Hyvinvointijohtamisella lisätään oppilaitoksen elinvoimaa ja nuorten hyvinvointia

Bikva-malliin perustuva asiakasnäkökulma antaa mahdollisuuden kehittää Turun ammatti-instituutin (TAI) päihteettömyyskonseptia opiskelijalähtöisemmäksi. Menetelmä selkeyttää kohderyhmälähtöisyyden ja osallisuuden. 

Ammattiin opiskelevien nuorten terveyttä edistävässä ANKKURI-hankkeessa laadittiin hyvinvointijohtamisen mallinnus, jossa hyödynnettiin nuortenraati-haastatteluja ja TAIn henkilöstölle suunnattua kyselyä. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia ajatuksia opiskelijoilla ja henkilöstöllä sekä oppilaitosjohdolla on hyvinvoinnin osa-alueista suhteessa nikotiinituotteiden ja päihteiden käytön vähentämiseen ja hyvinvointiin.

Opiskelijaraatien, nuorten haastattelujen ja henkilöstön kyselyn tuloksista muodostui hyvinvointijohtamisen mallinnus, jota voidaan hyödyntää muun muassa strategisten toimintamallien johtamisessa ja oppilaitoksen päihteettömyystyössä. Hyvinvointijohtamiseen perustuvalla toimintastrategialla vaikutetaan toiminnan kokonaispuitteisiin.

Hyvinvointityö oppilaitoksessa perustuu yhteisöllisyyteen

TAIn opiskelijoiden ja henkilöstön esiin tuomissa kehittämisehdotuksissa korostuu erityisesti vuorovaikutuksellinen toiminta, jonka tavoitteet painottuvat avoimeen ja tavoitteelliseen vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen sekä operatiivisten prosessien kehittämiseen toiminta- tai palvelusuunnitelman avulla.

Vuorovaikutus henkilöstön ja opiskelijoiden välillä mahdollistuu sosiaalista ja fyysistä tilaa kehittämällä sekä yhteisesti keskustellen. Moniammatillinen kohtaaminen ja ohjaus ovat opiskelijoille tärkeitä. Nuorten hyvinvointia edesauttavat tekijät oppilaitosympäristössä muodostuvatkin vuorovaikutussuhteesta henkilökuntaan, joka aidosti on kiinnostunut heistä.

Matalan kynnyksen palvelut lisäävät hyvinvoinnin kokemusta.

Merkityksellisiksi koetaan myös yhteisöllisyys, ryhmäytyminen sekä yhteistoiminnan ja osallisuuden toteutuminen. Opiskelijoiden toiveena on, että ongelmatilanteissa tuen saaminen ammattilaisilta on nopeaa ja sujuvaa. Matalan kynnyksen palvelut lisäävät hyvinvoinnin kokemusta.

Toimenpiteet, jotka nähtiin merkityksellisiksi nikotiinituotteiden ja päihteiden käytön vähentämiseksi liittyvät oppilaitoksen toimintakulttuuriin ja yhteenkuuluvuuden tunteen lisäämiseen. Tekijät, jotka edesauttavat nuorten hyvinvointia ja joiden avulla on mahdollista ymmärtää sosiaalisen, materiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin kietoutuneisuutta, liittyvät nuorten mukaan fyysiseen ympäristöön – mutta erityisesti yhteisöllisyyteen.

Oikea tieto ja taukoaktiviteetit pitävät opiskelijat pois tupakkapaikalta

Kyselyyn vastannut henkilökunta pohti päihteiden käytön rajoittamista ja niiden haitallisia kerrannaisvaikutuksia oppilaitosympäristössä mutta myös laajemmin yhteiskunnassa. Toimenpiteitä, joiden koettiin vähentävän ”nikotiinituotteiden virtaa” oppilaitoksessa, liittyvät tiedolla johtamiseen ja koulun yhteisöllisyyden ilmapiiriin.

Oikean tiedon lisääminen ja opiskelijoita kiinnostavat aktiviteetit tauoilla voivat saada aikaan yhteisöllisen ajatuksen siitä, että nikotiinituotteiden käyttö ei ole sallittua, suotavaa eikä trendikästä. Henkilöstö koki erityisen merkitykselliseksi sen, että oppilaitoksen alueella nikotiinituotteiden käyttö on kiellettyä, mutta aitojen ulkopuolella ammattilaiset eivät voi puuttua täysi-ikäisten nikotiinituotteiden tai päihteiden käyttöön.

 

 

Henkilökunta voi vaikuttaa oppilaitosympäristöön ja -ilmapiiriin omalla käyttäytymisellään muun muassa tervehtimällä, välittämällä sekä puuttumalla asiattomuuksiin ja epäkohtiin. Opiskelijoiden kanssa vietetty yhteinen aika, toiminnalliset aktiviteetit sekä tilojen käytön yhteiskehittäminen sopivat vastanneiden mukaan erilaisiin teemapäiviin.

Ammattilaiset luottavat yhteisesti sovittuihin käytänteisiin

TAIn palvelusuunnitelma on toimintasuunnitelma, jossa määritellään oppilaitoksen strategiset valinnat ja niiden edistämisen konkreettiset toimet. Henkilökunta luottaa tähän yhtenäisen toimintaohjelman vaikutukseen hyvinvointijohtamisessa. Päihdesuunnitelma taas on toiminnan ja sen suunnittelun konkreettinen perusta, johon henkilökunta voi helposti vaikuttaa.

Resursoinnissa moniammatillisen henkilökunnan lisääminen on yksi konkreettinen väline edistää nuorten hyvinvointia. Olennaisena siltana kaikessa toiminnassa ja kehittämistyössä – samalla niitä ohjaavina periaatteina – voi pitää positiivista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja jatkuvan vuorovaikutuksen merkitystä.

 

Teksti:

Hille Halonen, lehtori
Master School, Turun AMK

Minna Salakari, lehtori, projektipäällikkö
Master School, Turun AMK