Etäyhteyden hyödyntäminen asiakkaan ohjaamisessa sosiaali- ja terveysalalla
Keväällä 2020 koko maailmaa kohtasi koronaviruspandemia, joka vaikutti ihmisten normaaliin jokapäiväiseen elämään ja aiheutti eri maissa eritasoisia karanteeneja viruksen leviämisen estämiseksi. Koronapandemian aikana saatiin huomata, miten monipuolisesti etäyhteyttä voidaan käyttää hyödyksi kaikilla elämän alueilla. Etäpalavereista tuli arkipäivää, liikuntatunteja järjestettiin etänä ja koululaisetkin saivat tutustua etäohjaukseen ollessaan yhteydessä opettajaan videoyhteyden välityksellä.
Etenkin sosiaali- ja terveysalalla videovälitteinen ohjaus sai aivan uuden merkityksen. Monia vastaanottoja pystyttiin järjestämään videovälitteisesti. Etäyhteyksien käytöstä tuli osa arkipäivää, koska vaihtoehtoja ei ollut. Myös Kansaneläkelaitos selkiytti yksityisten etälääkäripalveluiden korvaamista ja otti korvauksissa huomioon nykyteknologian tarjoamat palvelut. Etäyhteydellä oli lisäksi suuri merkitys ystävien ja perheenjäsenten välisessä yhteydenpidossa. Videoyhteys sai jokapäiväisessä elämässämme täysin uudenlaisen merkityksen, jota ei osattu odottaa.
Teimme keväällä 2020 Turun ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön aiheesta Etäyhteyden hyödyntäminen asiakkaan ohjaamisessa sosiaali- ja terveysalalla. Opinnäytetyö oli osa TULOS-hanketta, ja se käsitteli erityisesti juuri videovälitteistä etäohjaamista.
Videovälitteisellä etäohjauksella on todettu olevan paljon etuja. Säästöt kustannuksissa ja ajan käytössä on yleensä koettu suurimmiksi video-ohjauksen hyödyiksi. Mikäli vastaanotolle lähteminen on haastavaa esimerkiksi pitkän välimatkan, pienten lasten tai vaikkapa mielenterveysongelmien vuoksi, on videovastaanotto hyvä vaihtoehto. Video-ohjaus koetaan myös henkilökohtaisempana kuin pelkkä puhelinkeskustelu, sillä se mahdollistaa ilmeiden ja eleiden havainnoimisen.
Video-ohjauksen onnistuminen vaatii toimivaa tekniikkaa ja yhteyden muodostamiseen käytettävää ohjelmaa. Lisäksi etäyhteyteen tarvitaan käytettävä laite, kuten tabletti, tietokone tai puhelin sekä riittävän nopea ja luotettava internet-yhteys. Liian hidas yhteys tai laitteen pieni suorituskyky voivat aiheuttaa äänen ja kuvan katkeilua, mikä häiritsee vuorovaikutusta ja voi aiheuttaa turhautumista. Hyödylliseksi on koettu myös riittävä koulutus ohjelman käyttöön.
Vuorovaikutukseen videonkeskustelussa on hyvä kiinnittää huomiota, sillä esimerkiksi katsekontakti voi olla erilainen kasvokkain ja videon välityksellä tapahtuvassa keskustelussa. Teknisten ongelmien on todettu olevan video-ohjauksen suurimpia haasteita. Lisäksi tietoturvaan ja yksityisyydensuojaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Videovastaanotto ei myöskään sovellu kaikille ihmisille eikä kaikkiin tilanteisiin. Esimerkiksi vaikeiden asioiden ja huonojen uutisten kertominen on parempi tehdä kasvokkain. Myös vuorovaikutussuhteen luominen lapsiin ja iäkkäisiin voi olla haastavaa videovälitteisesti.
