Asennemuutosta varusmiesten nuuskan käyttöön nuuska-aiheisilla julisteilla

Terveydenhoitajaopiskelijat tuottivat julisteet, joiden tarkoituksena on saada varusmiehet kieltäytymään nuuskasta varusmiesaikana, vähentämään tai jopa lopettamaan sen käyttö. Ne myös haastavat varusmiehiä asennemuutokseen nuuskan haittojen osalta.
Nuuska-aiheiset julisteet suunniteltiin ja toteutettiin osana Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen NIKO-projektia. Tekstisisältö perustuu tutkittuun tietoon, ja se on valikoitu kohderyhmää ajatellen. Opiskelijat vastasivat julisteiden kuvituksesta itse. Julisteita voidaan käyttää sotilaskodeissa ja erilaisissa varuskuntien tilaisuuksissa sekä sosiaalisen median julkaisuina.
Julisteissa on tuotu esille urheilunäkökulmaa ja sitä, miten nuuska heikentää urheilusuorituksia. Palvelusaika on fyysisesti raskasta, ja tutkimusten mukaan palvelusaikana fyysinen kunto paranee. Varusmies kävelee keskimäärin 10 000–13 000 askelta päivässä, useimmiten täydessä varustuksessa eli 20–30 kilon reppu selässä. Pohdittavaksi jääkin, miksi pilata tämä kuntokuuri nuuskan käytöllä.
Nuuskan käyttö lisääntynyt varusmiesten keskuudessa
34 prosenttia varusmiehistä käyttää nuuskaa, päivittäin sitä käyttää 14 prosenttia. Varusmiehistä 21 prosenttia käyttää sekä savukkeita että nuuskaa.
Nuorten miesten nuuskan käyttö on lisääntynyt. Tämä näkyy myös varuskunnissa: tupakka on vaihtunut nuuskaan. Ennen odoteltiin ”tupakanmittaisia taukoja”, nykyään laitetaan nuuska huuleen. Sen käyttö ei ole riippuvainen ajasta tai paikasta, ja siksi nuuskan helppous koukuttaa.
Nuuskan käyttö on usein huomaamatonta, ja osalla käyttäjistä on virheellinen käsitys nuuskan käytön turvallisuudesta. Nuuskaamisella ja urheilun harrastamisella on todettu olevan yhteys, erityisesti joukkuelajeissa.
Nuuska aiheuttaa voimakkaan nikotiiniriippuvuuden
Lähes 85 prosenttia päivittäin nuuskaa käyttävistä varusmiehistä kokee olevansa riippuvainen nikotiinista. Jos nuuskaa päivittäin, altistuu nikotiinille päivässä keskimäärin yli kuusi tuntia.
Nuuskan sisältämää nikotiinimäärää ei ole säädetty, vaan pitoisuus vaihtelee eri tuotemerkeissä. Nuuska sisältää enemmän nikotiinia kuin savukkeet ja näin aiheuttaa usein voimakkaamman nikotiiniriippuvuuden. Nikotiini imeytyy suun limakalvojen välityksellä verenkiertoon ja elimistöön. Nuuskatessa nikotiinin poistuminen elimistöstä on hitaampaa kuin tupakoidessa.
Haittavaikutuksia koko kehoon – ensimmäiset muutokset näkyvät suussa
Ensimmäiset näkyvät muutokset ovat usein suun limakalvolla. Nuuska laitetaan tavallisesti samaan kohtaan ylähuulen alle. Tähän kohtaan ilmestyy pitkittyneen käytön seurauksena limakalvovaurio. Jos nuuskaaminen jatkuu, voivat vauriot muuttua syövän esiasteiksi. Limakalvovaurioiden lisäksi muutoksia tulee ikeniin sekä hampaan kiinnityskohtiin. Ienvetäytymiä ei voida hoitaa kuin kirurgisesti.
Nuuskan haitalliset aineet imeytyvät suun limakalvoilta sekä syljen mukana nieltynä. Haittavaikutuksia alkavat ilmetä välittömästi, syke kiihtyy ja verenpaine nousee. Käytön seurauksena sydämen lepovaihe lyhenee, kammiot joutuvat tekemään töitä kovemmin. Jos nuuskaaminen on runsasta, lisää se kakkostyypin diabeteksen riskiä. Näyttäisi myös siltä, että nuuskaaminen altistaa painonnousulle.
