Emotionaalinen tuki ja perhekeskeinen hoito ovat tärkeä osa lapsen postoperatiivista hoitoa

Sairaanhoitajan antamalla tuella ja selkeällä ohjauksella pystytään luomaan turvallisuuden tunnetta sekä minimoimaan ahdistusta ja pelkoa aiheuttavia tekijöitä.

Lapsen kokemukset sairaalahoidosta voivat vaikuttaa hänen tuleviin hoitokertoihin niin positiivisella kuin negatiivisellakin tavalla. Hoitotyön tutkimussäätiön mukaan toimenpiteeseen valmisteltu ja emotionaalisesti itsensä turvalliseksi kokevat lapsi ja vanhemmat selviytyvät kokemuksistaan paremmin verrattaessa heihin, jotka on valmisteltu toimenpiteeseen puutteellisesti.

Vanhempien läsnäolo vaikuttaa moneen eri tekijään

Lasten hoitotyössä isossa roolissa ovat vanhemmat ja heidän luoma henkinen tuki. Tutkimukset osoittavat, että vanhemman läsnäololla heräämössä on hyviä vaikutuksia niin potilaaseen kuin vanhempiinkin. Vanhempien läsnä ollessa potilaat ovat kivuttomampia ja rauhallisempia. Perhekeskeisen hoidon vaikutukset voivat näkyä vielä kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen. On tutkittu, että kotona potilaat olivat rauhallisempia ja tyytyväisempiä verrattuna lapsiin, joiden luo vanhemmat eivät päässeet heti leikkauksen jälkeen.

Parantuminen joistain toimenpiteistä voi olla hyvinkin kivuliasta. Lasten kivun hoidossa tulee huomioida monia muita tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa kipukokemusta, kuten tunteet. Pelko ja ahdistus sekä fyysiset tunteet, kuten tunne täydestä rakosta, voi lisätä lapsen kokemaa kipua. Tärkeänä kipua lievittävänä tekijänä on todettu olevan lasten vanhempien ja läheisten läsnäolo, heidän tuoma lohtu ja rohkaiseminen eri tilanteissa.

Sairaalakokemus voi lisätä lapsen hoitomyönteisyyttä

Vanhempien läsnäololla on positiivisia vaikutuksia myös hoitajien näkökulmasta. Lapsipotilaat ovat usein helpommin hoidettavia, kun oma vanhempi on läsnä. Samalla sairaanhoitajien työ helpottuu, kun lähellä on joku, joka tuntee potilaan yksilönä parhaiten.

Lapsen kokemukset postoperatiivisesta hoidosta voivat vaikuttaa tuleviin hoitokertoihin. Esimerkiksi leikkauksen jälkeiset kivut, joita ei arvioida ja hoideta tehokkaasti, voivat jättää jälkeensä pelkoa ja jännitystä mahdollisiin tuleviin hoitokertoihin sekä aiheuttaa epäluottamusta hoitohenkilökuntaa kohtaan. Positiiviset kokemukset puolestaan lisäävät hoitomyönteisyyttä sekä tuo myönteisiä kokemuksia lapsen ja perheen elämään.

Vuorovaikutus on yksi sairaanhoitajan tärkeimmistä tehtävistä

Sairaanhoitajan tärkeimpiä tehtäviä kliinisen hoitotyön ohella on vuorovaikutus potilaan ja potilaan vanhempien tai omaisten kanssa. Onnistunut vuorovaikutus toimii pohjana esimerkiksi lapsipotilaan kaipaamalle emotionaaliselle tuelle.

Usein hoitoalan opiskelija pääsee harjoittamaan tätä taitoa vasta ensimmäisessä käytännön harjoittelussaan. Tilanne voi joidenkin opiskelijoiden kohdalla olla kuormittava tai jännittävä, ja joskus vuorovaikutustilanteet eivät mene niin kuin aluksi omassa mielessään suunnitteli. Tästä syystä opiskelijoille tulisi tarjota erilaisia tapoja harjoittaa vuorovaikutustaitojaan ennen oikeaa tilannetta.

Turun ammattikorkeakoulu on mukana kansainvälisessä 360ViSi-hankeessa, jonka tarkoituksena on kehittää terveydenhoidon oppimismenetelmä, joka hyödyntää 360-videota, simulaatiota ja interaktiivisuutta. 360-videota voidaan myös käyttää, kun harjoitellaan vuorovaikutustaitoja hoitotyössä.

360-videopelissä voidaan luoda tilanteita, joissa hoitoalan opiskelija pääsee harjoittelemaan vuorovaikutustaitojaan ja joutuu pohtimaan, miten hän toimisi erilaisissa tilanteissa. Opiskelijan tulee pelin aikana huomioida onnistunut vuorovaikutus, potilaan emotionaaliset tarpeet ja tilanteesta riippuen perhekeskeisyys sekä potilaan omaiset.

 

Tutustu Juulia Rinnan ja Salla Suopankin opinnäytetyöhön: Leikki-ikäisen lapsen postoperatiivinen hoitotyö tonsillektomian jälkeen.

 

 

Teksti:

Juulia Rinta
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Salla Suopanki
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK

Tiina Nurmela
TtT, yliopettaja
Turun AMK