Alkoholin suurkuluttaja leikkauspotilaana lisää komplikaatioiden riskiä

22.12.2021

Alkoholin suurkuluttajilla ilmenee enemmän leikkauksen aikaisia ja leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita. Komplikaatiot ovat vakavia, ja ne lisäävät potilaiden sairastavuutta ja kuolleisuutta. Tästä johtuen niitä tulisi osata ennalta ehkäistä mahdollisimman hyvin.

Alkoholin suurkuluttajia on arvioitu olevan Suomessa noin 500 000. Miespotilaista noin 20 prosentilla ja naispotilaista noin 10 prosentilla esiintyy alkoholin ongelmakäyttöä, joten alkoholin suurkulutus koskettaa hyvin montaa suomalaista. Alkoholi aiheuttaa monia komplikaatioita leikkauksen aikana ja sen jälkeen.

Yksi annos alkoholia on 4 cl eli senttilitraa väkevää alkoholia, 12 cl viiniä tai pullo 33 cl keskiolutta. Alkoholin suurkuluttajaksi määritellään nainen, joka juo viikossa 12–16 annosta tai useamman alkoholiannoksen sekä mies, joka juo viikossa 23–24 annosta tai useamman alkoholiannoksen. Riskikäytöksi luokitellaan kaikki sellainen alkoholin käyttö, jossa riskirajat ylittyvät riippumatta siitä, onko henkilöllä alkoholiriippuvuuden oireita. Usein ajatellaan, että kaikki ihmiset, jotka käyttävät runsaasti alkoholia, ovat siitä riippuvaisia. On kuitenkin tutkittu, että 90 prosenttia ihmisistä, jotka luokitellaan alkoholin suurkuluttajiksi, eivät täytä alkoholismin kriteerejä.

Tunnistamalla henkilön, joka on alkoholin suurkuluttaja, voidaan merkittävästi ehkäistä leikkauskomplikaatioiden syntymistä. On olemassa erilaisia keinoja, joita voidaan hyödyntää alkoholin käytön vähentämisessä ennen leikkausta, kuten Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT), motivoiva haastattelu, mini-interventio, juomapäiväkirja, AA-kerho, pari- ja ryhmäterapia, psykososiaalinen hoito, Minnesota-hoito sekä lääkkeellinen hoito, kuten Antabus. Oikeanlaisen keinon valitseminen riippuu siitä, onko potilas itse hoitomyönteinen ja halukas vähentämään alkoholin käyttöään.

Runsas ja jatkuva alkoholin juominen aiheuttaa erilaisia maksasairauksia. Tällaisia sairauksia voivat olla esimerkiksi lähes täysin oireeton rasvamaksa, alkoholihepatiitti tai maksasyöpään mahdollisesti johtava parantumaton maksakirroosi. Maksasairauksista alkoholihepatiitti on este suunnitellulle leikkaukselle, ja maksan vajaatoiminta nostaa leikkauksen jälkeistä kuolleisuuden riskiä. Alkoholi aiheuttaa myös muita terveysongelmia, kuten rytmihäiriöitä, kohonnutta verenpainetta ja ylipainoa.

Alkoholinkäyttö aiheuttaa vakavia leikkauskomplikaatioita

Alkoholin liiallinen käyttö voi aiheuttaa komplikaatioita leikkauksen aikana sekä leikkauksen jälkeen. Alkoholin suurkuluttajilla on huomattavasti suurempi riski joutua leikkauksen jälkeen tehohoitoon ja sairaalassa vietetty toipumisaika on yleensä pidempi. Leikkauksen aikaiset komplikaatiot liittyvät usein yleisanestesiaan tai leikkauksen aikaiseen suureen verenvuotoon.

Anestesian aikana käytetään erilaisia vahvoja lääkkeitä, jotka yleensä poistuvat kehosta maksan kautta. Kun maksa on vaurioitunut alkoholin liiallisesta käytöstä, ei se enää kykene toimimaan normaalisti. Yleisanestesiaan liittyvät erilaiset voimakkaat lääkkeet vaikuttavat esimerkiksi hengitykseen, verenkiertoon ja sydämen sykkeeseen.

Alkoholi vaikuttaa samoihin edellä mainittuihin toimintoihin. Esimerkiksi fentanyyli on morfiinin sukuinen vahva kipulääke, ja se kuuluu kipulääkkeiden ryhmään, joita kutsutaan opioideiksi. Se vaikuttaa keskushermostossa kipua lievittävänä lääkkeenä sekä toimii myös nukutusaineena leikkausten aikana. Pelätyin haittavaikutus opioideja käytettäessä on hengityslama. Alkoholin ja opioidien yhteisvaikutus saattaa kuitenkin lisätä opioidien aiheuttaman hengityslaman riskiä.

