Kunnioittava kohtaaminen kuoleman äärellä
Surun murtamien omaisten kohtaaminen on haaste, johon hoitotyön ammattilainen voi valmistautua perehtymällä etukäteen ilmoitusprosessiin ja kriisissä olevien omaisten kohtaamiseen. Näin herkästä tilanteesta saadaan mahdollisimman miellyttävä kaikkien osapuolten kannalta.
Lähes jokainen hoitotyön ammattilainen kohtaa uransa aikana potilaiden kuolemia ja kuolleiden läheisiä. Potilan kuollessa äkillisesti sairaalassa, tulee jonkun ilmoittaa siitä hänen lähiomaisilleen. Yleensä ilmoittaja on joku kuolevaa potilasta hoitaneista ammattilaisista, kuten sairaanhoitaja.
Ilmoitus voidaan tehdä puhelimitse tai kutsumalla omaiset sairaalaan kuulemaan tapahtuneesta. Usein valitaan ilmoitus puhelimitse sen helppouden vuoksi. Kasvotusten ilmoittaminen olisi kuitenkin suositeltavampaa, sillä tällöin omaisilla olisi heti saatavilla moniammatillisen tiimin tuki, eikä heidän tarvitsisi ajaa sairaalaan järkyttyneessä mielentilassa.
Ennen ilmoitussoittoa hoitajan on hyvä valmistautua perehtymällä hyvin kyseiseen kuolintapaukseen, varaamalla riittävästi aikaa ilmoittamiseen sekä valitsemalla rauhallinen ilmoitusympäristö. Myös erilaisia protokollia, kuten SPIKES- ja GRIEV_ING-protokollia, voi käyttää ilmoittamisessa apuna.
Tarjoa tukea ja vastaa kysymyksiin
Hoitajan tulee muistaa ottaa esille tiettyjä asioita ilmoittaessaan kuolemasta puhelimitse. Ilmoittaessa tulee puhua rauhalliseen ja kunnioittavaan äänensävyyn niin, että omaiselle tulee luottavainen olo ja että hän ymmärtää kerrottavan asian. Hoitajan tulee hallita omat tunteensa ilmoittaessaan.
Muistin ja puhelun etenemisen tukena voi käyttää esimerkiksi tällaista runkoa:
- Esittele itsesi.
- Varmista, että kyseessä on oikea omainen ja että hänellä on hyvä hetki puhua.
- Pohjusta asiaasi ja kerro kuolemasta (välttäen kiertoilmauksia):
- kuolintapahtumasta
- kuoleman estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä
- kuoleman väistämättömyydestä
- Vastaa omaisen mahdollisiin kysymyksiin.
- Tarjoa omaiselle mahdollisuus tulla erilliseen tapaamiseen, jossa voidaan antaa paremmin tukea ja tietoa kuolemasta.
- Anna omaiselle mahdollisuus tulla sairaalaan hyvästelemään kuollut läheinen, jos omainen haluaa tulla, varmista hänen turvallinen matkustamisensa sairaalaan.
- Selvitä, onko omaisella joku läheinen paikalla tukemassa, ja varmista, ettei omainen jää kuolintiedon saatuaan yksin.
- Kysy, saako omaisen puhelinnumeron antaa kriisityöntekijälle, joka voi olla yhteydessä häneen.
Omainen saattaa reagoida ilmoitukseen epärationaalisesti ja voimakkain tuntein, eikä puhelu etene aina suunnitellulla tavalla. Joka tapauksessa on tärkeää antaa omaisen ilmaista tunteitaan vapaasti ja kuunnella häntä aktiivisesti. Hänen kysymyksiinsä tulee vastata mahdollisimman kattavasti. Riittämätön ilmoitus voi johtaa omaisen pitkittyneeseen suruprosessiin.
Kohdatessa tulee huomioida omaisen vastaanottokyky
Omaisen saapuessa sairaalaan hänet tulee kohdata myötätuntoisesti ja kunnioittavasti. Hoitajan on tärkeää huomioida jokainen omainen ja hänen tarpeensa yksilöllisesti, jotta hän pystyy olemaan kohtaamistilanteessa avuksi parhaalla mahdollisella tavalla. Toiset omaiset eivät kaipaa minkäänlaista keskustelua, vaan haluavat esimerkiksi vain hakea sairaalasta vainajan vaatepussin ja lähteä, kun taas toiset kaipaavat paljon lohdutusta.
Omaisia tulee kuunnella tarkkaan, jotta heille pystyy tarjoamaan oikeanlaista apua.
Omaista voi lohduttaa esimerkiksi keskustelemalla hänen kanssaan kuolleesta läheisestä. Joskus myös pelkkä kosketus ja osanottava katse voivat olla riittäviä lohdutuksen keinoja. Hoitajan on tärkeää olla koko ajan läsnä ja saatavilla, vaikka omainen haluaisikin hyvästellä vainajan yksin.
Omaisia tulee kuunnella tarkkaan, jotta heille pystyy tarjoamaan oikeanlaista apua oikeissa kohdissa. Apua voi olla esimerkiksi riittävän pitkä sairasloma, lääkityksen tarpeen selvittäminen, sairaalapapin tuen tarjoaminen sekä ihan vaikka vain syömisestä ja juomisesta huolehtiminen.
Kohdatessa omaisille on tärkeää antaa myös tietoa, mutta tulee huomioida heidän mahdollisesti heikentynyt vastaanottokykynsä. Tämän vuoksi usein tiedon toisto ja sen antaminen myös kirjallisena on tärkeää. Omaiset kaipaavat tietoa esimerkiksi jatkotoimenpiteistä ja eri tuen muodoista kuten vertaisryhmistä ja rahallisista avustuksista.
Kuolemaan liittyvä potilaan hoitotyö helpommaksi
Kuolleen potilaan hoitotyö on haasteellista, sillä siihen liittyy voimakkaita tunteita, niin omaisten, kuin hoitajankin kohdalla. Moni ainakin uransa alkupuolella olevista sairaanhoitajista kokee kuolemasta ilmoittamisen ja kuolleen potilaan omaisen kohtaamisen stressaavana asiana. Vaikka kuolema on aiheena arka, se on kuitenkin erottamaton osa elämää, jolta ei voi välttyä.
Henkilökunnan koulutuksilla voitaisiin yhtenäistää käytäntöjä ja vähentää stressiä.
Kuolleen potilaan hoitotyöhön liittyvää stressiä voitaisiin helpottaa harjoittelemalla jo koulussa menehtyneen potilaan omaisten kohtaamista. Myös sairaaloihin kaivataan yhtenäisempää mallia kuolemasta ilmoittamiseen ja omaisten kohtaamiseen. Kaikkialla ei ole esimerkiksi saatavilla valmista ohjetta, josta voisi katsoa, mitä asioita tulee huomioida kuolleen potilaan omaisen kohtaamisessa. Myös henkilökunnan koulutuksilla voitaisiin yhtenäistää käytäntöjä ja vähentää ilmoitusprosessiin liittyvää stressiä.
Selkeillä ohjeilla ja harjoittelulla kohtaamisesta kuoleman äärellä saataisiin todennäköisemmin kaikin puolin kunnioittava tapahtuma, josta jäisi surullisuudestaan huolimatta hoitajalle hyvä kokemus ja omaisille levollinen muisto.
Teksti:
Janina Sillanpää
sairaanhoitajaopiskelija
Turun AMK
ohjaava opettaja:
Tiina Nurmela
TtT, yliopettaja
Turun AMK