Hoitohenkilöstön työhyvinvointi – voiko sitä kehittää?

Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen tulisi panostaa ennaltaehkäisevästi ja säännöllisesti. Tulevaisuudessa työhyvinvoinnin kehittämiseen tarvitaan uusia innovaatioita ja menetelmiä.

Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Euroopassa on arvioitu, että 20–50 prosenttia hoitohenkilökunnasta harkitsee alan vaihtoa. Myös Suomessa sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien tilanne on heikentynyt vuosi vuodelta ja nuoret ovat hälyttävän kyllästyneitä hoitoalaan ja alan vaihto houkuttaa. Alan vaihdon harkitseminen voi olla selitettävissä esimerkiksi hoitoalan työn kuormittavuudella, korkeilla työn vaatimuksilla, potilaiden hoidon vaativuuden lisääntymisellä, pienellä palkalla, kuormittavilla työajoilla ja toimimattomalla johtamisella.

Valtakunnallisesti uutisoidaan lähes päivittäin hoitajapulasta ja siitä, mitä se on jo tällä hetkellä aiheuttanut ympäri Suomea. Esimerkiksi kesällä 2022 sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus etenkin hoitajien kohdalla on ollut haastavaa. Myös vuoden 2022 alussa uusien voimaan tulleiden henkilöstömitoituksien vuoksi työvoiman saatavuus on ollut haasteellista sosiaali- ja terveysalalla. Sote-uudistuksen myötä vuonna 2023 alkaen olisi ensiarvoisen tärkeää saada ammattitaitoinen hoitohenkilöstö pysymään alalla sekä lisätä sote-alan vetovoimaa panostamalla työhyvinvointiin.

Miten kehittää hoitohenkilöstön työhyvinvointia paremmaksi?

Hyvän työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittäminen kohdistuu suunnitellusti yksilöön, työyhteisöön ja työympäristöön. Tarvittavia työhyvinvoinnin kehittämismenetelmiä voidaan selvittää työpaikan riskiarvioinnilla, hyödyntämällä henkilöstötyytyväisyyskyselyn tuloksia, käsittelemällä asioita yhteisesti henkilökunnan kanssa ja hyödyntämällä työterveyshuollon asiantuntijuutta. Ratkaisuja ja kehittämismenetelmiä kannattaa pohtia yhdessä, jolloin kaikkien työntekijöiden ajatukset tulevat kuulluiksi.

Työhyvinvoinnin kehittäminen työyhteisössä lähtee aina liikkeelle muutostarpeen tunnistamisesta. Tärkeää on, että jokainen työyhteisössä tulee kuulluksi ja tuo esille konkreettiset kehittämistarpeet. Tämän jälkeen yhdessä mietitään keinot työhyvinvoinnin kehittämiselle ja tarvittavat muutokset toimintatavoissa. Uuden tavan tai toimintamallin käyttöönottoon kannattaa panostaa erityisesti, jotta saavutetaan mahdollisimman hyvä lopputulos. Tämä vaihe on yleensä kehittämisprosessin vaikein vaihe.

Onko olemassa menetelmiä työhyvinvoinnin kehittämiselle?

Kyllä on!

Menetelmiä, joilla parantaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista työyhteisössä voivat olla esimerkiksi:

• Erilaiset työaikajärjestelyt
• Työntekijöiden osaamisen kehittäminen
• Keinovalikoiman tarjoaminen kiireen ja stressin hallintaan
• Palkitseminen
• Kehityskeskustelut
• Työnohjaus
• Henkilöstötyytyväisyyskyselyt
• Henkilökunnan mukaan ottaminen osaksi työyhteisön kehittämistä

Työhyvinvoinnin kehittämismenetelmiä on runsaasti, ja ne tulisi aina sovittaa työyhteisön tarpeisiin. Tulevaisuudessa työhyvinvoinnin kehittämismenetelmät voivat olla enemmän innovaatioihin keskittyvää ja teknologiaa hyödyntäviä toimia työssä jaksamisen parantamiseksi. Vuonna 2023 sote-uudistuksen tulisi hoitohenkilöstön työhyvinvointiin panostaa entistä enemmän, jotta voidaan vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä voidaan turvata jatkossakin ammattitaitoisen työvoiman saanti ja pysyvyys alalla.

 

 

Teksti:

Annette Välikangas
Master School -opiskelija
Turun AMK

Tuuli Lahti
Yliopettaja
Turun AMK