Laajojen verenvuotojen ja infektioiden riski kasvaa

Koagulaatiolla tarkoitetaan veren hyytymistä. Verisuonen vaurioituessa fibrinogeeni käynnistää veren hyytymisen muodostumalla verkkomaiseksi fibriinisäikeeksi. On tutkittu, että jos esimerkiksi nainen nauttii 2–3 alkoholiannosta päivittäin neljän viikon ajan, laskee hänen fibriinitasonsa noin 14 prosenttia. Alkoholi heikentää myös trombosyyttien syntymistä luuytimessä sekä lyhentää syntyvien trombosyyttien elinikää. Trombosyyttien tuotannon häiriintyessä veren hyytymisreaktio ei toimi kunnolla ja voi altistaa hengenvaaralliselle verenvuodolle. Jos leikkauspotilas on juomatta alkoholia kolme viikkoa ennen leikkausta, palautuu veren trombosyyttien taso normaaliksi.

Vaikka runsas ja säännöllinen alkoholin käyttö ei olisi aiheuttanut vielä ongelmia sydämessä, maksassa tai muualla kehossa, lisää runsas alkoholinkäyttö kuitenkin leikkauksen jälkeisten komplikaatioiden riskiä. Alkoholin suurkuluttajalle esiintyviä yleisimpiä leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita ovat erilaiset infektiot, sydänperäiset ongelmat kuten rytmihäiriöt, keuhkokuume, runsaat verenvuodot sekä alkoholivieroitusoireyhtymä.

Postoperatiivisen toipumisen suurin komplikaatioryhmä on infektiot. Näistä yleisin on keuhkokuume, johon sairastuneet joutuvat suuremmalla todennäköisyydellä tehohoitoon. Alkoholia runsaasti käyttävillä henkilöillä on usein vitamiinipuutoksia, alkoholin käytön liitännäissairauksia ja heikompi ravitsemustila, jotka vaikuttavat leikkaushaavan paranemiseen ja haavainfektioiden syntyyn.

Vakavat vieroitusoireet voivat johtaa pahimmillaan kuolemaan

Leikkauksen jälkeisessä hoidossa alkoholivieroitusoireyhtymä voi ilmetä, mikäli potilas ei ole lopettanut tai vähentänyt alkoholin juomista ennen leikkausta. Alkoholivieroitusoireyhtymän oireet ovat voimakkaimmillaan muutaman vuorokauden kuluttua alkoholin käytön lopettamisen jälkeen. Sen oireita ovat sydämen sykkeen kiihtyminen, hengitystaajuuden tiheytyminen, pahoinvointi, unettomuus sekä jopa erilaiset psykiatriset oireet, kuten hallusinaatiot.

Vakavimmillaan alkoholivieroitusoireyhtymä voi edetä hengenvaaralliseksi tilaksi, delirium tremensiksi, jossa tajunnantaso ja todellisuudentaju hämärtyvät sekä potilas voi hallusinoida. Delirium tremens voi johtaa kuolemaan, jos tilaa ei hoideta ajoissa.

Alkoholinkäytön tunnistaminen ja sen käytön vähentäminen on tärkein keino vähentää leikkauskomplikaatioiden syntyä. Alkoholin suurkulutuksen aiheuttamat ongelmat ovat vakavia, kuormittavat hoitohenkilökuntaa ja lisäävät hoidon kustannuksia.

 

Tutustu opinnäytetyöhön:

Sofia Kouhian ja Mira Kylen: Alkoholin suurkuluttajan valmistautuminen laajaan syöpäleikkaukseen – posteri sairaanhoitajille potilasohjaukseen.

 

Lähteet:

Aalto, M. 2009. Alkoholin suurkulutuksen varhainen tunnistaminen ja hoito. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Vol 126, No 8, 891–896.

Ahonen, O.; Blek-Vehkaluoto, M.; Ekola, S.; Partamies, S.; Sulosaari, V. & Uski-Tallqvist, T. 2016. Kliininen hoitotyö: sisätauteja, kirurgisia sairauksia ja syöpätauteja sairastavan hoito. 6. uudistettu painos. Sanoma Pro Oy, Helsinki.

Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito –suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologi-yhdistyksen ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Viitattu 27.10.2021 https://www.kaypahoito.fi/hoi50028

Engholm, J.M.W.; Pedersen, B.; Moller, A.; Adami, J.; Juhl, C.B. & J Tonnesen, H. 2018. Perioperative alcohol cessation intervention for postoperative complications. Cochrane Database of Systematic Reviews No.11.

Esser, M.B.; Hedden, S.L.; Kanny, D.; Brewer, R.D.; Gfroerer, J.C. & Naimi, T.S. 2014. Prevalence of Alcohol Dependence Among US Adult Drinkers, 2009–2011. Centers for Disease Control and Prevention. Preventic Chronic Disease. Vol 11, No, 206, 1–11.

