Ikäihmisten hyvän perhehoidon suositukset on julkaistu

Ikäihmisten perhehoitajien, perhehoidossa olevien iäkkäiden ja hoitovuorokausien määrät ovat moninkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näin ollen perhehoidon sisällön kehittäminen rakenteiden ja perhehoitajien toimintaedellytysten rinnalla on ajankohtaista. Ikäihmiselle perhehoito mahdollistaa elämän jatkuvuuden omassa kodissa tai perhehoitajan kodissa tuttuna ja turvallisena.

Perhehoito on sosiaalipalvelua, jonka järjestäminen on kuntien tai kuntayhtymien ja tulevaisuuden hyvinvointialueiden vastuulla. Perhehoitoa voidaan järjestää kunnan ja perhehoitajan välisenä toimeksiantosopimuksena. Perhehoitoa tarjoavat myös yksityisiin sosiaalipalveluihin lukeutuvat ammatilliset perhekodit, joiden valvontaan sovelletaan lakia yksityisistä sosiaalipalveluista.

Toimeksiantosuhteista perhehoitoa voidaan toteuttaa ikäihmisen omassa kodissa tai perhehoitajan yksityiskodissa, joka voi olla myös koti perhehoitokylässä. Perhehoito voi olla lyhytaikaista, osavuorokautista tai jatkuvaa eli pitkäaikaista. Lyhytaikaista ja osavuorokautista perhehoitoa käytetään usein esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivien tai työssäkäynnin järjestämiseen tai yksin asuvan ikäihmisen kotona asumisen tukena, jolloin ikäihminen menee perhehoitajan kotiin.

Perhehoitoon kohdistuu lisääntyvää kiinnostusta

Suomalaisten ikääntyessä ikäihmisten perhehoitoon kohdistuu lisääntyvää kiinnostusta. Perhehoitoa pidetään turvallisena ikäihmisten asumismuotona, jolla raskaamman hoidon tarvetta voidaan usein vähentää tai siirtää alkamaan myöhemmin.

Vuoden 2018 tilaston mukaan 0,8 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista sai perhehoidon palvelua. Vertailun vuoksi vastaava luku tehostetun palveluasumisen käytöstä oli 7,6 prosenttia. (STM 2020). Vuonna 2020 Suomessa oli perhehoidossa 1 640 ikäihmistä ja hoitovuorokausia kertyi runsaat 140 000.

Uudet suositukset turvaavat perhehoidon laatua

Kotona perheessä -hankkeessa (2020–2023, Perhehoitoliitto, STEA-rahoitus) selvitettiin, mistä ikäihmisten hyvä perhehoitoarki koostuu. Tietoa kerättiin havainnoimalla, keskustelemalla ja kyselyillä. Tiedonkeruuseen osallistui 39 perhehoidossa asuvaa ikäihmistä yhdeksästä eri perhekodista ympäri Suomen sekä näiden kotien perhehoitajat.

Tiedonkeruun tuloksena luotiin Ikäihmisten hyvän perhehoitoarjen suositukset, jotka pohjautuvat ikäihmisten omiin kokemuksiin. Suositukset turvaavat perhehoidon laatua ja toimivat muun muassa perhehoitajan, perhehoidon järjestämistä ja valvontaa ohjaavien tahojen sekä omaisyhteistyön käytännön työkaluina. Ikäihmisten näkökulmasta perhehoito on mieluinen ympäristö, jossa on paljon mahdollisuuksia elämänmakuisen ja totutun arjen jatkumiseen.

Ikäihmisille hyvää oloa tuottavat tavanomainen arki ja sen eläminen yhdessä muiden kanssa. Perhehoitajan taidot kohdata ja rakentaa yhteisyyttä ikäihmisen kanssa ovat ikäihmisen hyvinvoinnin kannalta avaintekijöitä. Nämä asiat ovat Ikäihmisten hyvän perhehoitoarjen suositusten ydinsisältö.

 

 

Teksti:

Sini Eloranta
Yliopettaja, TtT, dosentti
Terveys ja hyvinvointi, Master School, Turun AMK

Anne-Katri Kemppainen
TtM, FT, hankesuunnittelija

Minna Laine
Sosionomi (YAMK), hankepäällikkö