Hoitoalan veto- ja pitovoima varmistetaan taitavalla osaamisen johtamisella

03.04.2023

Valtakunnallinen hoitajapula on vaikeutunut lähivuosina nopeasti. Hoitajia kiinnostavat työnantajat, jotka tarjoavat hyvät mahdollisuudet osaamisen hyödyntämiseen, ammattitaidon kehittämiseen ja uralla etenemiseen. Laaja-alainen osaamisen johtaminen on yksi vastaus hoitoalan veto- ja pitovoiman vahvistamiseen.

Terveysalan henkilöstön veto- ja pitovoiman haasteet on tunnistettu pitkään. Samalla on huomattu, että johtamisella on merkitystä työntekijöiden pysyvyydelle hoitotyössä. (1.) Nyt ollaan tilanteessa, jossa valtakunnallinen hoitajapula on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Pelkästään sairaanhoitajia puuttuu maasta arviolta 16 600 ja lähihoitajia 8 800. (2.) Samalla esimerkiksi sairaanhoitajien työolobarometri (3) osoittaa, että hoitoalan työoloissa, työhyvinvoinnissa ja työn vetovoimaisuudessa on vielä paljon kehitettävää.

Uusien työntekijöiden houkuttelu alalle ja nykyisistä työntekijöistä kiinni pitäminen ovat haasteellinen yhtälö (4). Nopealla työntekijöiden vaihtuvuudella on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi potilaiden hoitoon, hoitajien työhön ja hoidon kustannuksiin (5). Lisäksi ennätystahtia eläköityvän työväen mukana hoitoalalta katoaa hoitotyön ja sen johtamisen syväosaamista.

Osaamisen johtaminen hoitajien riittävyyden varmistamisen keskiöön

Yksi keskeisistä sote-alan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamisen toimintasuunnitelmista on osaamisen varmistaminen (6). Osaamisen organisointia on kyettävä aktiivisesti johtamaan. Sillä on yhteys moneen asiaan työpaikalla, kuten työhyvinvoinnin kehittämiseen. (7.) Myös johtamistyylit vaikuttavat hoitajien työhyvinvointiin (8). Siksi hoitotyön johtajien tulisi käyttää työssään strategioita, jotka edistävät työntekijöiden sisäistä motivaatiota (9).

Osaamisen johtaminen on yksi tekijä, jolla voidaan lisätä sote-alan veto- ja pitovoimaa sekä edistää alan kilpailukykyä (10). Tästä syystä on tärkeää kyetä osoittamaan, miten työntekijöiden ajantasainen osaaminen on yksi työpaikan tärkeimmistä voimavaroista. Niiden avulla selviydytään haastavistakin toimintaympäristön muutoksista.

Osaamiseen perustuva työympäristö syntyy johtamalla yhteistyötä

Jatkuvan oppimisen periaatteella voidaan vastata tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista työuran eri vaiheissa. Tavoitteena tulee olla, että osaamisen kehittämisestä muodostuu entistä useammalle työntekijälle itsestään selvä osa työtä. (11.) Lisäksi yhteinen osaamisen kehittäminen, kuulluksi tuleminen, luottamuksen osoittaminen ja mahdollisuuksien antaminen edistävät työhyvinvoinnin ja positiivisen työilmapiirin ylläpitämistä työpaikalla.

Terveydenhuollon johtajien tulee kehittää osaamiseen perustuvaa työympäristöä suunnitelmallisesti. Heidän tulee toimia muun muassa roolimalleina, tarjota työkalut osaamisen kehittämisen käyttöön ja palkita osaamisen välittäjinä toimivia työntekijöitä. (12.) Osaavat ja hyvinvoivat työntekijät luovat hoitoalalla positiivista työnantajamielikuvaa, joka näkyy parempana veto- ja pitovoimana kilpailtaessa osaavista hoitajista.

