Keinot lasten ja nuorten lihavuuden ennaltaehkäisyyn

Lihavuuden ehkäisy on sitä vaikuttavampaa, mitä aikaisemmin se aloitetaan. Asia tulee ottaa puheeksi jo lasta odottavan perheen kanssa neuvolassa. Imetyksen osuus lasten lihavuuden ehkäisyssä on merkittävä, ja terveellisiin elämäntapoihin keskittyvä ohjaus on syytä kohdistaa koko perheeseen. Obesogeeninen ruokaympäristö ja nykyajan pelit ja mobiilisovellukset korostuvat sekä lihavuuden aiheuttajana että sen ehkäisyssä.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että imetys ehkäisee lapsuusiän ylipainoa. Lihavuusriskin pieneneminen on yhdistetty imetetyn lapsen hitaampaan kasvunopeuteen varhaisessa lapsuudessa. Imetys alentaa plasman insuliinitasoa, vähentää rasvan varastointia ja edistää rasvasolujen liiallista kehittymistä ja vaikuttaa näin suojaavasti ylipainoa vastaan. Vaikutusta on todettu olevan myös sillä, että imetetyllä lapsella on paremmat mahdollisuudet säädellä itse energianottoaan kuin pulloruokitulla lapsella.

Kuitenkin vain harvoja vauvoja imetetään imetyssuositusten mukaisesti. Tämä korostuu etenkin Latinalaisen Amerikan maissa, joissa vain neljää lasta kymmenestä täysimetetään ensimmäiset kuusi kuukautta WHO:n suosituksen mukaisesti. Suomessakin on imetyksen suhteen parantamisen varaa: neljän kuukauden ikäisistä vauvoista vain puolet oli täysimetettyjä.

Vanhemmat tarvitsevat lisää tietoa imettämisestä sekä tukea, rohkaisua ja konkreettisia neuvoja, jotta he voivat tehdä oikeita valintoja imettämisen suhteen. Sekä Suomessa että muualla maailmassa pitäisi luoda imettämisen kulttuuri, jossa imetys on yhteiskunnan normi ja luonnollinen osa vauvan elämää.

Lautasmalli ja säännöllinen ateriarytmi ovat hyväksi meille kaikille

Ennaltaehkäisy korostuu jo sikiöaikana, sillä on todettu, että äidin ylipaino ennen raskautta ja raskausdiabetes lisäävät lapsen ylipainon ja lihavuuden riskiä. Jos lapsella on kaksi ylipainoista vanhempaa, on lapsen ylipainon ja lihavuuden riski huomattavasti suurempi kuin niillä lapsilla, joiden vanhemmat ovat normaalipainoisia.

Lisäksi terveellisiä elämäntapoja (terveellinen ruokavalio, tupakoimattomuus ja kohtuullinen alkoholinkäyttö) noudattavien äitien lapsilla lapsuus- ja nuoruusiän lihavuusriski on todettu merkittävästi alentuneeksi. Vanhemmille suunnatun terveysneuvonnan aloittaminen jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään jo äitiysneuvolakäyntien aikana on tuottanut hyviä tuloksia lasten lihavuuden ehkäisyssä.

Vanhempien vaikutus lapsen ruokailutottumusten muodostumiseen on suuri. Vanhemmat ohjaavat ja kontrolloivat lasten syömien ruoka-aineiden ja elintarvikkeiden määrää. Vanhemmat ovat ruokailun suhteen roolimalleja, joiden tarjoamalla mallilla on merkitystä lapsen terveellisen ruokavalion ja ylipainon ehkäisyn kannalta. Epäsäännöllinen ateriarytmi ja erityisesti aamupalan väliin jättäminen ovat lapsuus- ja nuoruusiän lihavuudelle altistavia tekijöitä.

Ylös, ulos ja lenkille – yhdessä perheen kanssa!

Fyysisesti aktiivisten vanhempien lapset ovat epätodennäköisemmin lihavia kuin passiivisten vanhempien lapset. Kuten ruokailunkin, myös liikunnan suhteen mallioppiminen on tärkeässä osassa.