Noin puolella nuuskan käyttäjistä on havaittu syövän esiasteita. Nikotiini heikentää myös erektiota.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että nuuskan käyttäjillä on suurentunut riski sairastua suuontelon-, nielun- ja nenän alueen syöpiin sekä ruokatorven-, maha-, haima- ja peräsuolisyöpiin. Noin puolella nuuskan käyttäjistä on havaittu syövän esiasteita. Arviolta 5–10 prosenttia muuttuu syöpäkasvaimiksi.
Nikotiini heikentää myös erektiota, sillä nuuskan sisältämä nikotiini supistaa verisuonia ja verisuonien supistumista tapahtuu koko kehossa. Erektion heikentyminen nikotiinin seurauksena ei liity ikään. Nikotiini heikentää erektiota nuorillakin miehillä. Nuuskan käytön jatkuessa erektio-ongelma pahenee entisestään.
Jos nikotiini parantaisi urheilusuoritusta, luokiteltaisiin se dopingaineeksi
Maailman antidopingjärjestö Wadan arvion mukaan nikotiini ei paranna urheilusuoritusta, ja siksi se ei ole kiellettyjen aineiden listalla. Kilpaurheilijoilla nikotiinituotteiden käyttö perustuu uskomuksiin ja samanlaisiin kemiallisen riippuvuuden kokemuksiin kuin muillakin niistä riippuvaisilla henkilöillä.
Nikotiini on keskushermostoa kiihdyttävä aine, eli stimulantti, ja kemiallista riippuvuutta aiheuttava aine. Urheilussa koetut hyödyt ovat nikotiinin stimuloivia vaikutuksia aivoissa. Samalla ne ovat seurauksia, jotka nikotiiniriippuvainen kokee vieroitusoireiden lievittyessä. Suomessa urheilu-uran aikana käytetään yleisimmin nuuskaa.
Todellisuudessa nuuskaaminen on opittu haitallinen tottumus, joka heikentää suorituskykyä. Urheilija saattaa kokea hyötyjä nuuskasta, vaikka todellisuudessa hoitaa riippuvuuden vieroitusoireita.
Nuuskan käytön vaikutuksia urheilijalla:
- lihasten verenkierto ja hapensaanti vähenevät
- vastustuskyky heikkenee (infektiot estävät harjoittelun/kilpailemisen)
- kestävyys ja voima vähenevät
- suorituskyky laskee
- rytmihäiriöiden riski lisääntyy
- keskittymisvaikeuksia ja unettomuutta
- liikuntavammojen vaara kasvaa
- maitohapot eivät poistu tehokkaasti lihaksista
- hyytymistaipumus lisääntyy (tukosriski)
- palautuminen hidastuu
Nuuskan käytön lopettaminen
Nuuskan käytön lopettaminen lähtee ihmisestä itsestään, tärkeintä on motivaatio. Terveydenhuollossa työskentelevien velvollisuus on antaa tietoa nuuskan käytön lopettamisesta ja sen positiivisista vaikutuksista elimistöön. Varusmiehille tarjotaan apua nuuskan käytön lopettamiseen varuskunnassa.
Lopettaminen on usein vaikeaa. Tämän vuoksi on hyvä miettiä, mikä tai mitkä asiat motivoivat lopettamaan, esimerkkeinä rahan säästyminen tai kunnon kohentuminen. Tärkeintä on päättää lopetuspäivä ja pitää siitä kiinni.
Ystävien ja perheen tuki ja kannustus auttavat lopettamisessa.
Käytön lopettaminen aiheuttaa usein vieroitusoireita, jotka ilmenevät yksilöllisesti. Ensimmäiset 2–4 viikkoa ovat usein vaikeimmat, silloin kannattaa välttää alkoholin käyttöä repsahdusriskin vuoksi. Repsahtaminen on yleistä, eikä sitä kannata pelätä, vaan päättää uusi lopettamispäivä. Ystävien ja perheen tuki ja kannustus auttavat lopettamisessa.
