Covid-pandemian vaikutukset projektityöhön – kokemuksia MEGA-hankkeesta

Maaliskuun alussa MEGA-hanke-työryhmämme saapui lentäen Etelä-Afrikan Pretoriasta Lontoon kautta Suomeen. Olimme olleet viikon pituisella hankkeen koordinaatiomatkalla. Etelä-Afrikassa oli pandemian suhteen ollut hyvin rauhallista emmekä olleet huomanneet merkkejä rajoitustoimista.

Koronaviruksen leviämisestä oli kyllä ollut merkkejä jo lähtiessämme matkalle, mutta silloin näytti vielä siltä, että tauti ei äityisi kovin pahaksi ainakaan meillä Suomessa. Tänään tiedämme, että olimme pahasti väärässä. Maaliskuun alun jälkeen emme ole juuri toisiamme tavanneet muuten kuin Zoomissa tai Temsissa.

Työtä nuorten mielenterveyden hyväksi

Turun AMK:n Mielenterveyden edistämisen tutkimusryhmä on osallisena ainakin kahdessa kansainvälisessä hankkeessa, MEGA- ja MoMeNT- hankkeissa, sekä kansallisessa TurvaSiipi-hankkeessa. Pandemia haittaa näiden kaikkien etenemistä edelleen merkittävästi.

MEGA-hankkeen (Building capacity by implementing mhGAP mobile intervention in SADC countries) partnereina on Turun AMK:n lisäksi neljä yliopistoa Etelä-Afrikasta, kaksi Sambiasta sekä korkeakoulut Riiasta ja Hampurista. Hanke on saanut rahoituksen EU:n Capacity Buiding -ohjelmasta ja Turun AMK toimii hankkeen vetäjänä, yliopettaja Mari Lahden toimiessa hankejohtajana.

Hankeen tavoitteena on parantaa nuorten mielenterveysongelmien varhaista toteamista perusterveydenhuollon toimipisteissä Etelä-Afrikassa ja Sambiassa. Tarkoituksena on kehittää terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön älypuhelinsovellus, jonka auttaisi tunnistamaan ongelmia nopeasti.  Tämä puolestaan ohjaisi nuoria hakeutumaan nopeasti oikean ja tarpeeksi varhaisen avun pariin.

Kansainvälistä yhteistyötä

Maaliskuun 2020 alkuun mennessä projektimme oli edennyt, alun vaikeuksien jälkeen, hyvinkin suotuisasti. Älypuhelinsovelluksen kehittäminen oli aikaa vievä, monipolvinen prosessi, jonka kehittämiseen osallistuivat kaikki hankepartnerit. Toimijoiden osaamisen ja sitkeän yhteistyön avulla appi lopulta valmistui.

Päävastuun teknisestä toteutuksesta kantoi Riian teknillinen yliopisto. Tämän jälkeen afrikkalaiset partnerimme pitivät koulutuksia sovelluksen käytöstä ja sen pilotointi lähti liikkeelle useimmilla hankkeeseen osallistuvilla klinikoilla. Tätä kaikkea edelsivät monet hanketapaamiset niin Afrikassa kuin Euroopassa sekä online-kokoukset. Tutkimusta tehtiin muun muassa klinikoilla työskentelevien mielenterveyden lukutaidosta. Tutkimustuloksia on jo julkaistukin terveystieteen julkaisuissa.

Alussa mainitun hankematkan aikana olimme sopineet järjestävämme hankkeen loppukonferenssin Sambian pääkaupungissa Lusakassa. Tarkoituksena oli järjestää suurehko tapahtuma paitsi hankkeen toiminnoissa mukana olleille, myös kaikille eteläisen Afrikan mielenterveystyön kollegoillemme. Konferenssi olisi pääsymaksuton, mikä edesauttaisi osallistumista. Suomen Sambian suurlähetystö lupasi tukensa, samoin useat järjestöt Sambiassa mukaan lukien maan sairaanhoitajaliitto. Hotelli ja ajankohtakin olivat sovittuina. EU:n korkean tason edustajia pyydettäisiin paikalle, samoin edustajat kaikista partnerikouluista. Olimme myös sopineet kahdesta hankekoordinaatiomatkasta Afrikkaan ja yhdestä kokouksesta Euroopassa ennen konferenssia. Hanke oli hyvässä vauhdissa ja tutkimusdataakin kerättiin kiitettävästi. Meidät oli myös huomattu Etelä-Afrikan terveysministeriössä.  Vuoden lopussa hankkeen piti päättyä.