Vanhempien fyysisen aktiivisuuden ja lasten liikuntaharrastuksen parissa viettämän minuuttimäärän välillä on selkeä yhteys. Vanhemmat voivat tarjota lapselle positiivisen roolimallin liikunnan harrastamiseen liittyen ja tukea lapsen fyysistä aktiivisuutta monin eri tavoin, esimerkiksi liikkumalla yhdessä lastensa kanssa, kannustamalla lapsia uuden liikuntaharrastuksen aloittamiseen sekä järjestämällä kotiympäristöön liikuntamahdollisuuksia.

Sopivassa suhteessa unta, lepoa ja aktiviteetteja – maltillisesti ruutuaikaa

Tiedetään, että vähäinen uni altistaa lihavuudelle. Nukkumaanmenoajan sekä lihavuuden yhteyttä on tutkittu alle kouluikäisten lasten keskuudessa. Tutkimus osoitti, että myöhäisempi nukkumaanmenoaika lisää lasten lihavuuden riskiä. Pidemmän unen keston havaittiin liittyvän alentuneeseen lihavuuden riskiin.

Tutkimusta löytyy myös pelikonsolien ja tietokoneen käytön sekä television katselun merkityksestä lapsen lihavuuden kehittymiselle. Lapsen BMI:n todettiin olevan sitä korkeampi, mitä enemmän hän vietti aikaa ruudun edessä. Erityisesti tv:n katselulla todettiin olevan suuri merkitys lapsen BMI:n kohoamiselle.

Älylaitteiden käyttöä ei tarvitse kokonaan kieltää, mutta vanhempien on hyvä huolehtia, ettei niiden käyttö vie aikaa esimerkiksi unelta ja liikunnalta. Vanhempien kannattaa suositella lapsille ja nuorille sellaisia pelejä ja applikaatioita, jotka aktivoivat liikkumaan. Esimerkiksi aktiivisuutta vaativien videopelien pelaamisella (esim. Nintendo Wii, Xbox Kinect) on todettu olevan lapsen painoon ja rasvaprosenttiin vähentävä vaikutus.

Ruokaympäristöön puuttumiseen tarvitaan yhteiskunnallisia keinoja

Lasten ja nuorten ruokaympäristö on muuttunut viime vuosikymmenten aikana obesogeeniseksi eli lihavuutta edistäväksi. Tämä ilmenee esimerkiksi elintarvikkeiden suurentuneina pakkauskokoina, energiatiheiden ruokien ja sokeripitoisten juomien käytön lisääntymisenä sekä ruokien suurempana näkyvyytenä ja lapsille suunnatun ruokamainonnan lisääntymisenä. Lisäksi epäterveelliset ruuat ovat yleisesti halvempia ja helpommin saatavilla olevia kuin terveelliset vaihtoehdot.

Obesogeeniseen ruokaympäristöön puuttumisen voidaan ajatella olevan tehokas keino ehkäistä lapsuusiän lihavuutta. Ruokaympäristöön puuttumiseen tarvitaan yhteiskunnallisia keinoja. Yhteiskunnat voivat vaikuttaa ruokaympäristöön esimerkiksi korottamalla epäterveellisten ruokien hintoja verotuksen avulla ja lisätä leikkipuistoja sekä kaikille avoimia liikuntapaikkoja, jotka aktivoivat lapsia liikkumaan.

Lapset ja nuoret viettävät suuren osan päivästään päivähoidossa ja koulussa, joten myös niiden rooli lihavuuden ehkäisyssä on suuri. Varhaiskasvatuksen ja koulun tehtävänä lihavuuden ehkäisyssä on edistää terveellisiä ja ravitsemussuositusten mukaisia ruokailutottumuksia sekä edistää ja tukea liikunnallista elämäntapaa.

Artikkeli on osa CIELO (Innovative Curriculum for Latin America to Build Capacity in HEIs to Prevent Obesity) -hanketta, jonka tavoitteena on lisätä korkeakouluopettajien ja -opiskelijoiden osaamista terveyden edistämisestä Latinalaisessa Amerikassa lasten liikalihavuuden ehkäisemiseksi.

