Hyvinvoinnin tukeminen alkaa kuuntelemisesta – projektista työkaluja yläkoululaisten arkeen

Vinssi-hanke haluaa tehdä näkyväksi nuorten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja vahvistaa arjen tukiverkostoja kouluympäristössä. Hankkeen säännölliset, matalan kynnyksen lyhytkyselyt ovat yksi keino kuulla nuoria ja tarjota tilaa heidän ajatuksilleen, tarpeilleen ja toiveilleen.

Turun ammattikorkeakoulun Vinssi-hanke toimitti Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten yläkouluihin roll upit, joissa on QR-koodi, josta nuoret pääsevät vastaamaan vaihtuviin kysymyksiin. Ne tarjoavat heille mahdollisuuden pysähtyä ajankohtaisten hyvinvointiaiheiden äärelle ja osallistua oman hyvinvointinsa vaalimiseen.

Huhti-toukokuun kyselyssä astuttiin superterveystarkastajan saappaisiin:

”Jos olisit superterveystarkastaja, mikä olisi ensimmäinen asia, jonka tarkistaisit ystäväsi hyvinvoinnista? Minkä kysymyksen esittäisit?”

Vastauksia saatiin varsin mukava määrä, ja vastausvaihtoehdoista yksi oli ylitse muiden: “Onko sinulla stressiä tai huolia?”

Tämä yksinkertainen mutta merkityksellinen kysymys kertoo, että nuoret tunnistavat mielen hyvinvoinnin keskeiseksi osaksi kokonaisvaltaista jaksamistaan. He ymmärtävät, että huolet, paineet ja stressi voivat vaikuttaa kaikkeen – koulussa suoriutumiseen, ihmissuhteisiin, uneen ja fyysiseen terveyteen.

Nuoret elävät somearjen, suorituspaineiden ja tunnekuohujen keskellä

Nuoruus on kehityksellisesti intensiivistä aikaa. Yläkouluikäiset ovat vaiheessa, jossa he rakentavat identiteettiään, kokeilevat rajojaan ja hakevat paikkaansa yhteisössä. Samaan aikaan vaatimukset koulutyössä kasvavat, samoin odotukset tulevaisuuden suunnasta. (Dunderfelt 2011; Hermansson & Sajaniemi 2018.)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyn 2023 tulosten mukaan:

• Noin 40 % tytöistä ja 20 % pojista kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.
• Yhä useampi nuori, erityisesti tyttö, kokee koulutyön kuormittavaksi.
• Noin joka kolmas nuori kokee stressiä useita kertoja viikossa.
• Moni nuori kertoo jäävänsä ilman läheistä aikuista, jolle voisi puhua hyvinvoinnistaan ja huolistaan.

(Kivimäki & Ervasti 2024.)

Lisäksi univaikeudet, jatkuva saavutusten tavoittelu, yksinäisyys, perheongelmat tai kiusaaminen voivat heikentää nuoren hyvinvointia (Hämäläinen 2019; Välijärvi 2019). Erityisesti monikulttuurisista taustoista tulevilla ja erityistä tukea tarvitsevilla nuorilla on kohonnut riski kokea syrjintää ja mielenterveyden haasteita (THL 2023). Sosiaalinen media on monille nuorille tärkeä tapa olla yhteydessä, mutta sekin voi osaltaan lisätä huolia, vertailua ja epävarmuutta (Zsila & Reyes 2023; Bergman 2024).

Miksi juuri kysymys stressistä ja huolista on niin tärkeä?

Usein nuori ei itse aloita keskustelua hyvinvoinnistaan – siksi tarvitaankin joku, joka ottaa asian puheeksi. Kysymys ”Onko sinulla stressiä tai huolia?” avaa oven keskustelulle nuoren arjesta, tunteista ja jaksamisesta. Se tuo esiin myös sen, että nuoren tunteet ovat normaaleja ja niihin on mahdollista saada tukea ja apua. Kysymyksen voi esittää luotettava aikuinen tai esimerkiksi ystävä.

Vinssin kyselyn tulos osoitti, että nuoret haluavat olla toistensa tukena. He tunnistavat, ettei hyvinvointi ole vain sitä, että syö ja nukkuu hyvin tai jaksaa koulupäivän. Se on myös sitä, että voi olla oma itsensä ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on.

Jokainen meistä voi olla arjen superterveystarkastaja. Se vaatii aikaa, läsnäoloa ja halua kuulla, mitä toiselle oikeasti kuuluu. Nuorille se, että joku huomaa ja kysyy kuulumisia, on merkittävää. Aito kysymys, pysähtyminen vastauksen äärelle tai vain katsekontakti voi viestittää nuorelle, että hän on tärkeä. Nuori ei välttämättä kerro mielialastaan ja huolistaan suoraan, mutta kun ympärillä on turvallisia aikuisia ja välittäviä kavereita, on tilaa puhua ja tulla kuulluksi.

Superterveystarkastajaksi ei tarvitse erityistä koulutusta – riittää, että on kiinnostunut toisen hyvinvoinnista. Arkinen kiinnostus ja säännöllinen yhteys voivat muun muassa ehkäistä yksinäisyyttä ja ennaltaehkäistä isompia huolia.

 

Teksti:

Minna Salakari
Vinssi-projektin tutkimusvastaava, lehtori
Turun AMK

Suvi Jokinen
Vinssi-projektin opiskelija-assistentti, Master School -opiskelija, fysioterapeutti (AMK)
Turun AMK

Anu Vaihekoski
Vinssi-projektin projektipäällikkö, lehtori
Turun AMK

Jan Holmberg
Vinssi-projektin some-viestintävastaava, erityisasiantuntija
Turun AMK