Videovälitteinen ohjaus nähdään usein parempana vaihtoehtona kuin pelkkä puhelinkontakti, mutta yleensä sen ei koeta täysin korvaavan perinteistä, kasvokkain tapahtuvaa vastaanottoa. Videovastaanottoa tarjotaankin yleensä hoitohenkilökunnan puolelta vasta viimeisenä vaihtoehtona, eivätkä asiakkaatkaan osaa sitä pyytää. Kuitenkin se olisi monissa tilanteissa jopa perinteistä vastaanottoa parempi vaihtoehto, koska se tuo samalla niin kustannussäästöä kuin myös joustoa aikatauluihin molemmille osapuolille.
Kun fyysisesti vastaanotolle lähteminen on syystä tai toisesta haastavaa, olisi hyvä, että mahdollisuus etävastaanottoon olisi helposti saatavilla. Koronapandemian myötä kaikenlainen etäohjaus lisääntyi huomattavasti monilla elämän osa-alueilla, myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämän kehityksen näkisi mielellään jatkuvan myös pandemiarajoitusten jälkeenkin.
Lue lisää
Pääset lukemaan koko opinnäytetyön tästä linkistä.
Lähteet
Almathami, H.; Win, K.; Vlahu-Gjorgievska, E. 2020. Barriers and facilitators that influence telemedicine-based, real-time, online consultation at patients’ homes: Systematic literature review. Journal of medical internet research. Vol 20, No 2, 34–58.
Bykachev, K.; Karppi, J.; Turunen, H. 2018. Launching a video consultation service for child psychiatry in Pohjois-Savo region: opinions and experiences of the trained target groups. Finnish journal of eHealth and eWelfare. Vol.10, No 2-3, 319-325.
Donaghy, E.; Atherton, H.; Hammersley, V.; McNeilly, H.; Bikker, A.; Robbins, L.; Campbell, J.; McKinstry, B. 2019. Acceptability, benefits and challenges of video consulting: a qualitative study in primary care. British Journal of General Practice. Vol. 69, No 686, 586–594.
Jaklic, A.; Solina, F.; Sajn, L. 2016. User interface for a better eye contact in videoconferencing. Displays. Vol. 46, 25–36.
Kansaneläkelaitos. 2020. Kela selkiyttää yksityisten etälääkäripalveluiden korvaamista. Viitattu 26.4. 2020.
Kosonen, Riina-Malla. 2018. Perusterveydenhuollon työntekijöiden näkemyksiä sähköisten etäsovellusten ja videoteknologian käyttöönotosta Pohjois-Savossa. Pro gradu -tutkielma. Terveystieteiden tiedekunta. Terveystieteiden opettajankoulutus. Itä-Suomi: Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 30.3.2020
Orlando, J.; Beard, M.; Kumar, S. 2019. Systematic review of patient and caregivers´ satisfaction with telehealth videoconferencing as a mode of service delivery in managing patients´ health. PlosOne. 14(8). Viitattu 13.4.2020.
Randhawa, R.S.; Chandan J.S.; Thomas, T.; Singh, S. 2018. An exploration of the attitudes and views of general practioners on the use of video consultations in a primary healthcare setting: a qualitative pilot study. Primary health care research & development. Cambridge University Press 2018. Vol. 20.
Stenberg, J.; Blanco, S.; Holi, M.; Kampman, O.; Kieseppä, T.; Korkeila, J.; Mäki, P.; Wahlbeck, K.; Joffe, G.; Häll, P.; Joutsenniemi, K. 2016. Mielenterveyttä etänä? Suomen lääkärilehti. Vol. 71, No 35, 2106–2111.
Vuononvirta, T. 2011. Etäterveydenhuollon käyttöönotto terveydenhuollon verkostoissa. Tutkielma. Lääketieteellinen tiedekunta. Oulu: Oulun yliopisto.
Teksti
Milla Bertoft
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK
Suvi Pakkala
Sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK
Tuija Leinonen
Yliopettaja
Turun AMK
Yhteystiedot: tuija.leinonen(at)turkuamk.fi