Teksti:

Maria Eloranta
sairaanhoitaja, terveydenhoitajaopiskelija
Turun AMK

Maika Kummel
yliopettaja, FT, terveydenhoitaja
Turun AMK

 

Lähteet:

Alexandrou, C.; Henriksson, H. & Henström, M. 2023.  Effectiveness of a Smartphone App (MINISTOP 2.0) integrated in primary child health care to promote healthy diet and physical activity behaviors and prevent obesity in preschool-aged children: randomized controlled trial. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity. Vol. 20, No. 22. Viitattu 23.10.2023  https://doi.org/10.1186/s12966-023-01405-5

Amigo-Vázquez, I.; Busto-Zapico, R.; Errasti-Pérez J. & Peña-Suárez, E. 2016. Skipping breakfast, sedentarism and overweight in children. Psychology, Health and Medicine. Vol. 15, No 7, 1-8. Viitattu 19.9.2023 https://www.researchgate.net/publication/289489766_Skipping_breakfast_sedentarism_and_overweight_in_children

Ardeshirlarijani E.; Namazi N.; Jabbari M.; Zeinali M.; Gerami H.; Jalili R.; Larijani B. & Azadbakht L. 2019. The link between breakfast skipping and overweigh/obesity in children and adolescents: a meta-analysis of observational studies. Journal of Diabetes & Metabolic Disorders. Vol. 18, No. 2, 657-664. Viitattu 19.9.2023 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6915174/

Comeras-Chueca C.; Marin-Puyalto J.; Matute-Llorente A.; Vicente-Rodriguez G.; Casajus J.& Gonzalez-Aguero A. 2021. Effects of Active Video Games on Health-Related Physical Fitness and Motor Competence in Children and Adolescents With Overweight or Obesity: Systematic Review and Meta-Analysis. JMIR Serious Games. Vol. 18, No. 9. Viitattu 23.10.2023. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34661549/

Dhana K.; Haines J.; Liu G.; Zhang C.; Wang X.; Field A.; Chavarro J. & Sun Q. 2018. Association between maternal adherence to healthy lifestyle practices and risk of obesity in offspring: results from two prospective cohort studies of mother-child pairs in the United States. BMJ Vol. 362. Viitattu 20.9.2023  https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29973352/

Erkelenz, N.; Kobel, S.; Kettner, S.; Drenowatz, C. & Steinacker, J. 2014. Parental activity as influence on children`s BMI percentiles and physical activity. Journal of sports science & Medicine. Vol. 13, No 3, 645–650. Viitattu 20.9.2023 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4126304/

Florath I.; Kohler M.; Weck M.; Brandt S.; Rothenbacher D.; Schöttker B.; Moß A.; Gottmann P.; Wabitsch M. & Brenner H. 2014. Association of pre- and post-natal parental smoking with offspring body mass index: an 8-year follow-up of a birth cohort. Pediatric Obesity vol. 9, No 2. Viitattu 20.9.2023 https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.2047-6310.2012.00146.x

Haapala E.; Väistö J.; Lintu N.; Eloranta A-M.; Lindi V. & Lakka T. 2017. Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja runsas fyysinen passiivisuus ovat yhteydessä 6–8-vuotiaiden lasten ylipainoon. Liikunta ja Tiede Vol. 54, No. 2-3, 99-105. Viitattu 21.9.2023 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/54715/haapalavaistoetalvahainenfyysinen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Haghjoo P.; Siri G.; Soleimani E.; Farhangi M.& Alesaeidi S. 2022. Screen time increases overweight and obesity risk among adolescents: a systematic review and dose-response meta-analysis. BMC Primary Care. 2022 Jun Vol. 23, No. 161. Viitattu 21.10.2023 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9238177/

Halal C.; Matijasevich A.; Howe L.; Santos I.; Barros F.& Nunes M. 2016. Short Sleep Duration in the First Years of Life and Obesity/Overweight at Age 4 Years: A Birth Cohort Study. The Journal of Pediatrics. Vol.168, 99–103.  Viitattu 21.10.2023 https://www.jpeds.com/article/S0022-3476(15)01148-8/fulltext

Häkkänen P. 2022. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 31.10.2023 https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00443

Ikonen R.; Hakulinen T.; Lyytikäinen A.; Mikkola K.; Niinistö S.; Sarlio S. & Virtanen S. 2020. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2019. Raportti 11/2020, THL. Viitattu 6.11.2023 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140536/URN_ISBN_978-952-343-555-1.pdf

