Vihreä työtila kutsuu – näin luonto tekee työpäivästä paremman
Milloin teit viimeksi töitä ulkona? Ulkona työskentelyn ei tarvitse tarkoittaa vain lapion heiluttelua tai multaisia kynnenalusia. Se voi olla aivan tavallinen työpäivä mutta ikään kuin taivas kattonaan. Jo pienikin annos auringonvaloa ja luonnon tarjoamaa vehreyttä voi tehdä ihmeitä niin sielulle, ruumiille kuin työhön sitoutumisellekin. Kun työ siirtyy neljän seinän sisältä ulos, mieli virkistyy ja luovuus nousee esiin.
Fyysiseen työympäristöön vaikuttamalla voidaan tukea merkittävästi työhyvinvointia ja työssä jaksamista, vaikka sen vaikutuksia ei vielä riittävän hyvin tunnisteta (Millhyang ym., 2016). Hyvin moni erityisesti toimistotöitä tekevistä haluaisi tehdä töitä ulkona, mutta sisä- ja ulkotilojen välinen raja vaikuttaa edelleen olevan hyvin normatiivinen sen suhteen, miten työtä on niin sanotusti oikein tehdä ja sisäistetyt tavat ovat juurtuneet syvälle (Petersson-Troije ym., 2021; Toivanen 2019 – Söderlund ym., 2023 mukaan).
Ulkona työskentelyllä voi olla monia muotoja. Sillä voidaan tarkoittaa itsenäistä työskentelyä, kuten sähköpostien lukemista tai suunnittelutyötä työpaikan terassilla, ajatuksia selventäviä kävelykokouksia tai yksinkertaisimmillaan töihin liittyvien siirtymien taittamista ilman bussia tai autoa. (Petersson-Troije ym., 2021.)
Erityisesti kävelykokoukset nousivat esiin soljuvamman vuorovaikutuksen ja työn dynamiikan kannalta tuloksekkaina sekä suosittuina muotoina. Ulkona työskentely tarjoaa mahdollisuuden niin yksilö- kuin tiimityöhön. (Petersson-Troije ym., 2021.)
Luonto vaikuttaa hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti
Tutkimusten (mm. Millhyang ym., 2016) osoittavat, että luonto työympäristönä voi tuoda mukanaan lukuisia hyvinvointihyötyjä, kuten
- alentunut verenpaine ja matalampi syke,
- stressin lieveneminen,
- positiivisempi mieliala sekä
- minimaalisempi aivokuormitus jatkuvan digilaitteille altistumisen mahdollisesti vähentyessä.
Luonnon tarjoamalla valolla on yhteys hormonituotantoon ja sitä kautta unihormoniksikin kutsutun melatoniinin eritykseen. Riittävällä ja palauttavalla unella taas on positiivinen korrelaatio jaksamisen, hyvinvoinnin sekä työtehokkuuden näkökulmasta. (Hahn ym., 2011.) Auringonvalon mielialaa kohottavat vaikutukset taas perustuvat siihen, että se aktivoi mielihyvähormoni serotoniinin tuotantoa (Millhyang ym., 2016).
Tutkimuksissa on nostettu esiin myös hengellisyyden elementti: se, että ulkona työskennellessä voi olla osana jotain niin sanotusti itseään suurempaa ja se voi auttaa suhteuttamaan tähän nähden pienten huolenaiheiden, kuten työkiireen merkitystä (Baur ym. 2022). Ulkona työskentelyn hyvinvointivaikutukset ovat perusteltavissa myös sen tarjoamilla mikropalauttavilla kokemuksilla (Kapplan ym., 1993 – Glichrist ym., 2015 mukaan).
Vihreää työympäristöä hyödyntäessä ja rakentaessa on syytä huomioida myös mahdolliset terveyshaitat. Kaupunkiympäristössä tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi isot väkijoukot sekä melu (Brossoit ym., 2024; Malinen ym., 2020).
