Digituen tarve ikäihmisillä

Yhä useampi ikäihminen on tottunut digi- tai älylaitteiden käyttäjä. Se ei kuitenkaan poista ikäihmisten digituen tarvetta. Taidot voivat vaihdella suurestikin aktiivisesta ja itsenäisestä digipalveluiden ja -sovellusten käytöstä lähes kokonaan läheisten tukemaan käyttöön. Osalla ikäihmisistä motivaatio, uskonpuute ja pelko voivat johtaa siihen, ettei digilaitteiden käyttöä haluta edes yrittää.

Monella ikäihmisellä on digituen tarvetta. Digituen ainoa tarjoaja on monelle omat läheiset, eikä muita digitukipalveluita juuri tunneta. Valtiovarainministeriön ja digi- ja väestötietoviraston tekemän digikartoitus -kyselyn perusteella suurella osalla suomalaisista digitaidot ja osaaminen älylaitteiden sekä digitaalisten palveluiden käytön osalta ovat hyvällä tasolla.

Digitaitokartoituksen avulla haluttiin saada tietoa suomalaisten digitaidoista sekä digituen tarpeen määrästä. Kartoituksessa haluttiin myös selvittää, millaisissa tilanteissa digitukea tarvitaan ja minkälaista tarjonnan tulisi olla. Osa kyselyyn vastaajista kertoi, että ei ole kiinnostunut digitaitojen opettelusta. He kokivat digimaailman hankalaksi, sillä koettiin, että palveluita on liian vaikea käyttää, tietoturva ei ole kunnossa ja laitteiden käyttö on hankalaa. Osa uskoi olevansa liian vanha pysyäkseen mukana digitalisaatiokehityksessä.

Kyselyn mukaan digitukea kaipaavat erityisesti iäkkäät ihmiset mutta myös esimerkiksi työttömät tai maahanmuuttajat. Toimenpiteeksi ehdotettiin ilmaisen digituen saatavuuden lisäämistä, henkilökohtaisesti tarjottavaa ja matalankynnyksen opastusta.

ARVO ihmisille -hankkeen osallistujien kokemuksia Digiapua-ryhmästä

Olin itse mukana projektiharjoittelu-opintojaksolla ARVO ihmiselle -hankkeessa. Hankeen toteuttajia ovat Turun ammattikorkeakoulu, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä (diakoniatyön yhteisvastuu), Turun A-Kilta, Lounais-Suomen Martat ja Fingerroosin säätiö. Sain olla mukana Digiapua-ryhmissä apuohjaajan roolissa.

ARVO ihmiselle -hankkeen tarkoituksena on tuoda yhteen ruoka-avun ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen toimijoita. Heikossa elämäntilanteessa olevien määrä ja välittömän palvelun tarve on korkea. Tätä on lisännyt erityisesti koronapandemia.

Ryhmässä käytiin läpi muun muassa sähköpostin, Kelan ja TE-palveluiden käyttöä, etäyhteyksiä sekä tietoturva-asioita.

Hankkeessa on kolme eri elämänhallintaryhmää, jotka kokoontuivat syksyllä 2021 tietyin väliajoin. Ryhmät kokoontuivat eri puolilla Turkua, jotta mahdollisimman moni pystyisi tavoittamaan ryhmät. Ryhmät olivat Digiapua-ryhmä, “Ankkuroi kokemukses” -ryhmä sekä Terveellinen ravitsemus ja sujuvampi arki -ryhmä.

Digiapua-ryhmä, johon itse pääsin osalliseksi oli sisällöltään rentoa ja maksutonta ryhmätoimintaa. Ryhmän tarkoituksena oli käydä läpi muun muassa sähköpostin käyttöä, etäyhteyksiä, verkkopankkia, Kelan ja TE-palveluiden käyttöä sekä tietoturva-asioita. Jokaiselle tunnille suunniteltiin ohjelmarunko, mutta tunneilla mentiin kuitenkin hyvin pitkälti asiakkaiden kysymysten ja ongelmien ehdoilla. Digiryhmässä oli mahdollisuus saada hyvin henkilökohtaistakin palvelua, sillä ryhmän maksimiosallistujamäärä oli seitsemän henkilöä.

Itsevarmuutta onnistumisen kokemuksista

Digiapua-ryhmän vastuuohjaaja Olavi Helenius kertoi Digiapua-ryhmän tuloksista. Minua kiinnosti, olivatko osallistujat saaneet digiryhmästä tarvitsemaansa apua ja oliko ryhmässä käynneistä osallistujille hyötyä. Kysyin myös, olisiko tällaiselle palvelulle tarvetta jatkossakin.

Asiakkaat kokivat digiryhmät tärkeiksi ja toivoivat, että niitä järjestettäisiin myös jatkossa.

Digiapua-ryhmissä käydessäni sain monesti itsekin välitöntä palautetta osallistujilta. Osallistujat kiittelivät ja olivat silminnähden kiitollisia saamastaan avusta. Heleniuksen mukaan poikkeuksetta kaikki asiakkaat kokivat digiryhmät tärkeiksi ja toivoivat, että niitä järjestettäisiin myös jatkossa.

Osallistujat olivat kokeneet ryhmien pienuuden hyödyllisiksi, sillä ryhmissä oli helppo oppia ja kynnys oli matala lähteä kysymään apua omiin ongelmiin. Osallistujat kokivat saaneensa apua laitteiden käyttöön ja uskallusta kokeilla lisää.

Kannustaminen digilaitteiden rohkeaan käyttöön ja kokeilemiseen tuotti tulosta, ja useat osallistujat saivat itsevarmuutta digilaitteidensa käyttämiseen. Valtiovarainministeriön Digikartoitus-kyselyn mukaan yleisin vastaus digilaitteiden käyttämättömyydelle oli motivaation puute. Apu tähän voisi löytyä henkilökohtaisesta avustamisesta, kannustamisesta sekä tietotaidon karttumisesta.

ARVO ihmiselle – verkoston avulla moniammatillista tukea elämänhallintaan -hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (2021–2022). Lue lisää hankkeesta.

 

 

Teksti:

Emma Sandelin
Sosionomiopiskelija
Turku AMK

Ohjaava opettaja:
Sirppa Kinos
Yliopettaja
Turun AMK