Kuinka tukea maahanmuuttajaäidin sopeutumista uuteen kulttuuriin?

Useimmissa maissa monikulttuurisuus on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Monikulttuurisuuden määritteleminen on haastavaa, mutta sanana se kokoaa yhteen eri kulttuureita ja viittaa yhteiskuntaan, jossa vallitsee myönteinen kulttuurien kirjo, suvaitsevaisuus sekä palvelujen monipuolisuus.

Maahanmuutto aloittaa prosessin, jossa kaksi tai useampaa kulttuuria kohtaavat ja muuttuvat kohdatessaan. Tätä prosessia sanotaan akkulturaatioprosessiksi, jossa vähemmistöryhmät sopeutuvat enemmistökulttuuriin ja enemmistökulttuuria edustavien suhtautuminen vähemmistökulttuuriin on muutoksen alla. Usein maahan muuttanut kulttuuri joutuu akkulturoitumaan enemmän kuin paikallaan pysyvän enemmistön kulttuuri, mikä tuo lisää haasteita maahanmuuttajille.

Turun ammattikorkeakoulu, Kaarinan kaupunki, Sateenkaari Koto ry ja Flyktingmedicinskt center Norrköping (Ruotsi) käynnistivät keväällä 2019 WoHealth-hankkeen, jonka tavoitteena on tukea maahanmuuttajanaisten voimaantumista. Suomessa hanketoiminnassa ovat mukana Kaarinan Hovirinnan opetuskoti, Kaarinan äitiys- ja lastenneuvola sekä Turun ammattikorkeakoulu.

Kielitaito ja tukiverkosto lisäävät integroitumista

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajanaisten jäädessä kotiin heidän kontaktinsa suomalaiseen yhteiskuntaan jäävät vähäisiksi. Maahanmuuttajanaiset kokevat lähipiirin tuen erityisen tärkeäksi. Tuen puute voi johtaa yksinäisyyden tunteen lisääntymiseen, mikä taas voidaan yhdistää masennusoireisiin. Yksinäisyyttä lisää työn, koulutuksen ja uuden kotimaan kielen sekä kulttuurin huono tuntemus.

Kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on haastavaa heikon suomen kielen taidon vuoksi. Osa naisista voi olla luku- ja kirjoitustaidottomia, mikä edellyttää lukutaidottomalta kotiäidiltä erityistä aktiivisuutta ja järjestelmältä erityistoimia perheen terveyden hoidossa.

Oaklyn (2019) mukaan äidiksi tuleminen on kuin muuttaisi vieraaseen maahan. Jos tätä vertausta käyttää maahanmuuttajaäidin kohdalla, niin silloin hän matkustaa kahteen eri maahan yhdellä kertaa. Ei siis ole ihme, jos maahanmuuttajaäidit kokevat ja kantavat suurempaa taakkaa äitiydestä kuin paikalliset äidit.

Äitiys- ja lastenneuvolat tärkeässä roolissa

Neuvolassa äitiin voidaan luoda luottamuksellinen ja hyvä suhde, mikä auttaa heitä selviytymään arjessa. Erityisesti esikoislasta odottavat maahanmuuttajataustaiset vanhemmat kaipaavat tukea lasten kasvatukseen ja huolenpitoon, sillä vanhemmilta saattaa puuttua kokonaan tukea tarjoava verkosto uudessa kotimaassaan.

Vanhemmat kaipaavat usein myös konkreettisia neuvoja arjen sujumiseksi sekä heidän oman jaksamisensa huomioimista. Vanhemmat tarvitsevat tietoa erilaisista palveluista, niihin hakeutumisesta sekä ohjeita niissä toimimisesta. Kielitaidottomuus saattaa toimia muurina estäen palveluihin osallistumisen tai tiedon saamisen. Tämän vuoksi materiaalien kääntäminen, tulkkaus sekä monikulttuuristen terveydenhuollon työntekijöiden hyödyntäminen on tärkeää.

Tärkeintä jaksamisessa on, että maahanmuuttaja itse uskoo selviytymiseensä ja omaan jaksamiseen.

Maahanmuuttajanaisten jaksamista uudessa kulttuurissa ja kotimaassa tukee omien tunteiden hallinta stressiä aiheuttavissa tilanteissa. Voimavaroja jaksamiseen tuo muuan muassa oma asenne, persoonallisuus sekä henkinen tai sisäinen vahvuus. Tärkeintä jaksamisessa on, että maahanmuuttaja itse uskoo selviytymiseensä ja omaan jaksamiseen. Luottamus omaan jaksamiseen luo positiivisen tunteen, joka on tärkeä työkalu sopeutumisessa.

Maahanmuuttajanaiset osana yhteiskuntaa

Maahanmuuttajien kotouttamisen eli prosessin, jossa maahanmuuttaja tulee osaksi ympäröivää yhteiskuntaa, tavoitteena on osallistuminen yhteiskunnan toimintaan ja työelämään. Kotouttamisen edistämiseen käytetään viranomaisten järjestämiä toimenpiteitä, voimavaroja sekä palveluita.

Valitettavasti kotouttamisen ulkopuolelle jäävät usein kotiäidit. Maahanmuuttajaäitien omat perheet ja suvut asuvat usein kaukana, eivätkä äidit voi hyödyntää heidän tukeaan arjessa.

Harrastukset nähdään maahanmuuttajien terveyttä edistävinä tekijöinä.

Muuan muassa työllistyminen, ammattiin tähtäävät opinnot, kielen opiskelu sekä harrastukset edistävät yhteiskuntaan integroitumista. Harrastukset nähdään maahanmuuttajien terveyttä edistävinä tekijöinä varsinkin silloin, kun mahdollisuutta työllistymiseen ei ole. Ystävien ja harrastusten puute horjuttaa maahanmuuttajien hyvinvointia eli jo sosiaalisten verkostojen olemassaolo parantaa selvästi hyvinvointia.

Erityisesti kotiäideiksi jääneiden maahanmuuttajanaisten kotouttamisessa on edelleen haasteita, ja niihin tulisi löytää ratkaisuja. Haluamme kuitenkin ihmisinä samoja asioita kulttuurista huolimatta, sillä yhteisöllisyyden tunne, eli halu olla osa jotakin yhteiskuntaa, pysyy.

 

 

Teksti

Jaana Kuusela
Opiskelija, Turun AMK

Saana Nurminen
Opiskelija, Turun AMK

Susanna Mört
Yliopettaja, TtT
Turun AMK

Sini Eloranta
Yliopettaja, TtT, dosentti
Turun AMK

Maika Kummel
Yliopettaja, FT, TtM
Turun AMK