Miten sinä haluaisit itseäsi kohdeltavan mielenterveys- tai päihdeasiakkaana?

16.05.2022

Emme tiedä, kuka meistä sairastuu mielenterveys- tai päihdesairauteen, se voi kohdata meistä kenet tahansa – minut, sinut tai läheisesi. Näin pohtivat Turun ammattikorkeakoulun mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutuksen opiskelijat vaikuttamistyön tehtävässään. Tehtävän tavoitteena oli vaikuttaa yhteen mielenterveys- ja päihdeasiakkaille merkitykselliseen asiaan. Työn tuloksena yksi pienryhmä kehitti hyvän asiakaskohtaamisen check-listan, joka antaa vinkkejä ja rakennetta asiakasta huomioivaan kohtaamiseen.

Emme tiedä, kuka meistä sairastuu mielenterveys- tai päihdesairauteen, se voi kohdata meistä kenet tahansa – minut, sinut tai läheisesi. Miten haluaisit silloin itseäsi tai läheistäsi kohdeltavan ja hoidettavan? Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset eri sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla pystyvät vaikuttamaan asiakkaiden kohdatuksi ja kuulluksi tulemiseen palveluissa. Samalla ammattilaiset voivat lisätä väestön ymmärrystä mielenterveyshäiriöistä ja päihdesairauksista.

Hyvä kohtaaminen avainasemassa

Perusta hyvälle ja arvostavalle kohtaamiselle on toisia ihmisiä arvostava asenne, joka mahdollistaa hyvän kohtaamisen oppimisen ja ymmärtämisen. Auttajan omaan ihmisyyteen suostuminen, joka mahdollistaa myötätunnon ja myötäelämisen, on kohtaamisen onnistumisen ydintä. Se, miten me näemme toisen ihmisen, kertoo paljon asenteestamme ja mielenlaadustamme. (Mattila 2011.)

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön tärkein työväline on oma persoona ja työn keskeisin ydinosaaminen on vuorovaikutus asiakkaan kanssa eli kohtaamisen taito. Vuorovaikutuksen avulla saadaan yhteys ja ymmärrys asiakkaiden avun tarpeeseen ja kokonaisvaltaiseen elämäntilanteeseen.

WHO:n Euroopan mielenterveyden toimintasuunnitelmassa (WHO 2013) suositellaan, että mielenterveyspalveluja olisi toteutettava lisäämällä luottamusta hoidon turvallisuuteen ja vaikuttavuuteen, jotta palvelujen tarvitsijat eivät arkailisi hakeutua niihin. Ennakkoluulojen, virheellisten käsitysten ja vastakkainasettelun voittamiseksi tarvitaan työtä, jotta mielenterveysoikeudet saavutetaan kaikille ihmisille.

Stigman vähentäminen lisää laadukasta kohtaamista

Vaikka erilaisista mielenterveyden häiriöistä puhutaan yhteiskunnassamme nykyään entistä avoimemmin, niistä puhuttaessa puhe- ja kirjoitustyyli on vieläkin usein negatiivisesti leimaavaa. Häpeäleima eli stigma on edelleen suuri haaste mielenterveyshäiriöitä sairastavalle tai toipuvalle ja hänen läheisilleen. Vuoden 2019 mielenterveysbarometrin (Mielenterveyden keskusliitto 2019) mukaan lähes joka toinen mielenterveysongelmista kärsinyt ihminen kokee joutuneensa syrjityksi sairautensa vuoksi. Kolmannes vastanneista kertoo hävenneensä hoitoon hakeutumista, sama määrä kertoo tunteneensa häpeää kertoessaan mielenterveysongelmistaan muille ihmisille.

