Diabetes voi aiheuttaa lapselle hengenvaarallisen ketoasidoosin – osaatko tunnistaa sen merkit?

Diabeettinen ketoasidoosi on lapsen henkeä uhkaava ja nopeasti etenevä elimistön häiriötila, joka on tärkeää havaita ja tunnistaa ajoissa. Välittömästi ja oikealla tavalla aloitettu hoito parantaa potilaan ennustetta ja vähentää tarvetta tehohoidolle. Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, millaista osaamista sairaanhoitaja päivystyksessä tähän tarvitsee.

Diabeettinen ketoasidoosi on diabeteksen aiheuttama elimistön happoemästasapainon häiriö, josta seuraa kuivumistila ja elimistön liiallinen happamuus. Lapsella sen ensioireet muistuttavat tavallisia lastentauteja, kuten vatsatautia. Lapsi valittaa vatsakipua, oksentelee ja on väsynyt.

Vanhemmat huolestuvat usein vasta myöhempien oireiden ilmestyessä. Tällöin huomio kiinnittyy lapsen hengitykseen, joka haisee oudosti makealle ja kuulostaa erilaiselta. Hengitys on tiheää ja huokailevaa, ja voi herätä huoli astman puhkeamisesta lapsella. Päivystykseen lapsi viedään viimeistään, kun tajunnantaso alkaa laskea ja lapsi muuttuu sekavaksi ja tokkuraiseksi.

Miten tunnistaa diabetekseen sairastunut lapsi, jolla voi olla ketoasidoosi?

Sairaanhoitajan tärkein työväline peruselintoimintojen häiriöiden tunnistamisessa on toistetusti tehty potilaan tilanarvio, johon käytetään ABCDE-menetelmää. Siinä käydään järjestelmällisesti läpi eri elinjärjestelmät, kuten hengitys, verenkierto ja tajunta, ja arvioidaan niiden toiminnan riittävyyttä. Siihen sisältyy myös pikamittauksena tehtävä verensokerin ja ketoaineiden mittaaminen.

Ketoaineet määritellään sormenpäästä otettavasta verinäytteestä samalla mittarilla kuin verensokeri, mutta molemmille tutkimuksille tarvitaan omat liuskansa. Kohonnut verensokeri yhdessä ketoaineiden esiintymisen kanssa kertoo insuliinin puutoksesta ja ketoasidoosin riskistä.

Mitä sairaanhoitajan tulisi tietää diabeettisen ketoasidoosin hoidosta?

Lapsen diabeettisen ketoasidoosin päivystyshoitoon kuuluu suonensisäisen nestehoidon aloittaminen kuivuman korjaamiseksi, mutta insuliinia lapselle ei päivystyksessä korkeasta verensokerista huolimatta saa antaa. Insuliinihoito voidaan aloittaa vasta, kun kuivumistilaa on saatu korjattua, ja se tapahtuu jatkohoidossa lasten teho-osastolla.

Oikeaan aikaan aloitettu insuliinihoito pienentää riskiä saada vakavia komplikaatiota, kuten aivoturvotus. Aivoturvotuksen oireita lapsella ovat jatkuvasti paheneva päänsärky, sykkeen lasku ja neurologiset oireet, kuten ärtyisyys, sekavuus ja tokkuraisuus. Aivoturvotus voi olla lapsella jo päivystykseen tuotaessa, tai se voi kehittyä hoidon aikana. Se voi johtaa koomaan ja kuolemaan.

Suomessa diabeetikkolapsia enemmän kuin muualla

Huolimatta lasten tyypin 1 diabeteksen yleisyydestä Suomessa kotimaista hoitosuositusta lapsen diabeteksen ja diabeettisen ketoasidoosin hoidosta ei ole tehty. Lapsen diabeettiseen ketoasidoosiin johtaa usein diabetesdiagnoosin viivästyminen.

Diabeteksen ensioireiden tunnistaminen onkin siten erityisen tärkeää. Lapsella niitä ovat janoisuus ja jatkuva juominen. Lapsi myös virtsaa paljon ja usein, ja jo kuivaksi oppinut leikki-ikäinen saattaa alkaa kastella uudestaan. Lapsen paino laskee, vaikka hän syö paljon ja ruokahalu on hyvä. Muita mahdollisia oireita ovat tulehdusherkkyys, näköhäiriöt ja kasvun häiriintyminen.

Sairaanhoitajan osaamista on myös vanhempien tukeminen

Diabeteksen puhkeaminen lapsella, ja erityisesti kun siihen liittyy henkeä uhkaava ketoasidoosi, on järkytys vanhemmille ja suuri muutos koko perheen elämään ja sen rutiineihin. Välittömään huoleen lapsen hengissä pysymisestä liittyy vanhempien huoli tulevaisuudesta ja diabeteksen kanssa selviämisestä.

Sairaanhoitaja tukee vanhempia auttamalla heitä ymmärtämään, ettei lapsen sairastumiselle ole mitään syytä, johon olisi voinut itse mitenkään vaikuttaa. Diabetekseen sairastuminen johtuu elimistön puolustusmekanismeista, eikä lääketiede ole vielä löytänyt sille syytä. Vanhempien taakkaa voi keventää tieto, että diabetes ei rajoita lasta eikä estä elämästä normaalia elämää.

 

Tutustu Iina Rikalaisen opinnäytetyöhön: Sairaanhoitaja ja lapsen diabeettisen ketoasidoosin päivystyshoitotyö – 360°-videon käsikirjoitus. 

 

 

Teksti:

Iina Rikalainen
Sairaanhoitajaopiskelija
Turku AMK

Tiina Nurmela
TtT, yliopettaja
Turun AMK

Kuva: Freepik