Jayasinghe, S. & Hills, A.P. 2023. Strategies to Improve Physical Activity and Nutrition Behaviours in Children and Adolescents: A Review. Nutrients Vol.15, 3370. Viitattu 6.11.2023 https://www.mdpi.com/2072-6643/15/15/3370

Kaseva N.; Vääräsmäki M.; Matinolli H.; Sipola-Leppänen M.; Tikanmäki M.; Heinonen K.; Lano A.; Wolke D.; Andersson S.; Järvelin M.; Räikkönen K.; Eriksson J. & Kajantie E. 2018. Pre-pregnancy overweight or obesity and gestational diabetes as predictors of body composition in offspring twenty years later: evidence from two birth cohort studies. International Journal of Obesity.Vol. 42, 872–879. Viitattu 20.9.2023. https://www.nature.com/articles/ijo2017277

Knierim S.; Rahm A.; Haemer M.; Raghunath S.; Martin C.; Yang A.; Clarke C. & Hambidge S. 2015. Latino parents’ perceptions of weight terminology used in pediatric weight counseling. Academic Pediatrics Vol. 15, No. 2. Viitattu 30.10.2023 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25536907/

Koca T.; Akcam M.; Serdaroglu F. & Dereci S. 2017. Breakfast habits, dairy product consumption, physical activity, and their associations with body mass index in children aged 6-18. European Journal of Pediatrics. Vol. 176, 1251–1257. Viitattu 19.9.2023 https://link.springer.com/article/10.1007/s00431-017-2976-y

Laine S.; Schwab U.; Salminen S. & Isolauri U. 2015. Imeväisen ravitsemuksen merkitys lihavuuden kehittymisessä.  Lääkärilehti. Vol. 33. Viitattu 14.9. 2023. http://www.laakarilehti.fi.ezproxy.turkuamk.fi/tieteessa/katsausartikkeli/imevaisen-ravitsemuksen-merkitys-lihavuuden-kehittymisessa/

Langarizadeh M.; Sadeghi M.; As’habi A.; Rahmati P. & Sheikhtaheri A. 2021. Mobile apps for weight management in children and adolescents; An updated systematic review. Patient Educ Couns. Vol. 104, No. 9, 2181-2188. Viitattu 23.10.2023 https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0738399121000628?via%3Dihub

Li, J.; Welsh, J.; DiNallo, J. M. & Nix, R. L. (2020). Parent-Focused Childhood Obesity Intervention Improves Family Functioning and Children’s Well-Being. The Journal of Extension. Vol. 58, No. 2. Viitattu 26.10.2023 https://doi.org/10.34068/joe.58.02.21

Macêdo R.; Ramos C.; Paiva A.; Martins M.; Almeida C. & Paz S. 2020. Association between breastfeeding and overweight in preschoolers. Acta Paul Enferm. Vol. 33. Viitattu 14.9.2023. https://www.scielo.br/j/ape/a/qp5FyxKQhjrNcfvmCSMv6Nv/abstract/?lang=en

Martínez-López, E.; López-Serrano, S.; De La Torre-Cruz, M. & Ruiz-Ariza, A. 2022. Effects of the augmented reality game Pokémon GO on fitness and fatness in secondary school students. Health Education Journal. Vol 81, No. 1, 54-68.  Viitattu 23.10.2023 https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/00178969211047800

Matias S.; Anderson C. & Koleilat M. 2023. Breastfeeding moderates childhood obesity risk associated with prenatal exposure to excessive gestational weight gain. Maternal & Child Nutrition. Vol. 19, No. 4. Viitattu 14.9.2023 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10483944/

Mazarello Paes V.; Ong K. & Lakshman R. 2015. Factors influencing obesogenic dietary intake in young children (0-6 years): systematic review of qualitative evidence. BMJ Open. Vol 15. Viitattu 19.9.2023 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4577937/#R55

Mena N.; Gorman K.; Dickin K.; Greene G. & Tovar A. 2015. Contextual and Cultural Influences on Parental Feeding Practices and Involvement in Child Care Centers among Hispanic Parents. Childhood Obesity. Vol. 11, No.4. Viitattu 30.10.2023. https://www.liebertpub.com/doi/10.1089/chi.2014.0118?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori%3Arid%3Acrossref.org&rfr_dat=cr_pub++0pubmed

