Kokemuksia akupunktiosta synnytyksessä: ei ristiriitaista vaan yksilöllistä

Akupunktiohoitoja on Suomessa tutkittu vain vähän, ja maailmallakin tutkimustulokset ovat olleet raporttien mukaan ristiriitaisia. Syksyllä 2022 Turun ammattikorkeakoulussa toteutetun opinnäytetyön tuloksissa esiin nousivat kuitenkin kokemusten yksilöllisyys ja moniulotteisuus.

Kiinnostus lääkkeettömiin ja luonnollisiin menetelmiin, mukaan lukien akupunktioon, synnytyksen hoidossa lisääntyy maailmanlaajuisesti. Yleisimmät käyttötarkoitukset akupunktiolle synnytyksissä ovat kivunlievitys, rentoutuminen, supistusten voimistaminen, synnytyksen käynnistäminen ja istukan irrottaminen. Akupunktiota voidaan siis käyttää synnytyksen eri vaiheissa moniin eri tarkoituksiin.

Synnytyksen aikaisia kajoavia hoitomenetelmiä halutaan usein välttää, ja monelle synnyttäjälle lääkkeettömät menetelmät ovat tärkeä lisä lääkkeellisten kivunlievitysmenetelmien rinnalla. Parhaimmillaan synnytyksen aikainen akupunktiohoito voi lisätä synnyttäjän tyytyväisyyttä ja vähentää lääkkeellisten menetelmien tarvetta.

Kokemukset akupunktiosta pääosin positiivisia

Tämä artikkeli perustuu kätilöopiskelijoiden opinnäytetyöhön (AMK), jonka tarkoituksena oli kuvailla synnyttäjien kokemuksia akupunktiosta sekä selvittää, mihin tarkoitukseen akupunktiota käytettiin.

Synnyttäjien kokemukset akupunktiosta olivat moninaisia. Suurin osa vastaajista kuvaili kokemustaan positiiviseksi, ja synnyttäjät olivat tyytyväisiä saamaansa akupunktiohoitoon. Moni koki akupunktion toimivana kivunlievityksenä ja auttavan rentoutumisessa sekä synnytyksen edistymisessä.

Moni vastaajista koki akupunktion lääkkeettömyyden ja nopean laiton positiivisena asiana. Akupunktio saattoi vähentää lääkkeellisten kivunlievitysmenetelmien tarvetta tai siirtää niiden käyttöä synnytyksen myöhäisempään vaiheeseen. Akupunktion koettiin myös auttavan keskittymään supistuksiin ja omaan hengitykseen.

Kokemuksissa myös ennakkoluuloja ja skeptisyyttä

Akupunktioon liittyi myös ennakkoluuloja ja skeptisyyttä. Jotkut pitivät menetelmää huuhaana, osaa jännitti neulojen käyttö. Osa oli kuitenkin kuullut akupunktiosta ennakkoon hyvää ja kokeili sitä nyt avoimin mielin. Toiset tutustuivat koko menetelmään ensimmäistä kertaa vasta synnytyksessä kätilön ohjauksella.

Akupunktion mahdolliset haitat olivat lieviä, kuten mustelmia tai kihelmöintiä. Vakavia haittoja synnyttäjälle tai sikiölle ei todettu. Joidenkin synnyttäjien kipuja akupunktio kuitenkin pahensi tai muutti kivun vaikeammin hallittavaksi. Neulat saattoivat myös häiritä synnyttäjän vapaata liikkumista.

Osa vastaajista koki akupunktion vaikuttavuuden ja oman kokemuksen arvioinnin vaikeana yhdistettynä muuhun hoitoon, kuten muihin kivunlievitys- tai käynnistysmenetelmiin. Monella vastaajalla kokemus piti sisällään sekä positiivisiksi että negatiivisiksi miellettyjä kokemuksia.