Lopettamisen avuksi voi tarvittaessa käyttää nikotiinikorvaustuotteita, joita on sekä lyhyt- että pitkävaikutteisia. Lyhytvaikutteisia tuotteita (esimerkiksi purukumit) ja pitkävaikutteisia (kuten nikotiinilaastari) voidaan käyttää samaan aikaan. Nikotiinikorvaustuote on oikein käytettynä hyvä apu nuuskan lopettamisessa.
Esikuvat muokkaavat asenteita, myös nuuskan käytössä
Urheilun kautta lasten ja nuorten on mahdollista oppia hyvän fyysisen suorituskyvyn merkitys. Maailmanlaajuisesti ajateltuna urheilu muokkaakin asenteita ja käyttäytymistä. Siksi myös tupakkateollisuus on ollut mukana urheilun rahoittajana ja käyttänyt urheilua sekä urheilijoita markkinoinnissaan. Tällaisten tuotteiden yhdistäminen terveyttä edistävään toimintaan on kuitenkin varsin kyseenalaista.
Urheilussa esikuvilla on merkitys nuorten ajatuksiin ja asenteisiin, myös nuuskan käytöstä. Esikuvien nuuskatessa ajatellaan nuuskaamisen olevan yleistä ja hyväksyttävää, erityisesti joukkuelajeissa. Ryhmäpaine ja valmentajien esimerkki tekevät nuuskan käytöstä sallivampaa ja voivat hankaloittaa kieltäytymistä nuuskasta. Myös urheilematon nuori on altis vaikutteille. Nuori ottaa mallia, jos näkee ihailemansa urheilijan käyttävän nuuskaa.
Ryhmäpaine ja valmentajien esimerkki tekevät nuuskan käytöstä sallivampaa ja voivat hankaloittaa kieltäytymistä nuuskasta.
Puolustusvoimien henkilökunnasta nuuskaa käyttää 11 prosenttia. Jos kantahenkilökuntaan kuuluva käyttää nuuskaa julkisesti, kouluttaessaan varusmiehiä, saattaa siitä tulla hyväksyttävämpää. Kantahenkilökunnan alaisuudessa toimiva varusmies saattaa sanattomasti hyväksyä nuuskan tavalliseksi osaksi palvelusaikaa. Mahdollinen virheuskomus nuuskan kuntoa parantavasta vaikutuksesta saattaa vielä madaltaa kynnystä sen käyttöön varusmiesaikana, jolloin fyysinen suorituskyky voi olla koetuksella.
Kaiken tämän keskellä varusmiesten voi olla vaikea tehdä päätöstä olla käyttämättä nuuskaa. Terveydenhoitajaopiskelijoiden suunnittelemat nuuskajulisteet tuovat toivottavasti varusmiehille tietoa nuuskan haittavaikutuksista ja motivoivat pysymään tai pääsemään siitä irti.
