Eettinen osaaminen kehittyy hoitotyön ohjatussa harjoittelussa

Terveysalan opiskelijat kohtaavat harjoittelujaksoilla erilaisia eettisesti ongelmallisia tilanteita ja pääsevät näkemään aitiopaikalta, miten käytännön hoitotyössä niitä ratkaistaan. Monipuolinen ohjaus kliinisessä harjoittelussa on yksi tärkeimmistä opiskelijan osaamisen kehittymiseen liittyvistä tekijöistä, ja sillä on koettu olevan merkitystä jopa alalle sitoutumiseen.

Kliinisissä hoitotyön ympäristöissä tapahtuvalla oppimisella on keskeinen merkitys terveysalalle suuntautuvalle, sillä esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijoiden opinnoista jopa noin kolmannes tapahtuu harjoittelujaksoilla. Harjoittelujaksoilla tulee kiinnittää huomiota opiskelijan eettisen osaamisen kehittymiseen sen lisäksi, että siellä harjoitellaan kliinisiä taitoja.

Harjoittelujaksojen aikana yksiköiden henkilöstö toimii ammatillisena roolimallina opiskelijalle, ja opiskelijoiden eettinen osaaminen kehittyykin todennäköisesti parhaiten silloin, kun he näkevät roolimalliensa työskentelevän eettisesti.

Eettisesti haasteellinen hoitotyön arki

Erilaisia eettisiä ongelmatilanteita sisältyy väistämättä hoitotyön arkeen. Tyypillisesti eettinen ongelmatilanne ilmenee hoitoa koskevina näkemyseroina liittyen esimerkiksi itsemääräämisoikeuteen, salassapitoon tai kollegiaalisuuteen.

Eettiset ongelmatilanteet voivat ilmetä esimerkiksi siten, että hoitaja ei koe oloaan varmaksi ja hoitotyö ei suju. Lisäksi potilaat voivat olla tyytymättömiä hoitoonsa. Hoitotyön eettisesti ongelmallisissa tilanteissa toimiminen vaatii hoitajalta uskallusta ja rohkeutta.

Myös opiskelijat kohtaavat erilaisia eettisiä ongelmatilanteita ohjatuilla harjoittelujaksoilla. Kyseiset ongelmat saattavat liittyä potilaaseen, opiskelijaan itseensä, ohjaajiin tai yksikön muuhun henkilökuntaan. Opiskelija voi esimerkiksi havaita aseptisen työskentelyn laiminlyöntejä, epäeettistä kivun hoitoa, epäasiallista vuorovaikutusta potilaiden kanssa tai kuulla potilaista puhuttavan pahaa. Lisäksi työyksikön ilmapiiriin sekä työntekijöiden että opiskelijan välisiin suhteisiin liittyvät ongelmat ovat mahdollisia.

Ratkaisemattomat eettiset ongelmat saattavat aiheuttaa opiskelijalle stressiä.

Opiskelija voi havaita ristiriitoja työntekijöiden välillä ja kokea ilmapiirin kireäksi. Opiskelija saattaa kuulla toisten työpanosta kritisoitavan tai huomata työtoverista puhuttavan pahaa selän takana. Hoitohenkilökunnan ja opiskelijoiden väliseen suhteeseen liittyen opiskelija saattaa esimerkiksi kokea, ettei ole toivottu työyhteisön jäsenenä.

Ratkaisemattomat eettiset ongelmat saattavat aiheuttaa opiskelijalle stressiä ja muita negatiivisia tuntemuksia. Tutkimukset osoittavat, että ohjatun harjoittelun jaksoilla huonoja käytäntöjä nähneet opiskelijat saattavat usein kokea myös velvollisuutta toimia, mutta heiltä puuttuu rohkeutta puuttua tai kertoa havaitsemistaan epäkohdista.

Ammattietiikan oppiminen

Etiikan oppiminen on ollut terveysalan koulutuksen tavoitteena aina Florence Nightingalen ajasta alkaen. Etiikan oppimisen keskeisiä tavoitteita ovat opiskelijan kehittyminen eettiseen päätöksentekoon kykeneväksi ammattilaiseksi.

Etiikan opetusta tulisi sisällyttää kaikille ohjatuille harjoittelujaksoille.

Eettinen osaaminen edellyttää opiskelijalta lakien, asetusten, arvojen, periaatteiden ja eettisten ohjeiden tuntemusta sekä eettistä herkkyyttä ja kykyä eettiseen päätöksentekoon. Opiskelijan tulee kyetä tunnistamaan ja ratkaisemaan eettisiä ongelmia käytännön hoitotyössä sekä tietää, mistä löytää tutkittua tietoa eettisten ongelmien ratkaisemiseksi. Opiskelijan tulee myös kyetä reflektoimaan omaa toimintaansa ja perustelemaan valintansa.

Etiikan opetusta tulisi sisällyttää kaikille ohjatuille harjoittelujaksoille, sillä siellä saadut kokemukset ja todellisista potilastapauksista keskusteleminen auttavat opiskelijaa yhdistämään tietoa ongelmista ja ratkaisuista käytäntöön. Vaikka opiskelija kohtaisi harjoittelujakson aikana kielteisiä kokemuksia, voi kokemusten käsittely tarvittaessa yhteistyössä opettajien ja hoitotyön ammattilaisten kanssa kuitenkin edistää oppimista.

On siis tärkeää keskustella opiskelijan kanssa siitä, mitä hän on havainnut harjoittelun aikana ympäristössään ja itsessään sekä käydä opiskelijan kanssa rohkeasti läpi näitä kokemuksia pohtien samalla valintoja ja ratkaisuja perustellen. Lisäksi etiikan oppimista voi tehostaa antamalla opiskelijalle kuviteltuja tai todellisia esimerkkejä eettisistä ongelmista ratkaistavaksi.

Turvallinen ohjaussuhde

Reflektiivinen ohjaussuhde on avainasemassa opiskelijan oppimiseksi ja eettisten kysymysten käsittelemiseksi harjoittelujaksoilla. Opiskelijaohjaajan tulisi luoda opiskelijalle turvallinen ja salliva ilmapiiri, jossa hän tuntee itsensä tervetulleeksi ja osaksi hoitotiimiä.

Vastavuoroisuus ohjaussuhteessa rakentuu opiskelijan ja ohjaajan väliseen kunnioitukseen ja luottamukseen, jossa opiskelijaa tuetaan, kannustetaan ja puolustetaan. Opiskelijaohjaajan tehtävänä on arvioida opiskelijaa ohjatussa harjoittelussa ja palautteen avulla auttaa opiskelijaa kasvattamaan omaa ammatti-identiteettiään.

Opiskelijan on hyvä ymmärtää, että etiikan oppiminen ei pääty valmistumiseen. Hoitotyön etiikan perusteet opitaan terveysalan koulutuksessa, mutta hoitaja kehittyy saamiensa kokemusten kautta jatkuvasti kohti parempaa eettistä päätöksentekoa.

 

 

Teksti

Jasmin Lumiaho
Sairaanhoitaja, TtM-opiskelija
Hoitotieteen laitos
Turun yliopisto

Marika Salmi
Sairaanhoitaja, TtM-opiskelija
Hoitotieteen laitos
Turun yliopisto