Kansainvälisyys – avain globaaliin terveydenedistämistyöhön

Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen on globaalin terveyden ja hyvinvoinnin keskeinen tekijä. Kansainvälisillä hankkeilla päästään pienin askelin oikeaan suuntaan.

Digitalisaatio on vaikuttanut lähes kaikkiin elämämme osa-alueisiin. Se on muokannut tapaamme olla, harrastaa, opiskella, työskennellä, kommunikoida, viihtyä, hankkia ja levittää tietoa, jopa tapaamme vastata omiin, lähiympäristömme ja maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Elintavat ja -ympäristöt ovat monimuotoistuneet, ja erilaiset sosiaaliset ja terveydelliset haasteet ovat muuttuneet paikallisista tai alueellisista maailmanlaajuisiksi. Sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilölle ei riitä pelkästään alueellinen tai kansallinen osaaminen, vaan näiden rinnalla kansainvälisyysosaaminen on välttämätöntä.

Mielenterveyden haasteet – vakavimpia maailmanlaajuisia riskejä

Vaikka digiajassa onkin paljon hyvää, on se myös haavoittava. Yksi suurimmista haasteista liittyy lasten ja nuorten mielenterveysongelmien räjähdysmäiseen yleistymiseen 2020-luvulla. Lähes 20 prosenttia lapsista ja nuorista kärsii ahdistuneisuudesta, masennuksesta tai muista diagnosoiduista mielenterveysongelmista ja yhä useampi lievemmistä mielenterveyteen liittyvistä haasteista. Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat vakavimpia tulevaisuudenuhkia globaalille terveydelle ja hyvinvoinnille.

Syyt lasten ja nuorten mielenterveysongelmien yleistymiseen ovat moninaiset. Yhteiskunnalliset muutokset, koulujärjestelmissä tapahtuneet muutokset, älypuhelinten yleistyminen, sosiaaliseen mediaan liittyvät ilmiöt, fyysisten kontaktien väheneminen, liikkumattomuus ja monet muut syyt ovat osatekijöitä. Taustasyiden lisäksi tietoisuus mielenterveysongelmista on lisääntynyt ja ongelmien tunnistaminen on onneksi tehostunut.

Tehokkain hoito mielenterveysongelmiin on niiden ennaltaehkäisy ja varhainen ongelmiin puuttuminen. Jokaisella lasten ja nuorten kanssa työskentelevällä tulisi olla perusosaamista mielenterveyden edistämiseen ja varhaiseen puuttumiseen.

Kansainvälisellä yhteistyöllä mielenterveyden edistämiseen

Turun ammattikorkeakoulun Mielenterveyden edistämisen tutkimusryhmässä on useita kansainvälisiä hankkeita, joiden tavoitteena on mielenterveyden edistäminen erilaisissa väestöryhmissä. Seuraavaksi kuvataan Well@School-projektissa tehtyä kansainvälistä yhteistyötä kouluikäisten mielenterveyden edistämisessä.

Hankkeen idea lähti keskusteluista eurooppalaisten kollegojen kanssa. Huoli lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvien haasteiden yleistymisestä eri puolilla Eurooppaa oli yhteinen. Koska koulut tavoittavat lähes kaikki lapset, ja heidän perheensä, päädyttiin tarkastelemaan koulun henkilökunnan osaamistarpeita koululaisten mielenterveyden edistämisessä. Hankeidea kirjoitettiin hankehakemukseksi, joka kolmannella yrittämällä sai myönteisen rahoituspäätöksen (Erasmus+). Projekti käynnistyi syksyllä 2020.

 

 

Well@School-hankkeeseen osallistui viisi maata Euroopassa: Suomi, Liettua, Bulgaria, Slovenia ja Kreikka. Kehittämistoimintaa toteutettiin tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä. Hankkeessa muun muassa haastateltiin (kaikissa viidessä hankemaassa) koulujen henkilöstöä heidän kokemistaan osaamistarpeista kouluikäisten mielenterveyden edistämiseen liittyen.

Haastattelujen ja aikaisemman tutkimustiedon pohjalta kehitettiin osaamistarpeita tukeva verkkokurssi, joka pilotoitiin jokaisessa hankemaassa. Tuloksena syntyi kansainvälisesti, Eurooppaan (mahdollisesti myös laajemmin), sopiva englanninkielinen, kaikille avoin ja ilmainen Well@School-verkkokurssi.

Askel askeleelta globaaliin päämäärään

Kansainvälisessä yhteistyössä tuotettu verkkokurssi on sovellettavissa yli kansallisten, uskonnollisten tai kulttuuristen rajojen. Kurssi vastaa koulun monialaisen henkilökunnan osaamistarpeisiin, eikä rajoitu yksittäiseen ammattikuntaan tai koulutusjärjestelmään.

Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen on kansallinen ja kansainvälinen tavoite, johon eivät yksittäisten keinot, tahot, eivätkä mitkään maat pysty yksin. Hankkeet ja kurssit eivät yksin riitä ratkaisemaan jaettuja haasteita, mutta ne osaltaan keräävät alan osaajia yhteen suunnittelemaan ja toteuttamaan ratkaisuja.

 

Teksti:

Joonas Korhonen
sairaanhoitaja, TtM, väitöskirjatutkija, lehtori
Turun AMK

Camilla Laaksonen
terveydenhoitaja, TtT, koulutus- ja tutkimuspäällikkö
Turun AMK

Hanna Ollikkala
terveydenhoitaja, TtM, lehtori
Turun AMK