Digitalisaatio, teknologia ja innostava johtaminen ovat sote-alan muutoksen kulmakiviä

Sote-alan murros on alkanut, ja muutoksen osa-alueet, kuten digitalisaatio, työn muutokset ja työvoimaresurssi, ovat kytköksissä toisiinsa. Ne kaikki vaikuttavat alan vetovoimaan. Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin Tiedolla johtaminen -opintojaksolla perehdyttiin tiedolla johtamisen merkitykseen sote-alalla.

Tulevaisuudessa digitalisaatio ja teknologian käyttö lisääntyvät ja palveluja tarjotaan sähköisesti aina vain enemmän. Se tulee vaatimaan muun muassa hyvää muutosjohtamista, avoimuutta sekä rohkeutta uusille toiminnanmuutoksille.

Digitalisaatio ja teknologian lisääminen edellyttävät yhteistyötä

Digitalisaatio tulee vaatimaan yhteistyötä eri kuntien sekä organisaation välillä. Toimiva yhteistyö luodaan avoimuudella ja ajattelumallilla – sillä, että asia on yhteinen ja että toiveena on tuottaa laadukkaita palveluita asiakkaille yhdessä.

Digitalisaatio vaatii myös uudenlaista osaamista, jatkuvaa kehittymistä ja osaamisen kartoittamista, ja siinä onnistuminen vaatii tiedolla johtamista. Digitalisaation myötä sote-alalle voi syntyä uudenlaista kilpailua siitä, kuinka toimivia palveluratkaisuja kehitetään. Innostava johtaminen motivoi työntekijöitä innovoimaan uudenlaisia palveluita.

Työn murroksessa pitää panostaa innostavaan johtamiseen

Uudet digitaaliset palvelut voivat vapauttaa resursseja tai muuttaa sote-alan ammattilaisten työnkuvia merkittävästi. Esimerkkinä ovat vaikkapa nykyiset digihoitajat. Hoito- ja sotetyön murros on alkanut, ja muutos avaa enemmän mahdollisuuksia esimerkiksi etätyöhön.

Perustasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole sidoksissa vain virkatyöaikaan, vaan palveluita tarjotaan iltaisin, viikonloppuisin tai kellon ympäri. Sosiaali- ja terveysalalla on tunnetusti jähmeitä prosesseja. Muutokset siis vievät aikaa ja saattavat aiheuttaa muutosvastarintaa. Työn murroksessa innovatiivisella ja innostavalla johtamisella on oleellinen merkitys.

Työvoima turvataan vetovoimatekijöitä lisäämällä

Suurten ikäluokkien ikääntyminen sekä työvoiman karkaaminen sosiaali- ja terveysalalta muille, vetovoimaisemille aloille tulee olemaan iso ongelma alalla jatkossakin, jos ei työtä saada vetovoimaisemmaksi.

Jokainen organisaatio, esihenkilö ja työntekijä on osaltaan luomassa vetovoimaa sosiaali- ja terveysalalle. Vetovoimaa lisätään muun muassa suoritelisillä, kilpailukykyisellä palkkauksella, mahdollisuudella vaikuttaa omaan työhönsä ja muilla työsuhde-eduilla.

Osaltaan vetovoimaa voivat lisätä myös digitalisaation mahdollisuudet ja niiden tuoma vapaus siitä, missä työtä voi suorittaa.

 

Teksti:

Heidi Greus
sairaanhoitaja (AMK), Master School -opiskelija
Turun AMK

Minna Salakari
FT, lehtori
Turun AMK

Jan Holmberg
sairaanhoitaja (YAMK), päätoiminen tuntiopettaja
Turun AMK