Asiakkaan ääni kuului kulttuurihyvinvoinnin symposiumissa

Kulttuurihyvinvointi eri asiakasryhmien parissa -symposiumissa muun muassa kysyttiin, minkälaisia vaikutuksia teatterilla on hyvinvointiin ja miten musiikkia voi hyödyntää lasten toimintaterapiassa.

Kulttuurihyvinvoinnin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sosiaali- ja terveysalan opiskelijat jakoivat osaamistaan Kulttuurihyvinvointi eri asiakasryhmien näkökulmasta -opintojaksolla Zoomissa järjestetyssä symposiumissa. Iltapäivän aikana kuultiin myös kulttuurihyvinvointitoimintaan osallistuneiden kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja. Kurssin ohjaavina opettajina toimivat lehtorit Marja Susi Taideakatemiasta ja Marjo Harju Terveys ja hyvinvointi -koulutussektorilta.

Tukevat rakenteet kunnissa mahdollistavat hyvinvoinnin kokemukset

Symposiumin avasi TtM, terveydenhoitaja Piia Astila. Hän esitteli luottamushenkilöille suunnatun Kulttuurihyvinvoinnin ABC -tietopaketin, joka vahvistaa kulttuurihyvinvointitoiminnan rakenteita kunnissa. Astilan mukaan kuntien on kiinnitettävä huomioita kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijoiden riittävään työpanokseen. Kaiken kulttuurihyvinvointitoiminnan pohjana on se, että kulttuurihyvinvointialan tekijät voivat itse hyvin.

Kunnissa hyviä työkaluja toiminnan suunnittelussa ja seuraamisessa ovat kulttuurihyvinvointisuunnitelmat, hyvinvointikertomukset sekä kulttuurin TEAviisari. TEAviisari kertoo lähes kakkien Suomen kuntien tilannekuvan siitä, miten kunnat suunnittelevat, johtavat ja arvioivat taiteen ja kulttuurin keinoin tapahtuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Perustan kuntien kulttuurihyvinvointitoiminnalle luo vuonna 2019 uudistettu kuntien kulttuuritoimintalaki.

”Tää pitää mut järjissäni”

Tiina Mämmelä ja Tatjana Tapanainen avasivat esityksessään teatteritoiminnan moninaisia merkityksiä hyvinvointiin. Mämmelä opettaa lähihoitajia ja käyttää teatteria asiakastilanteiden harjoittelussa. Hänen kehittämistyönsä liittyy Riihimäen nuorisoteatterin Mun maailma -kuntouttavaan työtoimintaan. Vuonna 1991 perustettu Riihimäen teatteri on Suomen suurin teatteritaiteen laajaa perusopetusta antava oppilaitos.

Tapanainen työskentelee Porttiteatterin sosiaaliohjaajana. Porttiteatterissa harjoittelevat ja esiintyvät vankilasta vapautumassa olevat ja jo vapautuneet rikostaustaiset henkilöt. Teatterissa hyödynnetään dokumentti- ja yhteisöteatteria sekä kuntouttavia elementtejä, ja esitykset ovat taiteellisesti laadukkaita ja kunnianhimoisia. Esityksen muodostuvat osallistujien omista tarinoista.

Teatteritoiminta tavoittaa yhteiskunnan marginaalissa olevia henkilöitä. Toiminnalla on aina konkreettinen tavoite, kuten esityksen valmistaminen. Samalla opitaan uusia taitoja, vastuunottamista ja vastuunkantamista, kuulutaan ryhmään sekä luodaan uusia ihmissuhteita.

Musiikilla hyödyntämättömiä mahdollisuuksia lasten toimintaterapiassa

Musiikki kehittää aivoja, tunteita ja kehoa samanaikaisesti. Toimintaterapeutti Hanna Alanne korosti, että musiikin käyttäminen toimintaterapian tukena ei aina vaadi erityisiä musiikillisia taitoja. Musiikkia voi käyttää hieno- ja karkeamotoristen taitojen harjoittelun tukena. Se motivoi harjoitteluun ja tuo leikkisyyttä harjoituksiin.