 

Tämä blogiteksti on osa Osaamisen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -opintojaksoa, jossa sote-alan ammattilaiset opiskelevat tradenomi (YAMK) -tutkintoa.

 

Teksti:

Anne Kurkela
Tradenomiopiskelija, Master School
Turun AMK

Julia Mäkelä
Tradenomiopiskelija, Master School
Turun AMK

Jan Holmberg
Tuntiopettaja, sairaanhoitaja (YAMK)
Turun AMK

 

Lähteet:

  1. Heilmann P. 2010. Scandinavian Journal of Public Health 38(5):518–523; Hayes LJ, O’Brien-Pallas L, Duffield C, Shamian J, Buchan J, Hughes F, Laschinger HKS, North N. 2011. Nurse turnover: A literature review -An update. Int J Nur Stud. 49(7):887–905.
  2. Keva 2023. Kuntien työvoimaennuste: Hoitajapula kaksinkertaistui kahdessa vuodessa. Saatavana: https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/kuntien-tyovoimaennuste-hoitajapula-kaksinkertaistui-kahdessa-vuodessa.
  3. Hahtela N & Karhe L. 2021. Sairaanhoitajien työolobarometri 2020. Sairaanhoitajaliiton selvitys sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuudesta ja työhyvinvoinnista. Sairaanhoitajaliiton julkaisu 11.1.2021. Saatavana: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2021/01/TYO%CC%88OLOBAROMETRI_2020_NETTI.pdf.
  4. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan. Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. TEM toimialaraportit 2021:2. Saatavana: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pdf.
  5. Buchan J, Shaffer FA, Catton H. 2018. Policy Brief: Nurse Retention. ICNM, ICN, CGFNS. Geneve. Saatavana: https://www.icn.ch/sites/default/files/inline-files/2018_ICNM%20Nurse%20retention.pdf.
  6. STM. 2023. Tiekartta 2022–2027: sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden työryhmä. Saatavana: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164634/STM_2023_8.pdf.
  7. Puttonen S, Hasu M & Pahkin K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Työterveyslaitos. Saatavana: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130787/Ty%C3%B6hyvinvointi%20paremmaksi.pdf.
  8. Niinihuhta M & Häggman-Laitila A. 2022. A systematic review of the relationships between nurse leaders’ leadership styles and nurses’ work-related well-being. Int J Nurs Pract. 28(5):e13040. doi: 10.1111/ijn.13040. Epub 2022 Jan 31. PMID: 35102648; PMCID: PMC9788052.
  9. Niskala J, Kanste O, Tomietto M, Miettunen J, Tuomikoski AM, Kyngäs H, Mikkonen K. 2020. Interventions to improve nurses’ job satisfaction: A systematic review and meta-analysis. J Adv Nurs. 76(7):1498-1508.
  10. Karsikas E, Tuomikoski A-M, Jarva E, Oikarinen A, Mikkonen K, Kääriäinen M, Koivunen K, Jounila-Ilola P, Kanste O & Meriläinen M. 2022. Tavoitteellinen osaamisen johtaminen edistää sosiaali- ja terveysalan kilpailukykyä. AMK-lehti// OAMK Journal 59/2022. Saatavana: https://oamk.fi/oamkjournal/2022/tavoitteellinen-osaamisen-johtaminen-edistaa-sosiaali-ja-terveysalan-kilpailukykya.
  11. Kallonen T, Kuhmonen A. 2021. Jatkuva oppiminen – työelämän tärkein taito. E-kirja Kauppakamari Tieto- kirjapalvelussa.1. painos. Helsinki: Kauppakamari. Vaatii kirjautumisen palveluun. Saatavana: https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.turkuamk.fi/ammattikirjasto/teos/jatkuva-oppiminen-2021.
  12. Karamitri I, Talias MA, Bellali T. 2017. Knowledge management practices in healthcare settings: a systematic review. The Int. J. Health Plan and Manag. (32)1: 4–18.