Kouluikäisten kanssa työskentelevät tarvitsevat mielenterveyden edistämisen osaamista

17.12.2021

Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat herättäneet huolta jo pitkään. Huoli ei korona-aikana suinkaan ole vähentynyt, vaan pikemminkin kasvanut. Tutkimusten mukaan 10–20 prosenttia kouluikäisistä kärsii mielenterveyshäiriöistä ja kouluissa työskentelevät tarvitsevat uudenlaisia menetelmiä ja osaamista mielenterveyden edistämiseen kouluyhteisössä.

Kansallisen Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan neljäs- ja viidesluokkalaisista (ikä 10–11 v) alle puolet ilmoittaa olevansa tyytyväisiä elämäänsä ja yli 20 prosenttia kokeneensa mielenterveyteen liittyviä ongelmia viimeksi kuluneen kahden viikon aikana. Yli 10 prosenttia kertoo tulleensa kiusatuksi ja 10 prosenttia joutuneensa seksuaalisen ahdistelun kohteeksi kuluneen vuoden aikana.

Yläkoululaisista kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista (ikä 14–15 v) enää alle neljäsosa ilmoittaa olevansa erittäin tyytyväinen elämäänsä ja lähes joka viides kertoo kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Lähes 20 prosenttia ilmoittaa kokevansa koulu-uupumusta ja noin 30 prosenttia kokeneensa häiritsevää seksuaalista häirintää tai ahdistelua kuluneen vuoden aikana.

Nuorten mielenterveysongelmat ovat merkittävä huolenaihe Suomessa ja maailmalla.

Myös kansainvälisissä tutkimuksissa arvioidaan noin 10–20 prosenttia lapsista ja nuorista kärsivän mielenterveyshäiriöistä. Nuorten mielenterveysongelmat ovat merkittävä huolenaihe Suomessa ja maailmalla. On arvioitu, että lapsista ja nuorista noin reilulla kymmenellä prosentilla on diagnosoitu jokin mielenterveysongelma (Paananen ym. 2013, Polanczyk et al. 2015) ja lähes neljäsosa kokee mielenterveyteen liittyviä oireita viikoittain (Bruckauf, 2017). Sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveysstrategian painopisteissä korostuu vahvasti lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen (STM 2019).

Kouluyhteisöt tarvitsevat uudenlaista mielenterveyden osaamista

Yksilöllisten tekijöiden lisäksi kasvuympäristöllä, erityisesti kodilla ja koululla, on ratkaiseva merkitys kouluikäisten mielenterveydelle ja hyvinvoinnille. Kouluilla on opetuksellinen ja kasvatuksellinen tehtävä, mutta myös velvollisuus edistää terveyttä ja hyvinvointia, puuttua ongelmiin sekä tarjota tukea ja apua näitä tarvitseville. Tänä päivänä kouluissa työskenteleviltä opettajalta, kouluterveydenhoitajalta, sosiaalityöntekijältä, psykologilta, kuraattorilta ja muulta henkilöstöltä edellytetään yhä laajempaa mielenterveyden edistämiseen liittyvää osaamista.

Well@School-hankkeen tarkoituksena on kuvata koulussa työskentelevien ajatuksia osaamistarpeista ja tehokkaista menetelmistä kouluyhteisön mielenterveyden edistämiseen liittyen. Keväällä 2021 toteutettiin fokusryhmähaastattelut, joihin osallistui moniammatillisia ryhmiä (opettajia, terveydenhoitajia, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja kuraattoreita). Haastatteluja toteutettiin Kreikassa, Liettuassa, Sloveniassa ja Suomessa.

Kohtaaminen ja digitaalisuus koulujen mielenterveystyön keskiössä

Haastattelujen perusteella koulun henkilökunnan mielenterveyden edistämiseen liittyviksi osaamistarpeiksi nousivat erityisesti

  1. yleinen tieto lasten ja nuorten fyysisestä, sosiaalisesta ja psykologisesta kehittymisestä,
  2. yleinen tieto lasten ja nuorten mielenterveydestä sekä
  3. taito kohdata lapset, nuoret ja heidän perheensä.

Tehokkaina mielenterveyden edistämisen menetelminä korostuivat taito kohdata lapsi, nuori ja hänen perheensä, turvallinen ja moninainen kouluympäristö sekä selkeät tuen, avun ja varhaisen puuttumisen toimintamallit. Myös digitaalisia menetelmiä ja verkossa toteutettavaa tukea pidettiin tehokkaina mielenterveyden edistämisen menetelminä.

Huolimatta siitä, että koulujärjestelmät, koulujen henkilökunta koulutustaustoineen, kulttuurit, kouluterveydenhuolto ja monet muut tekijät ovat erilaisia Euroopan eri maissa, olivat fokusryhmähaastattelujen tulokset hyvin samankaltaiset eri maissa.

Digitaalinen oppimisympäristö kouluissa työskentelevien osaamisen kehittämiseen

Haastattelujen ja aikaisemman tutkimustiedon pohjalta Well@School-hankkeessa kehitetään verkko-oppimisympäristö mielenterveyden edistämiseen liittyvän osaamisen kehittämiseen. Se on tarkoitettu koulujen henkilökunnalle ja muille kouluikäisten kanssa työskenteleville.

Tavoitteena on pilotoida kehitettävä tuote syksyllä 2022 ja saada valmis, laajasti eri maihin soveltuva ja kaikille avoin oppimisympäristö käyttöön vuonna 2023. Lue lisää Well@School-hankkeesta.

 

Lähteet:

Bruckauf, 2017. Adolescents’ Mental Health. Out of the shadows. Evidence on psychological well-being of 11–15-year-olds from 31 industrialized countries. Available at: https://www.unicef-irc.org/publications/896-adolescents-mental-health-out-of-the-shadows-evidence-on-psychological-well-being.html 21.12.2021

Kouluterveyskysely 2021. THL. Saatavilla: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset 17.12.2021

Paananen, Ristikari, Merikukka & Gissler 2013. Social determinants of mental health: a Finnish

nationwide follow-up study on mental disorders. Journal of Epidemiol Community Health 2013;0:1–7. Available at: https://treat.bpums.ac.ir/UploadedFiles/xfiles/File/D-pezeshki/Community-Medicine/JournalClub/92-93/Social%20determinants%20of%20mental%20health-a%20Finnish%20nationwide%20fo.pdf 17.12.2021

Polanczyk, Salum, Sugaya, Caye & Rohde 2015. Annual research review: A meta-analysis of the worldwide prevalence of mental disorders in children and adolescents. J Child Psychol Psychiatry 2015 Mar;56(3):345–65. Saatavana: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25649325/ 17.12.2021

STM 2019. Mielenterveysstrategia 2020–2030. Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/kansallinen-mielenterveysstrategia-2020-2030-lyhyesti 17.12.2021

Well@School-hanke. Saatavilla: https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hae-projekteja/wellschool/ 17.12.2021

 

Teksti:

Camilla Laaksonen
TtT, koulutus- ja tutkimuspäällikkö
Turun AMK

Joonas Korhonen
TtM, lehtori
Turun AMK

Hanna Ollikkala
TtM, lehtori
Turun AMK

Mari Lahti
TtT, yliopettaja, tutkimusryhmävastaava
Turun AMK