Rovamon ja Toikon (2019) artikkelissa käsiteltiin päihde- ja mielenterveystyöntekijöiden kokemuksia asiakkaisiin, työhön ja ammattilaisiin itseensä kohdistuvasta stigmasta. Kaikille stigmatisoinnin kohteille yhteistä oli heikko ulkopuolinen arvostus, negatiivinen asenne mielenterveys- ja päihdeongelmia kohtaan sekä asiakkaiden syyllistäminen vaikeuksistaan ja ammattilaisten työn mitätöinti. Stigmaa tuottavat henkilöt puhuvat kielteiseen ja ei kunnioittavaan sävyyn asiakasryhmästä. Asiakkaiden ongelmia vähätellään ja ongelmat nähdään helposti asiakkaiden itsensä aiheuttamina, jolloin heille ei kuulu antaa sympatiaa.

Vuoden 2019 mielenterveysbarometrin mukaan lähes joka toinen mielenterveysongelmista kärsinyt ihminen kokee joutuneensa syrjityksi sairautensa vuoksi.

Stigma vähentää jopa mielenterveys- ja päihdetyössä olevien työntekijöiden myötätuntoa mielenterveys- ja päihdeasiakkaita kohtaan. Päihderiippuvaisiin kohdistetaan enemmän negatiivisia tunteita kuin mielenterveyshäiriöstä kärsiviä kohtaan. Somaattisen hoitotyön puolella työskentelevien asenteet ovat kielteisempiä ja epäkunnioittavampia mielenterveys- ja päihdeongelmaisia kohtaan. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat kokevatkin usein eriarvostavaa kohtelua juuri somaattisessa sairaanhoidossa. (Rovamo & Toikko 2019.)

Pala palalta pienin askelin voimme muuttaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokemaa häpeänkulttuuria ja parantaa asiakaslähtöisyyttä. Avoimuudella, kertomalla, keskustelemalla, puhumalla ja jakamalla kokemuksia voimme vähentää ja poistaa häpeäleimaa. Muutos lähtee meistä itsestä, aika ajoin on tärkeä arvioida omaa toimintaansakin avoimesti ja rehellisesti –toiminko oikein ja kuten pitäisi.

Check-lista avuksi asiakaskohtaamisiin

Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumisopintoihimme kuului vaikuttamisen tehtävä, jota toteutettiin koko opintojen ajan. Tehtävänämme oli selvittää, millaisia haasteita mielenterveys- ja päihdetyössä on asiakkaan näkökulmasta, ja pyrimme vastaamaan konkreettisella käytännön toteutuksella yhteen havaitsemaamme haasteeseen.

Havaitsimme selvitystemme perusteella, että asiakaslähtöinen ja arvostava kohtaaminen saattaa edelleen olla hankalaa. Toteutimme vaikuttamisen tehtävässä työkalun, check-listan, meidän jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän käyttöön. Listalla pyritään tekemään vastaanotosta sujuvampaa ja asiakkaille asiakaslähtöistä.

Tarkistuslistasta saat vinkkejä kohtaamisen toteuttamiseen ja rakennetta vastaanottoon. Lista on tehty tukeutuen aiempaan kirjallisuuteen.

 

Lähteet:

Mattila, K-P.2011. Lapsen vahvistava kohtaaminen. PS-kustannus. Jyväskylä.

Mielenterveystyönkeskusliitto 2019. Mielenterveysbarometri 2019. Saatavilla https://www.mtkl.fi > julkaisut > mie

Rovamo Essi & Toikko Timo: Päihde- ja mielenterveystyöhön kohdistetut negatiiviset asenteet ja assosiatiivinen stigma. Yhteiskuntapolitiikka 84: 2019; 3:281–290

World Health Organization Regional Office for Europe. 2013. The European mental health action plan. Copenhagen http://euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0004/194107/63wd11e_MentalHealth-3.pdf.

 

Teksti:

Tekstin ovat kirjoittaneet Turun ammattikorkeakoulun mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumisopintojen (2021–2022) opiskelijat sekä heidän vastuuopettajansa.

Emmi Koivukangas
Sairaanhoitaja

Saara Manneri
Sairaanhoitaja

Marjo Skaffari-Koivistalho
Ammatillinen opettaja, sosiaalityöntekijä

Hannele Valtonen
Sairaanhoitaja

Elina Kaitala
Lehtori, Turun AMK