Färkkilä, M. 2013. Alkoholihepatiitti on vaikea ja yleinen maksasairaus. Suomen Lääkärilehti. Vol 68, No 25–32, 1891–1897.

Grover, S. & Ghosh, A. 2018. Delirium Tremens: Assesment and management. Journal of Clini- cal and Experimental Hepatology. Vol 8, No 4, 460–470.

Huttunen, M. 2018b. Alkoholivieroitusoireyhtymä. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 9.11.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00197

Karma, A.; Kinnunen, T.; Palovaara, M.; Perttunen, J.; Hirvonen, K.; Lainas, P. & Tiippana E. 2016. Perioperatiivinen hoitotyö. 1. Painos. Sanoma Pro Oy. Helsinki.

Kivunhallintatalo. 2017. Terveyskylä. Viitattu 21.10.2021. https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo

Koskivuo, I.; Brück, N. & Veräjänkorva, E. 2019. Kun leikkaushaava ei parane. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Vol 135, No 19, 1847–1855.

Leikkausta edeltävä arviointi. Käypä hoito- suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologi-yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014. Viitattu 10.11.2021. https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50066.pdf

Mehta, A.J. 2016. Alcoholism and critical illness: A review. World Journal of Critical Care Medicine. Vol 4, No 5, S 27–35.

Mori, T.A.; Burke, V.; Beilin, L.J. & Puddey, I.B. 2015. Randomized Controlled Intervention of the Effects of Alcohol on Blood Pressure in Premenopausal Women. Hypertension. Vol 66, No 3, 517–523.

Pietrangelo A. 2020. Why you absolutely should no drink alcohol before surgery. Healthline.  Viitattu 21.9.2021. https://www.healthline.com/health/alcohol-before-surgery

Sand, O.; Sjaastad, O.; Haug, E. & Bjålie, J.G. 2015. Ihminen: Fysiologia ja anatomia.  8–12. Painos. Sanoma Pro oy. Helsinki.

Shah, N.J.; Royer, A. & John, S. 2021. Alcoholic hepatitis. In StatPearls. StatPearls Publishing. Viitattu 3.11.2021. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK470217/

Spies, C.; von Dossow, V.; Eggers, V.; Jetschmann, G.; El Hilali, R.; Egert, J.; Fischer, M.; Schroder, T.; Hoflich, C.; Sinha, P.; Paschen, C.; Mirsalim, P.; Brunsch, R.; Hopf, J.; Marks, C.; Wernecke.
K.D.; Pragst, F.; Ehrenreich, H.; Muller, C.; Tonnesen, H.; Oelkers, W.J.; Rohde, W.; Stein, C. & Kox, W.J. 2004. Altered cell-mediated immunity and increased postoperative infection rate in long-term alcoholic patients. Anesthesiology. Vol 100, 1088-1100.

Spies, C.; Eggers, V.; Szabo, G.; Lau, A.; von Dossow, V.; Schoenfeld, H.; Althoff, H.; Hegenscheid, K.; Bohm, B.; Schroeder, T.; Pfeiffer, S.; Ziemer, S.; Paschen, C.; Klein, M.; Marks, C.; Miller, P.; Sander, M.; Wernecke, K-D.; Achterberg, E.; Kaisers, U. & Volk, HD. 2006. Intervention at the Level of the Neuroendocrine-Immune Axis and Postoperative Pneumonia Rate in Long-term Alcoholics. American journal of raspiratory and critical care medicine. Vol 174, No, 4, 408–414.

Suistomaa, M. 2000. Alkoholin suurkulutus postoperatiivisena riskitekijänä. Finnanest. Vol 33, No 2, 154–160.

Tunturi S. 2020b.  Trombosyytit (B-tromb). Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 20.11.2021 https://www.terveyskirjasto.fi/snk03035

Tønnesen, H. 2003.  Alcohol abuse and postoperative morbidity. Danish Medical Bulletin. Vol 50, No 2, 139-160.

Tønnesen, H.; Nielsen, P.R.; Lauritzen, J.B & Moller, A.M. 2009 Smoking and alcohol intervention before surgery: evidence for best practice. British Journal of Anaesthesia. Vol 102, No 3, 297–306.

Ungur, A.L.; Neumann, T.; Borchers, A. & Spies, C. 2020. Perioperative Management of Alcohol Withdrawal Syndrome. Visceral Medicine. Vol 36, No 3, 160–166.

 

Teksti:

Sofia Kouhia
sairaanhoitajaopiskelija
Sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK

Mira Kylen
sairaanhoitajaopiskelija
Sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK

Tuija Leinonen
yliopettaja, esh, TtT
Sairaanhoidon osaamisala
Turun AMK