Teksti:
Heidi-Maria Jokipalo
sairaanhoitaja, terveydenhoitaja
Jonna Junnila
terveydenhoitaja
Maria Salmela
terveydenhoitaja, ensihoitaja
Jenni Vaskelainen
terveydenedistämisen asiantuntija
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry, NIKO-projekti
Maika Kummel
koulutusvastaava, yliopettaja
Turun AMK
Lähteet:
Aro, M., Danielsson, M., Lammi, A. & Sandström, P. 2020. Katse nikotiinittomuuteen – päin. Viitattu 25.3.2022. https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/9261842/Sotilaslaaketieteen_aikakauslehti_2_2020.pdf/b583b4d8-a59f-b3dc-6f8b-7630e8e6aab8/Sotilaslaaketieteen_aikakauslehti_2_2020.pdf?t=1608291717343
Danielsson, M., Lammi, A., Siitonen, S., Ollgren, J., Pylkkänen, L. & Vasankari, T. 2019. Alarming development of dual snus and cigarette usage among young Finnish males. Viitattu 2.4.2022. https://link.springer.com/epdf/10.1186/s12889-019-7519-1?author_access_token=PpnlDEQjnuPJ34UsSRf632_BpE1tBhCbnbw3BuzI2RPhnjuayeOI42mxkHF_aUGMgwUUzsEe5BF4CuAUwk37Y2Zf7hyPMt67blCD3SjmQuDnttGGP0nAkgzx6DLUiOzBw2drYUDPQwi7QuoGd3d3cg%3D%3D
Filha. 2022. Lopettajalle. Viitattu 27.3.2022. https://www.filha.fi/hankkeet/irti-nuuskasta/lopettajalle/
Fressis. 2021. Nuuska ja urheilijan terveys. Viitattu 23.3.2022. https://www.fressis.fi/tietopankki/nikotiinituotteet/terveyshaitat/nuuska-ja-urheilijan-terveys/
Fressis. 2021. Nuuskan käytön haitat. Viitattu 23.3.2022. https://www.fressis.fi/tietopankki/nikotiinituotteet/terveyshaitat/nuuskan-kayton-haitat/
Fressis. 2018. Erektio ja mieskunto – näitä tupakkatuotteet heikentävät. Viitattu 2.4.2022. https://www.fressis.fi/artikkeli/erektio-ja-mieskunto/
Heikkinen, A., Meurman, J. & Sorsa, T. 2015. Tupakka, nuuska ja suun terveys. Viitattu 23.3.2022. https://www.duodecimlehti.fi/duo12513#s3
Kinnunen, J., Ollila, H., Ruokolainen, O. & Rautalahti, M. Nuorten nikotiinituotteiden käyttö. 2017;133(21):2045-53 Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/21/duo13977
Liimakka, S., Ollila, H., Ruokolainen, O., Sandström, P. & Heloma, A. 2015. Nuorten nuuskaaminen kouluja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta Yhteistä linjaa etsimässä? Viitattu 3.4.2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126770/THL_RAPO2_2015_web.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Mattila, V., Raisamo, S., Pihlajamäki, H., Mäntysaari, M & Rimpelä, A. 2012. Sports activity and the use of cigarettes and snus among young males in Finland in 1999–2010. Viitattu 3.4.2022. https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/1471-2458-12-230#citeas
Patja K. 2020. Tupakka ja sairaudet. Viitattu 2.4.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01066/tupakka-ja-sairaudet?q=nikotiini.
Patja, K. & Borodulin, K. 2020. Olympiakomitea. Nuuskatta korkeammalle, pidemmälle ja kovempaa. Viitattu 26.3.2022. https://www.olympiakomitea.fi/2021/08/17/nuuskatta-korkeammalle-pidemmalle-ja-kovempaa/
Patja, K. & Borodulin, K. 2020. Vaikuttavatko tupakka- ja nikotiinituotteet kilpaurheilijan suorituskykyyn. Viitattu 23.3.2022. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/325399/SLL502020_2765.pdf?sequence=1
Puolustusvoimat. 2021. Viitattu 3.4.2022. https://puolustusvoimat.fi/-/yli-10-000-askelta-paivassa-varusmiesten-fyysinen-kunto-paranee-varusmiespalveluksessa
Roininen, A. 2021. Tutkimuksen mukaan yli kolmasosa varusmiehistä käyttää nuuskaa. Viitattu 2.4.2022. https://ruotuvaki.fi/-/tutkimuksen-mukaan-yli-kolmasosa
Syöpäjärjestöt. 2017. Nuuskaaminen heikentää urheilusuoritusta. Viitattu 23.3.2022. https://www.syopajarjestot.fi/ajankohtaista/tiedotteet/nuuskaaminen-heikentaa-urheilusuoritusta/
Syöpäjärjestöt. 2021. Tupakkatuotteet. Viitattu 23.3.2022. https://www.ilmansyopaa.fi/tunne-syopariskit/tupakka-nuuska-sahkosavuke-vesipiippu/
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2021. Nuuska. Viitattu 23.3.2022. https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakkatuotteet-ja-sahkosavuke/nuuska
Tuisku, A. 2016. Tobacco and health a study of young adults in nothern finland. Viitattu 25.3.2022. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526211565.pdf