Ulkona työskentely lisää luovuutta ja motivaatiota
Tutkimusten mukaan ulkona työskentely voi lisätä niin sanottua työn imua sekä luovuutta. Työn imulla viitataan tilaan, jossa työntekijä kokee innostusta, pystyy keskittymään ja on energinen. Näillä taas on suora yhteys työn tehokkuuteen ja työssä jaksamiseen. Luovuus taas tarvitsee tällaisia voimavaroja syntyäkseen. (Brossoit ym., 2024.)
Vihreät työympäristöt vaikuttavat myös työmotivaatioon. Työpaikan viheralueiden käyttö on yhdistetty positiivisempiin työpaikkaan kohdistuviin asenteisiin. Tyytyväinen ja motivoitunut työntekijä taas on liitetty esimerkiksi rakentavampaan vuorovaikutukseen työpaikalla, joka omalta osaltaan edistää työhyvinvointia. (Lottrup ym., 2012.)
Toisaalta myös perinteisemmillä, lapion heiluttelua ja multaisia sormia aikaansaavallakin ulkotyöskentelyllä on omat hyvinvointivaikutuksensa, vaikkakin ne saattavat olla osin myös välillisiä (Baur ym., 2022; Genter ym., 2015).
Puutarhatyöskentely ja palstaviljely voivat esimerkiksi tarjota mahdollisuuden lisääntyneeseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja fyysiseen aktiivisuuteen. Ne voivat lisätä mahdollisuuksia terveellisempien ruokavalintojen tekemiselle sekä toimia sinänsä vain stressiä lievittävinä, niin sanottuina terapeuttisina toimintoina. (Baur ym., 2022; Genter ym., 2015.)
Esteet, edellytykset ja onnistumisen avaimet
Vaikka ulkona työskentelylle on tutkimusten myötä tunnustettu useampia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä, se ei ole silti jalkautunut vielä kovinkaan aktiiviseksi osaksi organisaatiokulttuuria. Siellä valitsevat uskomukset ja epäselvät käytännöt ovatkin tällä hetkellä suurin este yleistymiselle. (Petersson-Troije ym., 2021.).
Näin ollen työpaikalla vallitseviin asenteisiin ulkona työskentelyä kohtaan olisi jatkossa syytä kiinnittää huomiota enemmän. Siitä voisi tulla hyväksyttävämpää selkeyttämällä yleisiä ohjeita sekä luomalla esimerkiksi symbolisia karttoja ulkotyöskentelytiloista työpaikan seinille. (Petersson-Troije ym., 2021.)
Toisaalta työn siirtäminen ulos voi olla haastavaa työn luonteesta riippuen. Tutkimusten mukaan etenkin toimistotyöntekijät kaipaavat ulkotyöskentelytilalta tiettyjä ominaisuuksia, joita ovat muun muassa
- luotettava Wi-Fi yhteys ja sähköpistokkeet,
- sääsuojaus ja ergonomiset kalusteet,
- helppo ja läheinen sijainti sekä
- mukavuudet, kuten huovat ja infrapunalämmittimet.
(Petersson-Troije ym., 2021; Söderlund ym., 2023.)
Kävelykokousten ja ajattelukävelyiden suosion kasvun myötä ulkotyöskentelytiloja pohtiessa on jatkossa lisäksi syytä kiinnittää huomiota työpaikan lähialueilla sijaitseviin kävelyreitteihin sekä niiden kuntoon (Petersson-Troije ym., 2021; Lygum 2023).
Asennemuutosta kaivataan
Tutkimukseen perustuvat ulkona työskentelyn monet hyödyt aina stressin lievittymisestä luovuuden kasvamiseen osoittavat, ettei luonnon ympäristöjen tuominen osaksi työpäivää ole vain mukavaksi koettu lisä, vaan myös työhyvinvoinnin sekä työtehokkuuden näkökulmasta perusteltu ehdotus ja ratkaisu.
Muutos kohti vihreämpien työtilojen yleistymistä edellyttää kuitenkin asennemuutosta, selkeitä käytäntöjä sekä ulkotyöskentelylle soveltuvien tilojen suunnittelua. Pienikin askel, kuten sähköpostien lukeminen puistonpenkillä taikka kävelykokous lähimetsässä, voi toimia sysäyksenä kokonaisvaltaisesti hyvinvointia huomioivammalle työskentelytavalle.
