Lapsiperheiden arki digitulevaisuudessa

Koronaepidemian vaikutukset digitalisaation kehittymiseen ovat olleet merkittävät.  Pakollinen digiloikka on vienyt kertaheitolla digitaalisuutta eteenpäin niin lapsiperheissä kuin muuallakin. Digitaalisten palveluiden tarjoamat mahdollisuudet tulevaisuudessa sekä kiinnostavat että pelottavat. Miten digitalisaatio näkyy lapsiperheiden arjessa tulevaisuudessa asiakas- ja palveluohjauksen ammattilaisen silmin?

Sosiaalihuoltolaista nousee kehittämisnäkökulma aiheeseen:

Sosiaalihuoltolain (2014) 10§:n pykälän mukaan: ”Lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Tarvittaessa on järjestettävä erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa.”

Perheiden kanssa tehtävässä työssä ammattilaiset kohtaavat eri elämäntilanteessa olevia lapsiperheitä, joiden kysymykset ja ongelmat saattavat olla monenkirjavia. Perheet esittävät kysymyksiä ja pohdintoja liittyen lapsiperheen liiankin hektiseen arkeen. Voisiko näitä perheiden haasteita helpottaa digitaalisin keinoin?

Älylaitteet lasten turvana

Vanhemmat kysyvät usein, milloin lapsen voi antaa jäädä yksin kotiin tai päästää itsenäisesti liikkumaan ulkona. Onko tähän edes suoraa oikeaa vastausta? Ei varmasti ole, eikä laissa tai ammattilaisten ohjeilla asiaa erikseen määritellä.  Lapset ovat keskenään hyvin erilaisia ja vaativat erilaisia sääntöjä. Kännykkä toimii jo nyt apuvälineenä lapsen ja vanhemman välillä esimerkiksi silloin, kun lapsi jää yksin kotiin tai lähtee itsenäisesti ulos. Toki kännykän rinnalle on tullut myös monenkirjavia älykelloja, joita mainostetaan yksinkertaisempana vaihtoehtona kännykälle. Onko tämä ratkaisu sille, että lapsi voisi toimia itsenäisesti ja olla samalla jatkuvan seurannan alla? Kehitysmahdollisuudet älykellojen ominaisuuksien suhteen tulevaisuudessa ovat lähes rajattomat.

Kun ajatus viedään hieman pidemmälle, voidaan miettiä ajaisiko mikrosiru ihmiseen asennettuna tulevaisuudessa saman asian? Näin voisimme seurata esimerkiksi lastemme kulkua. Voi kuulostaa kaukaa haetulta, mutta tilanne voi olla lähempänä kuin uskommekaan Monet tämän päivän digitaalisista ratkaisuista olivat vielä kymmenen vuotta sitten vain jonkun ”hulluja” ideoita ja nyt toimivia arjen ratkaisuja. Toki seurannassa on aina eettinen haasteensa, sillä lapsen oikeudet ja vanhemman vastuu lapsesta voivat olla ristiriidassa keskenään.

Minkä ikäisen lapsen jokaista liikettä vanhemman on oikeutettua seurata ja mitä kaikkea mikrosiru kertoisi vanhemmalle, jopa lapsen reaaliaikaisia terveystietoja? Pitääkö lapsen suostua mikrosiruun, vai päättääkö vanhempi siitä? Lapsen oikeudet ja vanhempien vastuu lapsesta voivat olla ristiriidassa keskenään, mikä voidaan nähdä eettisenä haasteena. YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksessa 12 artiklassa sanotaan, että lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

Neuvontaa ja apua lastenhoitoon

Erilaisia digitaalisia neuvonta- ja ohjauspalveluita on jo kehitetty lapsiperheille ja kehitetään lisää parasta aikaa. Niistä voidaan mainita esimerkiksi Turun Yliopiston voimaperhehanke. Voimaperhetoiminnalla autetaan lapsiperheitä kasvatuksellisissa asioissa ja tarjotaan tukea ajankohtaisissa aiheissa, kuten nyt lasten koronakysymyksissä. Mainittava on myös Raisiossa toimiva perheneuvola, joka tarjoaa Perhepalvelut GO -mobiiliohjausta erilaisiin kasvatushaasteisiin (Lupa auttaa-hanke). Lisäksi Turussa tarjotaan kohdennettua neuvontaa ja ohjausta lapsiperhearkeen neuvolan perheohjaajan kyselytunneilla, jotka toteutetaan Teams-ohjelman kautta, jolloin kaikki halukkaat mahtuvat keskustelemaan aiheesta.

