Katse kohti kotiutusta – suunniteltu kotiuttaminen parantaa potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä

Uutisissa on ahkerasti kirjoitettu terveydenhuollon ruuhkautumisesta ja vanhustenhoidon epäkohdista. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä tehty kehittämisprojekti pyrki osaltaan vastaamaan tähän ajankohtaiseen aiheeseen.

Ikäihmisten kotiutuksia on aikaisemmin tutkittu kansainvälisesti, mutta kansallisesti ei aiheesta löydy juuri tutkimuksia. Aikaisempien tutkimusten perusteella suunniteltu kotiutus, jossa huomioidaan organisaation lisäksi asiakas ja tämän omainen, parantaa potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä (Hotus-hoitosuositus 2020, 13–16).

Kehittämisprojektissa haastateltiin Tampereen kaupungin sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia ikäihmisten kotiutuksista. Haastattelutulosten perusteella muodostettiin kehitysehdotukset, joiden avulla kotiuttamiset voisivat olla entistä turvallisempia. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli selvittää ikäihmisen sairaalasta kotiutumiseen liittyviä tekijöitä sekä keskitetyn kotiutuksen vahvuuksia, ongelmia ja kehittämisehdotuksia kotihoidon sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien näkökulmasta.

Haastatteluissa nousi keskeiseen osaan yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa: miten tietoa siirretään, mikä tieto on olennaista sekä milloin ja miten tiedonsiirto tapahtuu. Myös lääkitykseen liittyvät teemat aiheuttivat keskustelua. Haastatteluissa saadut tulokset olivat yhteneväisiä kehittämisprojektin tietohauissa saatuihin tuloksiin. Tässä artikkelissa esitetyt lainaukset ovat kehittämisprojektin tutkimuksellisen osan haastatteluista.

Kotiutuskoordinaattori kotiutuksia ratkomaan

Projektityöryhmässä kehitysehdotukseksi nostettiin kotiutuskoordinaattorin toimenkuvan kehittäminen Tampereen kaupungilla. Tämä vastaisi myös Hotus-hoitosuosituksessa (2020, 11, 13–14, 17–18) muodostettuihin suosituksiin.

Kotiutuskoordinaattori toimisi läheisessä yhteistyössä kotihoidon ja erikoissairaanhoidon osastojen kanssa. Asiakkaan ja omaisten kanssa tehtävä yhteistyö voisi lisätä asiakkaiden omahoidon toteutumista, kuulluksi tulemisen tunnetta ja vähentää uudelleen sairaalaan päätymistä (Hotus-hoitosuositus 2020, 11–12, 16). Tämä vastaa sekä asiakkaiden että kotihoidon tarpeeseen.

Haastatteluissa tuli ilmi, että hoitajat kokevat kotiutukset kuormittavina niin ajallisesti kuin henkisestikin. Kotiutuskoordinaattorin ottaessa kotiutukset vastuulleen olisi yhdellä henkilöllä langat käsissä ja kotiutustilanteet olisivat sekä suunnitellumpia että koordinoidumpia. Tämän kehitysehdotuksen toteuttaminen vaatii organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä.

Ei kyllä silleen toisella kädellä millään tavalla mene. Niissä on tosi paljon mietittävää. — On se sillon (henkisesti kuormittavaa), jos on paljon muutakin työtä. (Kotiuttamiseen) välillä siis menee ihan tunteja aikaa. Ihan siis niiku ihan paljon aikaa.

 

 

Muut kehitysehdotukset olivat asiakkaiden asioiden käsittely tehokkaammin kotihoidon lääkärin kanssa ja moniammatillisessa työryhmässä. Myös asiakkaan oleellisesti muuttuneen terveydentilan arviointi RAI-työkalua käyttäen lisäisi mahdollisuutta interventioon erityisen hauraiden asiakkaiden sekä niiden asiakkaiden kohdalla, joilla on taustalla pitkä tai useita sairaalajaksoja.

Kehitysehdotukseksi kehittämisprojektissa nostettiin myös kotiutusten toteuttaminen sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien toimesta. Tämä voisi osaltaan parantaa tiedonkulkua. Edellä mainitut kehitysehdotukset on helppo toteuttaa alueellisesti.

Asiakkaita, joilla tulee pitkiä sairaalajaksoja tosi usein. Ja sit kun he tulee kotiin niin he pärjää hetken kohtuullisesti. Ja sit taas tulee sellasta romahdusta. Heidän kohdalla erityisesti — just myös lääkäri mukaan, että saatais joku semmonen väliintulo siihen.

Kehittämällä kohti tulevaa

Työelämässä kehittämisprojekti on nähty tärkeänä ja toteuttamiskelpoisena. Yhteiskunnallisesti työssä pohdittiin niin hoitohenkilökunnan riittävyyteen kuin myös resursseihin liittyviä aihealueita.

Kotiutuskoordinaattorin työnkuvan kehittäminen on tulevaisuudessa ajankohtaista useissa toimipaikoissa. Ylen uutisessa (Mattila 2022) kerrotaan Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksessä toimivista kotiutushoitajista. Artikkelissa mainitaan, että kotiutushoitajia työskentelee jo eri osastoilla.

Kehittämisprojektin jatkokehitysehdotuksena on kotiutuskoordinaattorin työnkuvan selkiyttäminen selvittämällä erikoissairaanhoidon osastojen tarve kotiutuskoordinaattorille, määrittelemällä tavoitteet sekä muodostamalla suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Tutustu Senja Salhojan opinnäytetyöhön: Keskitetyn kotiuttamisen malli ja sen kehittäminen.

 

 

Teksti:

Senja Salhoja
Sairaanhoitaja, YAMK-opiskelija (Kliininen asiantuntija)
Turun AMK

Katja Heikkinen
Koulutus- ja tutkimuspäällikkö
Turun AMK, Terveys ja hyvinvointi

Kuvat: Pexels, Microsoft 365 kuvapankki