Teksti:
Nea Relander, toimintaterapeuttiopiskelija
Turun AMK
Irina Katajisto-Korhonen, lehtori
Turun AMK
Lähteet:
Baur, J. 2022. Campus community gardens and student health: a case study of a campus garden and student well-being. Journal of American College Health Vol 70, NO 2, 377–384. Viitattu 11.5.2025. https://research-ebsco-com.ezproxy.turkuamk.fi/c/5komzs/viewer/pdf/iixa7fyx55
Brossoit, R., Crain, T., Leslie, J., Fisher, G. & Eakman, A. 2024. Engaging with nature and work: associations among the built and natural environment, experiences outside, and job engagement and creativity. Frontiers in Psychology. Viitattu 9.5.2025. https://www.frontiersin.org/journals/psychology/articles/10.3389/fpsyg.2023.1268962/full
Genter, C., Roberts, A., Richardson, J. & Sheaff, M. 2015. The Contribution of allotment gardening to health and well-being: A systematic review of the literature. British Journal of Occupational Therapy VOL 78, NO 10, 593–605. Viitattu 11.5.2025. https://journals-sagepub-com.ezproxy.turkuamk.fi/doi/epub/10.1177/0308022615599408
Gilchrist, K., Brown, C. & Montarzino, A. 2015. Workplace settings and wellbeing: Greenspace use and views contribute to employee wellbeing at peri-urban business sites. Landscape and urban planning VOL 138, 32-40. Viitattu 9.5.2025. https://www-sciencedirect-com.ezproxy.turkuamk.fi/science/article/pii/S0169204615000274
Hahn, I., Grynderup, M., Dalsgaard, S., Thomsen, J., Hansen, Å., Kærgaard, A., Kærlev, L., Mors, O., Rugulies, R., Mikkelsen, S., Bonde, J. & Kolstad, H. 2011. Does outdoor work during the winter season protect against depression and mood difficulties? VOL 37, NO 5, 446–449. Viitattu 9.5.2025. https://www.sjweh.fi/article/3155
Lottrup, L., Grahn, P. & Stigsdotter, U. 2012. Workplace greenery and perceived level of stress: Benefits of access to a green outdoor environment at the workplace. Landscape and urban planning. VOL 10, 5–11. Viitattu 11.5.2025. https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2012.09.002
Lygum, V., Dupret, K., Dentsen, P., Djernis, D., Grandgaard, S., Laadegaard, Y. & Petersson-Troije, C. 2023. Greenspace as Workplace: Benefits, Challenges and Essentialities in the Physical Environment. International Journal of Environmental Research and public health. 31;20(17), 66–89. Viitattu 11.5.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10488277/pdf/ijerph-20-06689.pdf
Malinen, H., Finel, N., Tiitu, M., Vierikko, K., Tuhkanen, E-M., Sinkkonen, A., Matila, A., Lahti, E., Hannonen, P. & Hapuoja, A. 2020. Elämänmittainen lähivihreäpolku. Tietopaketti lähiluonnon hyvinvointivaikutuksista. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.5.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162679
Milhyang, A., Colarelli, S., O’Brien, K., Boyajian, M. 2016. Why We Need More Nature at work: effects of natural elements and sunlight on employee mental health and work attitudes? PLOS ONE, 11(5). Viitattu 9.5.2025. https://journals.plos.org/plosone/article/file?id=10.1371/journal.pone.0155614&type=printable
Petersson-Troije, C., Lisberg- Jensen, E., Stenfors, C., Danielsson, C., Hoff, E., Mårtensson, E. & Toivanen, S. 2021. Frontiers in Psychology, 12, 636091. Outdoor office work – an interactive research project showing the way out. Viitattu 9.5.2025. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2021.636091
Söderlund, C., Suarez, L., Tillander, A., Toivanen, S. & Bälter, K. 2023. The outdoor office: a pilot study of environmental qualities, experiences of office workers, and work-related well-being. Frontiers in Psychology, 14, 1214338. Viitattu 9.5.2025. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2023.1214338
Kuvat: Freepik