasta voidaan ohjata paitsi henkilökohtaisessa kohtaamisessa myös itsenäiseen tiedonhakuun, esimerkiksi Aivoliiton verkkosivuille, joilta löytyy ajantasaista ja luotettavaa tietoa terveellisestä elämästä – unen merkityksestä, ihmissuhteista ja muista hyvinvointiin liittyvistä asioista (Aivoliitto 2025).

Jos oikeaa tietoa ei ole saatavilla, on parempi myöntää rehellisesti, ettei osaa vastata.

Terveysviestintä potilas- tai omaiskohtaamisessa voi olla haastavaa, kysymyksiä ja kyseenalaistamisia saattaa vastapuolelta tulla enemmänkin. Työtä helpottaa kuitenkin se, että perustelee vastauksensa faktoilla. Liiallinen lääketieteellisillä totuuksilla pelailu ei kuitenkaan ole kestävä ja vaikuttava tapa, vaan vuorovaikutuksessa täytyy olla mukana oma persoona ja tapa keskustella. (Kaiku 2022.)

Jos oikeaa tietoa ei ole saatavilla, on parempi myöntää rehellisesti, ettei osaa vastata kyseiseen kysymykseen. Potilailta ja omaisilta kuulee kiitosta siitä, että ollaan rehellisiä ja suoria, eikä anneta ympäripyöreitä vastauksia.

 

 

Teksti:

Markus Määttä
Sairaanhoitaja (AMK), Master School -opiskelija
Turun AMK

Kaisa Sallinen
Sairaanhoitaja (AMK), Master School -opiskelija
LAB-ammattikorkeakoulu

Minna Salakari, lehtori, FT
Turun AMK

Aleksi Rajamäki, viestinnän asiantuntija, FM
Turun AMK

 

 

Kuva: Adobe Stock