Yhteinen musisointi lapsen kanssa rakentaa vuorovaikutusta, taustamusiikki auttaa rauhoittumaan ja musiikin avulla voi ilmaista ja harjoitella erilaisia tunteita. Yhteinen musiikin käyttö voi auttaa leikin ja sosiaalisten taitojen harjoittelua. Musiikki voi toimia keskittymisen ja oppimisen tukena.

Musiikkia voidaan käyttää myös toiminnanohjauksessa, se voi esimerkiksi aktivoida ja jäsentää lapsen toimintaa. Ohjeiden antaminen laulaen tai laulaminen esimerkiksi käsienpesun tai pukemisen aikana voi motivoida lasta toimintaan ja auttaa tarkkaavuuden suuntaamisessa. Alanne esitteli kuusi menetelmää, joita voi käyttää lasten kanssa toimintaterapiassa:

• Musiikkimaalaus
• Musa tuntuu! – musiikillinen tunne- ja vuorovaikutusleikki
• Kuvionuotit
• Tarinasäveltäminen
• Tavutanssi
• Laulupiirtäminen.

Millaista kulttuuria ja kenelle tarjoamme?

Ilmennämme omilla kulttuurisilla valinnoillamme kulttuurista asemaamme ja statusta. Tuulia Hongiston puheenvuoro käsitteli kulttuurisen pääoman ja kulttuurihyvinvoinnin yhteyttä. Ovatko julkiset kulttuuripalvelut kaikille saavutettavia? Miten oma käsityksesi kulttuurista vaikuttaa siihen, mitä kulttuuria tarjoat asiakkaillesi?

Tutkija Semi Purhosen mukaan Suomessa kulttuurinen maku on selkeästi sosiaalisesti eriytynyt, ja yksiön sosiaalinen asema, ikä, sukupoli, pääoma ja koulutus erottavat kulttuurista makua. Suomessa on havaittavissa selkeitä jakolinjoja korkea- ja populaarikulttuurin välillä.

”Ei tee viinaa mieli”

Sairaanhoitaja ja erikoismaalari Niina Viitala kehitti opinnäytetyössään kodeissa toteutettavia taidepajoja päihde- ja mielenterveystoipujille. Yhteistyökumppanina toimi V-S Hoitopalvelut Oy. Viitala toteutti taidepajat palveluasukkaiden kotona. Toiminnan tavoitteena oli hyödyntää taidelähtöisiä menetelmiä kiireettömässä asiakkaan kohtaamisessa. Toimintaan osallistui 17 asiakasta eli 74 prosenttia palveluasukkaista. Heistä 87,5 prosenttia toivoi taidepajoja kotiin myös jatkossa.

Taidetoimintaan osallistumisessa nousivat esiin taloudelliset haasteet: asiakkailla ei ole materiaalien ostamiseen varaa. Pajoissa käytettiinkin paljon kierrätysmateriaaleja. Monelle asiakkaalle käsillä tekeminen muodostui tärkeäksi, ja se myös selkeytti ajatuksia. ”Aamulla oli kiukkupäivä, taidepajan aikana iltapäivällä hauska ja voittajafiilis”, eräs asiakkaista kuvasi taidepajan merkitystä päivän kulkuun.

Neljä toipujaa ei ollut tehnyt kouluvuosien jälkeen minkäänlaista taidetta, ja aluksi monet tunsivat epävarmuutta. Niina Viitala toimi mahdollistajana taiteen tekemiselle etsien jokaiselle oman tavan ilmaista itseään taiteen tekijänä ja kokijana.

Taidepajakäynnin aikana Viitala teki itse omia teoksia samoista materiaaleista asiakkaan kanssa. Kohtaamiset tuntuivat tasavertaisilta, ja asiakkaista tuli esiin uusia puolia, vaikka osa heistä oli tuttuja jo vuosien takaa. Teoksista on tulossa näyttely Mynämäen kirjastoon heinäkuussa 2021.

Taidetta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa

Tiina Rintala ja Riina Kupila työskentelevät sairaanhoitajina Tyksissä. Opinnäytetyössä heillä on tavoitteena lisätä Tyksin henkilökunnan tietoa ja ymmärrystä kulttuurihyvinvoinnista pohjautuen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille vuonna 2020 valmistuneeseen kulttuurihyvinvointisuunnitelmaan.