Pandemia hidasti hanketta

Kevään kuluessa kaikki sitten muuttui. Ensin iskivät matkustusrajoitukset ja sitten lockdown kaikissa maissa. Huolimatta siitä, että hankkeessa vaikuttavissa Afrikan maissa pandemian kanssa on selvitty kohtuullisen hyvin, jouduttiin älypuhelinsovelluksen pilotointi keskeyttämään suurelta osin.

Kaikki matkustusta vaativat hankekokoukset jouduttiin perumaan, ja meidän piti siirtyä kokonaan pois kampukselta. Tämä on vaikeuttanut selvästi yhteydenpitoa. Henkilökohtaisten tapaamisten arvostus hankkeeseen osallistuvissa Afrikan maissa on korkealla. Aidot tapaamiset kasvokkain vahvistavat sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä hankepartnereiden välillä. Ne ovat myös tärkeitä motivaation ja innostuksen lähteitä. Tapaamiset ovat lisäksi oiva tapa osoittaa arvostusta hankkeessa työskenteleville kollegoille. Yhteiset illalliset ja vierailut sekä muu sosiaalinen toiminta ovat tärkeä osa hanketta. Tapanamme on ollut, että hankekokousten aikana tavataan myös paikallisten sidosryhmien edustajia ja pienet Turku-aiheiset liikelahjat ovat olleet arvostettuja.

Kevään mittaan tuli myös selväksi, että vaivalla syksylle valmistelemamme konferenssi jäisi pitämättä. Tämä tuntui hyvin vaikealta hyväksyä, koska toiveet olivat olleet korkealla. Konferenssi olisi ollut ainutlaatuinen, sillä mielenterveys- ja psykiatrisen hoitotyön konferensseja ei juurikaan ole järjestetty eteläisessä Afrikassa. Lisäksi olimme saaneet konferenssille useita korkean tason tukijoita. Konferenssin avulla olisimme saaneet runsaasti positiivista näkyvyyttä myös EU:ssa.

Huoli rahoituksesta

Ehkä suurimmaksi kysymykseksi nousi se, miten rahoittajamme, EU:n Capacity building -ohjelma, suhtautuisi hankkeen viivästymiseen. Olimme budjetoineet runsaasti varoja muun muassa hankkeeseen liittyviin matkoihin ja kokousten järjestelyihin, ja nämä varat jäisivät suurelta osin käyttämättä. Paljon muutakin jo sovittua jäi tekemättä.

Eteemme nousi kysymys, perittäisiinkö rahoitusta takaisin. Tämä sekoittaisi meidän kaikkien työsuunnitelmia isosti. Otimme yhteyttä rahoittajaan neuvotellaksemme, miten hyvin edenneen hankkeen tavoitteet saavutettaisiin ja jo kertynyt tutkimustieto sekä älypuhelinsovellus saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman hyvin.

Rahoittajamme ymmärsi haasteellisen tilanteemme täysin. Tuskin olimme ainoa EU:n rahoittama hanke, joka paini koronaepidemian aiheuttamien ongelmien kanssa. Haimme ja meille myönnettiin lisäaikaa. Tämä helpotti akuuttia tilannetta, vaikka uudelleen järjestelyistä koitui ja koituu vieläkin paljon lisäjärjestelyjä. Itse asiassa tilanne ei Turun AMK:n kohdalla ole kovin ongelmallinen, toisin kuin niillä partnereilla, joiden hanketyöntekijät ovat palkattuina vain tietyn ajan ja koko heille maksettava palkka tulee hankerahoituksesta.

Hanke on jatkunut niiltä osin, kuin se tässä tilanteessa on ollut mahdollista. Klinikat ovat osin pystyneet pilotoimaan sovellusta ja näin kerryttämään myös tutkimusaineistoa. Hankekokoukset ovat jatkuneet etätyöskentelynä. Konferenssi järjestetään ensi keväänä kaksipäiväisenä etäkonferenssina.

Teksti

Heikki Ellilä
Yliopettaja
Turun AMK

Mari Lahti
Yliopettaja
Turun AMK

Joonas Korhonen
Yliopettaja
Turun AMK

Arina Kisaleva
Suunnittelija
Turun AMK

Anita Narbo
Hankeasiantuntija
Turun AMK

MEGA-hanke