Tieto ja itsemääräämisoikeus parantavat kokemusta

Yksi merkittävä kokemuksen muodostumiseen vaikuttaja tekijä on synnytyksen aikana saatu ohjaus akupunktiohoidosta sekä synnyttäjän ja kätilön välinen vuorovaikutus. Tuloksista kävi ilmi, että synnyttäjät kaipaavat ohjausta ja tietoa akupunktiohoidon toteutuksesta, sen käyttötarkoituksesta sekä mahdollisista vaikutuksista esimerkiksi supistustuntemuksiin tai liikkumiseen.

Parhaimmillaan synnyttäjät olivat saaneet tietoa jo synnytysvalmennuksesta tai omakohtaista kokemusta löytyi ennestään. Synnytyksen aikaisessa onnistuneessa ohjauskokemuksessa nousi esille synnyttäjän toiveiden kuuntelu, yksilöllisyys ja riittävä tiedon antaminen. Akupunktion koettiin myös lisäävän kätilön fyysistä läsnäoloa synnytyksessä, mikä lisäsi synnyttäjän turvantunnetta. Akupunktio koettiin aktiivisena ”hoivakokemuksena” ja konkreettisena keinona auttaa verrattuna esimerkiksi lääkkeenantoon.

Osa tutkimukseen osallistuneista koki, ettei akupunktiosta menetelmänä ohjattu riittävästi synnytyksen aikana. Ohjauksen laatu oli myös yhteydessä synnyttäjän ja kätilön välisen kommunikaation sujuvuuteen, mikä itsessään vaikuttaa kokemukseen. Pieni osa synnyttäjistä koki, ettei heidän toiveitaan kuunneltu tai, että kätilö teki päätöksen akupunktion käytöstä synnyttäjän puolesta.

Kätilön empaattinen asenne, synnyttäjän toiveiden kuuntelu ja tuntemusten huomioiminen ovat osa onnistunutta akupunktiohoitoa.

Odottajille tulisi tarjota luotettavaa tietoa akupunktiosta jo raskausaikana, jotta he voisivat tehdä tietoisia päätöksiä synnytykseensä liittyen. Kun akupunktion vaikutusten yksilöllisyys tiedostetaan jo etukäteen, on helpompi suhtautua siihen, ettei menetelmästä välttämättä koeta aina selkeää hyötyä. Toisinaan akupunktio vaikuttaa johonkin muuhun kuin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.

Myös synnytyksen aikana tulisi kätilön tarjota synnyttäjälle riittävästi tietoa ja muistaa, että akupunktio ei välttämättä sovellu kaikille. Kätilön empaattinen asenne, synnyttäjän toiveiden kuuntelu ja tuntemusten huomioiminen ovat osa onnistunutta akupunktiohoitoa.

Onko yksilöllistä menetelmää mahdollista yhtenäistää?

Opinnäytetyössä selvitettiin synnyttäjien kokemuksia akupunktiosta sähköisellä kyselyllä, joka sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 63 viimeisen vuoden sisällä synnyttänyttä.

Tulevaisuudessa akupunktion käyttöä, ja siihen liittyviä kokemuksia tulisi tutkia rajaten tutkimusjoukko tarkempiin kategorioihin, esimerkiksi lääkkeettömästi synnyttäviin tai tiettyyn käyttötarkoitukseen kohdistaen. Toisaalta akupunktion vaikutukset ovat yksilönkin kohdalla laajat ja moni muuttuja saattaa vaikuttaa kokemukseen.

Yhtenäisemmät suuntaviivat akupunktiohoidon toteutukseen ja siihen liittyvään ohjaukseen lienevät tarpeen, mutta liian tarkat ohjeet eivät ehkä palvele synnyttäjiä enää yksilöllisesti, eivätkä liioin kätilöitäkään. Menetelmän kehittämisessä tulee jatkossakin huomioida sen monipuolisuus.

 

Teksti:

Veera Eskelinen, kätilöopiskelija
Turun AMK

Eevi Vuorio, kätilöopiskelija
Turun AMK

Tiina Murto, lehtori, kätilö, FT
Turun AMK