Elämisen arvoista elämää palvelutalossa
Yhteiskunnalliset olosuhteet ovat jo pitkään haastaneet vanhuspalvelujen rakenteiden ja työn kehittämistä. Suomalaisen ikärakenteen muuttuessa ja ikääntyneiden toimintakyvyn heikentyessä yhä useammalle tulee tarve muuttaa omasta kodistaan palvelutaloon. Palveluiden helpompi saatavuus, esteetön asuinympäristö, yhteisöllisyys ja monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet vaikuttavat ikääntyneen muuttopäätökseen.
Tarkastelimme palvelutalo Iso-Heikissä asuvien asukkaiden elämänlaatua, sen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja elinympäristön ulottuvuuksien näkökulmista.
Ikääntyneen kokemukseen palvelun laadusta vaikuttaa onnistunut palveluprosessi, jonka merkittävimmässä osassa on henkilöstön ja yksilön välinen vuorovaikutus. Ikäihmisen kokemaa hyvinvointia voidaan tukea käytännön vanhustyön menetelmillä, kuten yksilöllisten tarpeiden toteuttamisella. Ikääntyneille on tärkeää turvallisuuden tunne ja kokemus siitä, että kuuluu jonnekin.
Elämänlaadun ulottuvuuksia tarkasteltaessa nousee tärkeään asemaan ikääntyneen oma kokemus hallinnan tunteen säilyttämisestä. Oleellista on selvittää ikääntyneen tarpeet yksilön omien näkökulmien kautta ja suhtautua toiveisiin kunnioittavasti. Se mikä tuo elämään onnellisuutta, tekee elämästä nautittavaa ja elämisen arvoista.
Tutkimuksellisen kehittämisprojektin tulosten mukaan tutkittavat kokivat elämänlaatunsa pääosin hyväksi ja yli puolet vastaajista oli melko tyytyväisiä yleiseen terveydentilaansa. Elämänlaadun ulottuvuuksista parhaaksi koettiin elinympäristöön liittyvä ulottuvuus. Tähän vaikuttivat palvelutalon turvallisuus, asuinalueen olosuhteet, riittävä tiedon saanti sekä mahdollisuudet vapaa-ajan toimintaan.
Heikoimpana koettiin fyysinen ulottuvuus. Fyysisen ulottuvuuden kokemus muodostui liikuntakyvystä, unenlaadusta, fyysisen kivun vaikutuksista päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen sekä arkipäivän tarmokkuudesta.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että monet ikäihmiset voivat oikein hyvin, heillä on rikas sosiaalinen elämä ja kokemus hyvästä elämänlaadusta. Toisille ikä on opettanut myös elämäntaitoja. Elämänkokemus tarjoaa merkityksellisen elämänvaiheen, vanhuuden. Elämässä säilyy laatu siis palvelutalossakin!
Betania Säätiö on myöntänyt apurahan tähän tutkimukselliseen kehittämisprojektiin. Suuret kiitokset!
Lähteet
Aula, P. & Heinonen, J. 2016. The Reputable Firm: How Digitalization of Communication Is Revolutionizing Reputation Management. Springer.
Crisp, D.; Windsor, T.; Butterworth, P. & Anstey, K. 2013. What are older adults seeking? Factors encouraging or discouraging retirement village living. Australasian journal on ageing, 32(3), 163-170.
Frisch, M.B. 2000. Improving mental and physical health care through Quality of Life Therapy and assessment. In: Diener E., Rahtz D.R. (eds) Advances in Quality of Life Theory and Research. Social Indicators Research Series, vol 4. Springer, Dordrecht.
Haarni, I. 2014. Ikääntyvä mieli. Helsinki: Suomen mielenterveysseura.
Sarvimäki, A. 2015. Elämän tarkoitus, merkitys ja mielekkyys vanhuudessa. Teoksessa Vanhuuden Mieli. Helsinki: Ikäinstituutti.
Tay, L. & Diener, E. 2011. Needs and Subjective Well-Being Around the World. Journal of personality and social psychology, 101-2.
Wiss, J. 2021. Palvelutalo Iso-Heikin asukkaiden elämänlaadun arvioiminen. Opinnäytetyö Turun ammattikorkeakoulu.
Teksti
Jukka Wiss
YAMK-opiskelija, Gerontologinen asiantuntijuus
Turun AMK
Sini Eloranta
TtT, dosentti, yliopettaja
Turun AMK