Suunnitelman teema on ”Parannamme joka päivä – huomioimme kulttuuriset tarpeet osana paranemista ja hyvinvointia”. Suunnitelmassa kuvataan kulttuurihyvinvointitoiminnan tavoitteita ja ideoita henkilökunnan, potilaiden ja läheisten hyvinvoinnin tueksi.

Tyksissä taidemuodoista vahvimmin on esillä visuaalinen taide osana rakentamista ja tilasuunnittelua viime vuosien uudisrakennushankkeiden myötä. Tyksin taidekoordinaattori Matti Tainion mukaan on tärkeää ymmärtää sairaalatilan luonne ja moninainen käyttö. Sairaalassa olevat potilaat ovat ikään kuin poikkeustilassa, heille taideteoksissa korostuvat muoto, väri ja tunnistettavat elementit. Henkilökunta taas on sairaalassa töissä päivittäin, jolloin korostuu taideteosten sisällöllinen syvyys. Teosten tulee kestää aikaa.

Tyksin T-sairaalassa on kaikkiaan parisataa teosta, joista suurin osa on potilashuoneissa. Uusin sairaalarakennus Majakkasairaala valmistuu vuoden 2021 lopussa. Majakkasairaalassa taideteosten sovittaminen tilaan on käynnissä parhaillaan. Majakkasairaalan visuaalinen ilme perustuu tarinaan saaresta, ja värisuunnittelun ja eläinhahmojen tehtävänä on opastaa kävijöitä. Sairaalaan sijoittuvat muun muassa lasten ja nuorten sairauksien hoito sekä naistentautien ja synnytysten hoito.

Digitaalisuudella osallisuutta – luovaa toimintaa eKlubitalossa Oulussa

Anu Levä työskentelee Klubitalo Pönkässä, joka on Nuorten Ystävien ylläpitämä klubitalo Oulussa. Klubitalot tarjoavat työikäisille matalan kynnyksen toimintaa, työllistymiseen ja opintoihin liittyviä koulutuksia ja ryhmiä, vapaa-ajan toimintaa, työhön valmennusta ja opintovalmennusta. Koronan myötä moni toiminnoista siirtyi pitkälti verkkoon. Digiteknologia mahdollistaa itseilmaisua ja parantaa monien palveluiden saatavuutta ja savutettavuutta.

Pönkän pumppu on klubitalo Ponkän oma musiikkiryhmä. Koronan myötä sen toiminta siirtyi verkkoon yhteiselle Soundtrap-alustalle, jonne ryhmäläiset tuottavat materiaalia kotona. Yhteisöllisyyttä lisää yhteinen WhatsApp-ryhmä, jossa voi keskustella musiikista. Musiikkiryhmän toiminta on auttanut pitämään yhteyttä kavereihin.

Tarina siitä, kuinka saada oma ääni

Symposiumin päätti Laura Kleinin puheenvuoro. Klein työskentelee toiminnanohjaajana Lilinkotisäätiön avoimessa toiminnassa. Toiminta perustuu toipumisorientaation periaatteisiin. Avoimessa toiminnassa tuetaan kulttuuristen tarpeiden ja oikeuksien toteutumista yhteistyössä vertaisten, ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Koronapandemian myötä syntyi syksyllä 2020 ajatus podcasteista. Radio Lång Podcast tuo kuuluviin avoimen toiminnan kävijöiden runo- ja kirjallisuusryhmissä yli 10 vuoden ajan tuottamia tekstejä. Osa tekstien kirjoittajista on jo edesmenneitä.

Sano minua rakkaaksi tänään
sillä huomenna huulemme eivät ehkä enää liiku
tai olen vailla hampaita ja tukkaa
Sano vain: rakastan sinua
koska rakkautta on niin vähän
ja rakkaita on vähän
-Ipi-

Teksti

Anna-Mari Rosenlöf
Erityisasiantuntija
Kulttuurihyvinvoinnin YAMK-kouluttaja
Turun AMK