Alle kaksivuotiaan lapsen suunhoito osana hengityslaitehoitoa
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hengityskoneessa olevan alle kaksivuotiaan lapsen suunhoitoa kirjallisuuskatsaukseen (n=9) perustuen ja tehdä siitä toimintaohje. Työn tavoitteena oli yhtenäistää toimintatapoja hengityskoneessa olevan lapsen suunhoidossa sekä ehkäistä puutteellisen suunhoidon tuomia myöhäisvaikutuksia ja infektioita. Toimeksiantajana oli Tyks lasten ja nuorten tehohoito-osasto.
Tulosten mukaan hampaattoman ja hampaallisen lapsen suunhoidon ohjeistuksissa ei ole juurikaan eroa. Kloorihexidiini on usein suunhoidossa käytetty antibakteerinen liuos, vaikka sen käyttö on potilaalle epämiellyttävää ja voi luoda polttavan tunteen suussa. Pitkässä käytössä se värjää hampaat ja aiheuttaa makuhäiriöitä.
Hampaattomilla imeväisikäisillä lapsilla tulisi ensisijaisesti käyttää äidinmaitoa tai ternimaitoa suunhoidossa. Maidon käyttö tukee vastasyntynyttä maun, hajun ja aistien kehityksessä ja luo positiivisen tunteen suuhun. Steriili vesi ja keittosuolaliuos kelpaavat hampaattoman lapsen suunhoitoon, jos äidinmaitoa ei ole saatavilla. Hampaallisella lapsella suunhoidossa suositaan käytettäväksi steriiliä vettä tai keittosuolaliuosta.
Suuta tulisi hoitaa perusteellisemmin, tarkastaa kaksi kertaa päivässä ja kostuttaa vähintään kahden tunnin välein. Huulien kostuttamiseen voidaan käyttää vaseliinia tai ruokaöljyä. Suunhoitovälineet ovat hampaattomilla lapsipotilailla vanupuikko ja hampaallisilla lapsipotilailla vaahtomuovi- tai vanupuikko. Vaahtomuovi- ja vanupuikkoa käytetään pyörivin liikkein.
Hammasharjan käytöstä linjaus julkaisuissa ei ollut tarkkarajainen. Pehmeäkin hammasharja saattaa vaurioittaa lapsipotilaan limakalvoja ja siten päästää taudinaiheuttajia verenkiertoon. Immuunivajeisella lapsipotilaalla ikenet eivät kestä harjaamista, joten hammasharjaa ei tulisi käyttää.
Puutteellisen suunhoidon tiedetään lisäävän merkittävästi riskiä hengityslaitehoidosta johtuvaan keuhkokuumeeseen, jota voitaisiin vähentää jopa 60 % rutiininomaisella ja hyvällä suunhoidolla. Sairaalainfektioita esiintyy noin 12 % lasten teho-osastolla, ja keuhkokuume on niistä toiseksi yleisin.
Lähteet
Kusahara, D.; Enz, C.;Avelar, A.;Peterlini, M. & Pedreira, M. 2014. Risk factors for ventilator-associated pneumonia in infants and children: a cross-sectional cohort study. Vol 23, No 6, 470. Viitattu 21.5.2021
Sener, D. K.; Aydin, M.; Cangur, S. & Guven, E. 2019. The Effect Of Oral Care With Chlorhexidine, Witamine E And Honey On Mucositis In Pediatric Intensive Care Patients: A Randomized Controlled Trial. Journal Of Pediatric Nursing. Vol 45, 95-101. Viitattu 21.5.2021. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0882596318305190
Williams, L. 2016. Benefits Of Oral Care For Acute And Critically Ill Children. Pediatric Perspectives. AACN Advanced Critical Care. Vol 27, No 3, 269-273. Viitattu 21.5.2021 https://aacnjournals.org/aacnacconline/article-abstract/27/3/269/2112/Benefits-of-Oral-Care-for-Acute-and-Critically-Ill?redirectedFrom=fulltext
Teksti
Pauliina Heinonen
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK
Gia Nguyen
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK
Tuija Leinonen
Yliopettaja
Turun AMK