Monge-Rojas R.; Smith-Castro V. & Reyes-Fernández B. 2022. Association between Fathers’ and Mothers’ Parenting Styles and the Risk of Overweight/Obesity among Adolescents in San José Province, Costa Rica. Nutrients Vol. 14, No. 24. Viitattu 30.10.2023. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9781581/?report=reader

Mustajoki, P. 2015. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Duodecim. No 15, 1345–52. Viitattu 25.10.2023 https://www.duodecimlehti.fi/duo12373

Mustila, T. 2013. Intervention Study Aiming at the Prevention of Excess Weight Gain in Childhood. Väitöskirjatutkimus. Tampereen Yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. Viitattu 20.9.2023 https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/68095/978-951-44-9074-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Oddy W. 2012. Infant feeding and obesity risk in the child. Breastfeeding review. Vol. 20, No. 2, 7–12. Viitattu 14.9.2023. https://go.gale.com/ps/i.do?p=AONE&u=googlescholar&id=GALE|A299258849&v=2.1&it=r&sid=AONE&asid=eb97be3a

Peña, S.; Carranza, M.; Cuadrado, C.; Parra, D.C.; Villalobos Dintrans, P.; Castillo, C.; Cortinez-O’Ryan, A.; Espinoza, P.; Müller, V.; Rivera, C.; Genovesi, R.; Riesco, J.; Kontto, J.; Cerda, R. & Zitko, P. 2021. Effectiveness of a Gamification Strategy to Prevent Childhood Obesity in Schools: A Cluster Controlled Trial. Obesity. Vol 29, No 11, 1825–1834. Viitattu 6.11.2023 https://doi.org/10.1002/oby.23165

Ray, C.; Määttä, S.; Roos, G. & Roos, E. 2016. Vanhempien käsityksiä päiväkoti-ikäisten lasten kasvisten, hedelmien ja sokeripitoisten elintarvikkeiden syömiseen vaikuttavista tekijöistä. Varhaiskasvatuksen tiedelehti. Vol. 5, No.1, 115–135. Viitattu 20.9.2023  https://www.researchgate.net/publication/303020631_Vanhempien_kasityksia_paivakoti-ikaisten_lasten_kasvisten_hedelmien_ja_sokeri-_pitoisten_elintarvikkeiden_syomiseen_vaikuttavista_tekijoista

Roy M.; Haszard J.; Savage J.; Yolton K.; Beebe D.; Xu Y.; Galland B.; Paul I.; Mindell J.; Mihrshahi S.; Wen L.; Taylor B.; Richards R.; Te Morenga L. & Taylor R. 2020. Bedtime, body mass index and obesity risk in preschool-aged children. Pediatric Obesity. Vol. 15, No 9. Viitattu 19.9.2023 https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/ijpo.12650

Tarro, S. 2023. Early Childhood Diet Quality and Risk of Overweight – Associations with Individual, Family and Neighbourhood Factors. Väitöskirjatutkimus. Turun yliopisto, lääketieteen tiedekunta. Viitattu 6.11.2023 https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/175772/AnnalesD1740.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Temple N. 2023. A Proposed Strategy against Obesity: How Government Policy Can Counter the Obesogenic Environment. Nutrients. Vol. 15, No 13. Viitattu 25.10.2023 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10343522/

UNICEF 2023. Only 4 out of 10 children under 6 months in Latin months in Latin Americab and the Caribbean are exclusively breastfed. Viitattu 6.11.2023 https://www.unicef.org/lac/en/press-release/only-4-out-10-children-under-6-months-latin-america-caribbean-exclusively-breastfed

Whitaker K.; Jarvis M.; Beeken R.; Boniface D. & Wardle J. 2010. Comparing maternal and paternal intergenerational transmission of obesity risk in a large population-based sample. The American Journal of Clinical Nutrition Vol. 91, No. 6. Viitattu 20.9.2023 https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S000291652301732X?via%3Dihub

Yan, J.; Liu, L. & Zhu, Y.2014. The association between breastfeeding and childhood obesity: a meta-analysis. BMC Public Health. Vol. 14, 1267. Viitattu 14.9.2023 https://doi.org/10.1186/1471-2458-14-1267