Alati vaativammaksi muuttuva työelämä ja vapaa-ajan puute saavat vanhemmat kokemaan arjen pyörittämisen raskaaksi. He kaipaavat usein omaa aikaa. Päivähoidon lisäksi vanhemmat toivovat lastenhoitoapua, jotta saisivat aikaa esimerkiksi parisuhteelle, liikunnalle tai ystävien tapaamiselle Olisiko tähän ratkaisuna tulevaisuudessa jokaisen kotona asuva robotti, joka leikittää ja hoitaa lapset Auttaisiko lapsiperheen arkea, jos lapsia esimerkiksi harrastuksiin kuljettaisi robottiauto? Hankkisitko itsellesi monitoimirobotin, joka voisi esimerkiksi työpäiväsi aikana hoitaa kaikki kotityösi, jolloin sinulle jäisi enemmän vapaa-aikaa? Erilaisia virike- ja hoivarobotteja on jo jonkin verran käytetty vanhusten ja lasten kanssa työskentelyssä.

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen opetussisältöihin kuuluvat digitalisaatio, robotologia ja osallisuus. Näiden asioiden opiskelu on vahvistanut käsitystämme tämän aihealueen kehittämistarpeesta. Sitran (2010) julkaisussa Tulevaisuuden terveydenhuolto 2022 nostetaan tärkeiksi teknologian myötä̈ kehitettävät informaatiopalvelut, joihin asiakas voi itse osallistua ja joiden avulla hän voi saada tietoa omasta hoidostaan ja potilastiedoistaan. Teknologian parempi hyödyntäminen auttaa asiakasta kommunikoimaan uudella tavalla palvelujärjestelmän kanssa. Se antaa mahdollisuuksia turvallisempaan ja nopeampaan tiedon hankintaan ja hallintaan sekä̈ toimivampiin sähköisiin asiointipalveluihin.

Tämä kaikki oli vasta pintaraapaisua siihen, mitä kaikkea digitaalisuus ja robotologia voivat tarjota tulevaisuudessa lapsiperheille, kuitenkaan unohtamatta kasvokkain tapahtuvan asiakkaiden ja perheiden kohtaamisen tärkeyttä. Sille tulee aina olemaan tarvetta, jotta lapsiperheet voivat saada parhaan mahdollisen tuen ja avun kasvatustehtäviinsä. Odotamme innolla poliittisia muutoksia, kuten sosiaali- ja terveysalan integraation suunnittelua, toteutusta, käyttöönottoa, laajenemista ja kehittymistä! Sote-uudistuksen myötä tulevat perhekeskukset ja palveluohjauksen kasvava tarve mahdollistavat tulevaisuudessakin lapsiperheiden palveluiden kehittämisen. Millaiset ovat sinun visiosi tulevaisuuden digitalisaation mahdollisuuksista?

 

Teksti

Jenna Kodisoja
Perheohjaaja (neuvola)
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumisopintojen opiskelija
Turun AMK

Essi Oksanen
Sosiaaliohjaaja
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumisopintojen opiskelija
Turun AMK

Nina Suma
Perheohjaaja
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumisopintojen opiskelija
Turun AMK

Sanna Roslöf
Sosiaaliohjaaja
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumisopintojen opiskelija
Turun AMK

Pia Röntynen
Kuntoutussuunnittelija
NUOTTI-valmentaja
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumisopintojen opiskelija
Turun AMK

Annika Luomala
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumisopintojen koordinoiva opettaja
Turun AMK

Kuva: Pixnio CC0