Esteettömyys – erityisjärjestelystä itsestäänselvyydeksi?

Puhuttaessa esteettömyydestä monille tulee ensimmäisenä mieleen ympäristön fyysiseen esteettömyyteen liittyviä asioita, kuten pyörätuoliluiskat ja hissit. Esteettömyys on kuitenkin paljon muutakin. Esimerkiksi erilaisia näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon liittyviä asioita.

Esteettömyys ja saavutettavuus vahvistavat ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa riippumatta heidän toimintarajoitteistaan. Esteettömyydellä tarkoitetaan aineellisen ympäristöön liittyviä asioita, kuten portaiden rinnalle tehtyjä liuskoja tai hissejä, avarampia kulkuväyliä sekä hyvää valaistusta. Saavutettavuudella puolestaan viitataan aineettomaan ympäristöön liittyviin asioihin, kuten verkkosivuihin, palveluihin, tietoon ja asenteisiin. Palvelujen saavutettavuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että verkkosivujen sisältö on riittävän selkeää ja ymmärrettävää ja että sitä on mahdollista lukea ruudunlukuapuvälineillä. (Invalidiliitto, 2023)

Raamit esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttamiselle löytyvät Suomen lainsäädännöstä. Esimerkiksi vuonna 2017 annetussa valtioneuvoston asetuksessa määritellään minimivaatimukset rakennusten esteettömyydelle. Suomessa on myös viime aikoina tehty lakimuutoksia, joilla vastataan Euroopan unionin asettaman Esteettömyysdirektiivin vaatimuksiin. Direktiivi määrittelee tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksia ja sen tavoitteena on yhdenmukaistaa kaikkien EU:n jäsenmaiden vaatimukset. Suomessa siihen liittyvät lait ovat tulleet voimaan tämän vuoden helmikuussa ja niiden soveltaminen alkaa noin kahden vuoden kuluttua. (STM, 2023)

Vaikka esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvissä asioissa on menty eteenpäin viime vuosina, paljon on vielä tehtävää.

YK:n vammaissopimuksessa (2016), artiklassa 9 määritellään esteettömyyden ja saavutettavuuden tavoitteita ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimia. Siinä korostetaan kaikille sopivaa suunnittelua (“design for all”) siten, että kaikki ihmiset voisivat käyttää ympäristöjä, olivatpa ne sitten fyysisiä tai digitaalisia mahdollisimman laajasti ja ilman erillisiä muokkauksia. (Kemppainen, 2020).

Vaikka esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvissä asioissa on menty eteenpäin viime vuosina, paljon on vielä tehtävää. Jokainen pyörätuolinkäyttäjä lienee törmännyt tilanteisiin, joissa esteettömyyden edellytykset eivät täyty. Vaikka pakollinen luiska ovelle löytyisi, saattaa se esimerkiksi olla niin jyrkkä, ettei pyörätuolilla kulku, ainakaan ilman toisen ihmisen apua, onnistu turvallisesti. Tai kenties oviaukko on liian kapea pyörätuolille.

Kaikki hyötyvät esteettömyydestä ja saavutettavuudesta

Vaikka esteetön ympäristö ja helpommin saavutettavat palvelut eivät ole meille kaikille välttämättömiä, ne kuitenkin hyödyttävät meitä kaikkia. Esimerkiksi avarassa ympäristössä liikkuminen on sujuvampaa ihan jokaiselle. Myös turhien tasoerojen ja kynnysten välttäminen on eduksi kaikille vähentäen muun muassa kompastumisiin liittyvien tapaturmien riskiä. Jos mietitään kaatumisista aiheutuvia vuotuisia kustannuksia, voidaan ajatella esteettömyyden tuovan myös kustannustehokkuutta.

Monet maat ovat sitoutuneet YK:n vammaissopimukseen ja sen tavoitteisiin luoda kaikille sopivia ympäristöjä. Esimerkiksi Italiassa Lombardian alueella on kehitetty city for all-konsepti, jossa on huomioitu ihmisten erilaiset ominaisuudet, kyvyt, tarpeet ja olosuhteet. Konseptin suuntaviivojen levittäminen aloitettiin pitämällä koulutuksia muun muassa suunnittelijoille ja virkamiehille ja päättäjille. Sen jälkeen on kehitetty yhteistyötä yliopistojen sekä Italian standardointielinten kanssa.  (Steffan ym. 2022)

Kansainvälinen esteettömyyspäivä ja Esteetön kaupunki -kilpailu

Esteettömyys on ollut viime aikoina esillä myös toukokuussa vietettävän Kansainvälisen esteettömyyspäivän ansiosta. Vuonna 2012 Los Angelesista alkunsa saanut päivä on levinnyt ympäri maailman ja sitä vietetään aina toukokuun 3. torstaina. Kansainvälisen esteettömyyspäivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoutta palvelujen ja tilojen esteettömyydestä. (GAAD, 2023) Suomessa päivän vietto näkyy lähinnä erilaisten järjestöjen organisoimien tapahtumien ja tietoiskujen kautta.

Vuosittain järjestetään myös Euroopan komission ja Euroopan vammaisfoorumin yhteinen Esteetön kaupunki -kilpailu. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 ja Suomen kaupungeista Helsinki on kahdesti päässyt toiselle sijalle, vuosina 2015 ja 2022. Palkinto myönnetään sellaiselle kaupungille, joka voi osoittaa parantaneensa huomattavasti kaupunkielämän esteettömyyteen liittyviä asioita tai joka voi osoittaa konkreettisia parannussuunnitelmia. (Euroopan komission Suomen edustusto, 2023)

Jatkuuko esteettömyyden edistäminen seuraavalla hallituskaudella vai jääkö se säästöjen jalkoihin?

Edellisessä hallitusohjelmassa oli linjattu, ettei kenenkään ikäihmisen pitäisi joutua pelkäämään vanhenemista ja että sosiaalisesti kestävä hyvinvointivaltio huomioi kaikissa päätöksissään myös vammaisten ihmisten osallisuuden ja mahdollisuudet itsenäiseen elämään, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. (Hallitusohjelma 2019)

Nyt parhaillaan käynnissä ovat uuden hallituksen hallitusneuvottelut, joiden ohjelmalinjauksista ei ole vielä tarkempaa tietoa. Olisi tärkeää, että ihmisten tasaveroisten mahdollisuuksien toteutumisen tavoitteet nousisivat myös seuraavan hallituksen asialistalle, sillä saavutettavuuden ja esteettömyyden maailma ei ole vielä valmis.

Sote-alan henkilöstöllä mahdollisuus vaikuttaa omalta osaltaan esteettömyyden edistämiseen

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) velvoittaa hyvinvointialueet turvaamaan järjestämiensä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen esteettömyyden ja saavutettavuuden.

Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät ihmiset ovat tärkeässä asemassa esteettömyyden ja saavutettavuuden puolestapuhujina ja edistäjinä, koska heillä on työnsä ja koulutuksensa puolesta rakentunut käsitys niistä konkreettisista menetelmistä, joilla voidaan poistaa esteitä näiden tieltä. Kuuntelemalla samalla myös potilaiden esille tuomia tarpeita ja kokemuksia voidaan yhteistyössä jatkaa työtä esteettömämmän ja saavutettavamman tulevaisuuden puolesta.

 

Teksti:

Piia Kaukkila
Sairaanhoitaja, YAMK-opiskelija (Terveyden edistäminen)
Turun AMK

Tuuli Lahti
Yliopettaja, Terveys ja hyvinvointi -sektori
Turun AMK